Koulutuspolitiikan uudet linjaukset 

		Koulutuspolitiikan linjauksia käsitelleen seminaarin aineistot ovat saatavilla Opetushallituksen internetsivuilla.

Keväällä aloittanut uusi hallitus on korostanut koulutuksen merkitystä koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa. Noin 200 opetushallinnon ammattilaista kokoontui syyskuussa Messukeskukseen kuulemaan ja keskustelemaan hallituksen uusista koulutuspoliittisista linjauksista.

Sarkomaa: Koulutuksen ennakointia uudistettava

Seminaarin avasi opetusministeri Sari Sarkomaa, joka esitteli puheenvuorossaan uuden hallituksen koulutuspolitiikan painopisteitä. Sarkomaa totesi puheessaan, että panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen ovat parasta tulevaisuuspolitiikkaa. 

- Koulutus on ollut menestystekijä - globaalissa maailmassa osaamisen merkitys kasvaa entisestään. Sivistys, osaaminen, innovatiivisuus ja luovuus ratkaisevat, Sarkomaa painotti.

Koulutusjärjestelmän kehittämiselle on Sarkomaan mukaan suotuisa hetki hyvän taloudellisen tilanteen ansiosta, mutta haasteena on ikärakenteen muutos.

- Keskeinen koulutuspoliittinen haaste on turvata koulutuksen tasa-vertainen saavutettavuus ja laatu sekä se, että meillä on osaavia työntekijöitä ammatti- ja ikärakenteen muuttuessa. Myös osaajien ja työpaikkojen on kohdattava entistä paremmin. Erityisesti koulutuksen ennakoinnissa on tehtävää ja uudistettavaa, että entistä paremmin osaamme vastata koulutustarpeisiin niin määrällisesti kuin laadullisestikin, Sarkomaa korosti.

Panostusta perusopetuksen laatuun

Uuden hallituksen tavoitteena on tehdä perusopetuksesta entistä parempaa ja pitää Suomi koulutuksen huippumaana. Sarkomaa totesi perusopetuksen olevan koko koulutuksen perusta ja näin erityisasemassa koulutuspolitiikassa. Perusopetuksen laadun parantamiseen panostetaan hallituskauden aikana yhteensä 80 miljoonaa euroa.

- Ensi vuonna käynnistämme todelliset talkoot perusopetuksen laadun parantamiseksi. Käynnistämme POP-ohjelman eli peruskoulu paremmaksi -talkoot. Ohjelmaan liittyy monia seikkoja, joihin pureudutaan vaalikauden aikana. Kasvavien valtionosuuksien ja kohenevan kuntatalouden lisäksi hallitus suuntaa vuonna 2008 perusopetuksen laadun kehittämiseen 18 miljoonaa euroa.

- Nämä voimavarat käytetään ensi vuonna erityisesti oppilaanohjauksen ja erityisopetuksen vahvistamiseen. Ne ovat keskeinen keino vaikuttaa yksilölliseen oppimiseen. Perusopetuksessa on nykyistä paremmin pystyttävä huomioimaan ja tunnistamaan niin oppimisvaikeudet kuin lahjakkuudet. Haluan, että kouluissa voidaan keskittyä niiden ydintehtävään: opettamiseen ja oppimiseen, Sarkomaa totesi.

Duaalimallia kirkastettava

Koulutuspolitiikan tavoitteena on kirkastaa duaalimallia kaikilla koulutusasteilla. Sarkomaa korosti, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen samoin kuin yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksen tulee olla selkeästi erilaisia ja antaa toisistaan eroavaa osaamista.

- Vahvistamme duaalimallia koulutuksen lähtökohdista, tavoitteista ja sisällöistä lähtien. Toisella asteella tämä tarkoittaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kehittämistä niiden omia tehtäviä vahvistaen. Molempien väylien antama parhaimmillaan laadukas ja monipuolinen opetus tuottaa työmarkkinoille erilaisia osaajia, joita yhteiskunta tarvitsee.

- Myös yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään edelleen duaalimallin pohjalta. Tämä perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Tarkoituksena on, että kunkin yliopiston ja ammattikorkeakoulun profiili painottuu eri tavalla opetuksen, tutkimuksen, työelämäkytkentöjen ja aluekehitystehtävän suhteen, Sarkomaa sanoi.

Korkeakouluissa viedään hallituskauden aikana läpi suuri rakenteellinen uudistus. Erityisenä haasteena on historiallinen yliopistolain uudistus, joka viedään eduskuntaan keväällä 2009.

- Koko korkeakoulukenttä on uudistuksen tiellä. Tärkein tavoite on opetuksen ja tutkimuksen laadun kehittäminen, ammattikorkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden ja yliopistojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen.

- Yliopistojen rakenteellinen kehittäminen on nähtävä yhtenä osana kansainvälistymistä. Suomi tarvitsee paitsi kotimaisia kykyjä myös selvästi lisää huippuosaajia ulkomailta, Sarkomaa tähdensi.

Aikuiskoulutusta uudistetaan kokonaisuutena

Hallitusohjelmaan on kirjattu aikuiskoulutusjärjestelmän uudistaminen. Tavoitteena on Sarkomaan mukaan vastata nykyistä paremmin ikärakenteen muutokseen liittyviin haasteisiin. 

- Aikuiskoulutusjärjestelmän pitää olla sekä riittävän joustava että nopealiikkeinen, jotta sillä voidaan helpottaa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia ja mahdollistaa eri lähtökohdista olevien tasapuoliset mahdollisuudet ylläpitää osaamistaan. Järjestelmän on oltava riittävän monipuolinen, jotta jokainen löytää itselleen parhaiten sopivan väylän ammattitaitonsa kehittämiseen.

- Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisesti suuntautunut aikuiskoulutusjärjestelmä uudistetaan. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa kokonaisuus, joka vastaa nykyistä paremmin työvoiman ja yksilöiden tarpeisiin. Työ tehdään tiiviissä yhteistyössä asianosaisten, kuten työmarkkinajärjestöjen kanssa, Sarkomaa totesi.

Lindroos: Koulutuksella osaamista, hyvinvointia ja tuottavuutta

Opetushallituksen pääjohtaja Kirsi Lindroos puhui seminaarissa hallitusohjelmasta nousevista koulutuksen kehittämishaasteista. Lindroos totesi, että Opetushallituksen painopisteenä on kehittää tulevaisuuden oppimista. 

- Lähtökohtina tulee olla oppijan tarpeet, hyvinvointi ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Erityisesti on ymmärrettävä erilaisten oppimisympäristöjen mahdollisuudet. Tavoitteena on sisällyttää opetussuunnitelmiin myös koulun ulkopuolinen oppiminen, Lindroos sanoi.

Lindroos korosti koulutuksen ylläpitäjien tehtävää laadukkaan koulutuksen toteuttamisessa. 

- Korkealaatuinen koulutus varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen edellyttää vahvoja ylläpitäjiä. Lisäksi koulutuksen ylläpitäjällä on oltava laadukas koulutuksen arviointi- ja palautejärjestelmä, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä, Lindroos sanoi.

- Oppimisen ja kasvun onnistuminen takaa kansalaisen hyvinvoinnin ja korkean osaamistason sekä yhteiskuntakehityksen paikallisesti ja kansallisesti. Hyvä koulutusjärjestelmä näkyykin paitsi osaamisena ja hyvinvointina, myös työn tuottavuuden nousuna, Lindroos korosti.

- tp

• Opetusministeri Sarkomaan puhe on saatavilla kokonaisuudessaan opetusministeriön verkkosivuilla. 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta