Monikielisyys kunniaan! 

		Oletko aiemmin kuullut iiriä? EU:n toimielinten tulkkien esittämiä näytteitä EU:n virallisista kielistä voi kuunnella Europa-sivuilta.

Viime vuosien laajentumisten myötä EU:ssa puhuttujen kielten määrä on enemmän kuin kaksinkertaistunut. EU:ssa on yli 450 miljoonaa kansalaista ja yli 60 äidinkieltä, joista 23 on virallista kieltä. Alueellisia tai vähemmistökieliä on yli 40.

Monikielisyyskysymykset liittyvät tiiviisti muihin Euroopan unionin politiikkoihin, joista esimerkeiksi voi nostaa mm. kulttuurin, koulutuksen ja viestinnän. Yhtälailla asia liittyy talouden kilpailukykyyn, työllisyyteen tai turvallisuuteen.

Komissioon perustettiin tämän vuoden alussa uusi monikielisyydestä vastaavan komissaarin tehtävä, jota hoitaa romanialainen Leonard Orban. Uuden vastuualueen tarkoituksena on ilmentää monikielisyyden poliittista ulottuvuutta EU:ssa.

Komissio onkin luvannut antaa ensi vuoden loppupuolella tiedonannon, jossa hahmotellaan monikielisyyttä käsittelevää strategiaa. Parhaillaan kerätään ideoita ja ehdotuksia jäsenvaltioilta ja sidosryhmiltä.

- Voidaksemme määritellä parhaan tavan toteuttaa monikielisyyttä koskevaa politiikkaamme meidän on tunnettava kansalaisten, sidosryhmien, yritysten ja jäsenvaltioiden tarpeet ja odotukset. Kyselyjen tulokset otetaan huomioon laadittaessa komission lausuntoa, komissaari Orban lupaa.

Komissaarille postia ja vastaamaan verkossa

Monikielisyyttä koskevassa kuulemismenettelyssä on käynnissä verkkokysely, ja komisaarillekin voi jättää mielipiteensä asiasta hänen verkkosivuillaan. Verkkokyselyyn voi vastata 15. marraskuuta saakka.

Kyselyssä käsitellään mm. sitä, kuinka vähemmän puhuttujen kielten asema voidaan turvata tai mikä merkitys kielellä voi olla maahanmuuttajien sopeutumisessa yhteiskuntaan. Niin ikään haetaan näkemystä siitä, ovatko monikielisestä EU:n hallinnosta aiheutuvat kustannukset perusteltuja. Kyselyn tulokset julkistetaan vuoden 2008 alkupuolella.

Kielitaidon tavoitteena 1+2

Kielellisesti kirjavassa Euroopassa myös muuta kuin äidinkieltään hallitsee komission tutkimuksen mukaan esimerkiksi 99 % luxemburgilaisista, 93 % latvialaisista ja maltalaisista sekä 90 % liettualaisista. Sen sijaan suuri enemmistö unkarilaisista (71 %), briteistä (70 %), espanjalaisista, italialaisista ja portugalilaisista (64 %) osaa hyvin vain äidinkieltään.

Komission muutama vuosi sitten julkistamalla kieliohjelmalla tavoitellaan taitoa hallita äidinkielen lisäksi kahta vierasta kieltä. Kahden vieraan kielen ohjelma on myös tuottanut tulosta. Yli puolet EU-kansalaisista kertoo osaavansa äidinkielensä lisäksi ainakin yhtä vierasta kieltä, ja 40 prosenttia 15-24-vuotiaista vähintään kahta vierasta kieltä.

Kielitaitoisten nuorten joukko on kaksi kertaa suurempi kuin yli 55-vuotiaitten. EU-selvityksen mukaan yli 70 prosenttia nuorista sanoo, että paremmat työmahdollisuudet ovat keskeinen syy kartuttaa kielitaitoa.

Myös yritykset ovat havahtuneet kielitaidon merkitykseen. Komission tuoreen selvityksen mukaan 11 prosenttia pienistä ja keskisuurista eurooppalaisista yrityksistä arvioi menettäneensä tilauksia ja kauppoja kielitaidon puutteen vuoksi. Keskimääräinen rahallinen menetys arvioitiin yritystä kohti noin 325 000 euroksi kolmen vuoden aikana.

Kieli ja mieli - mielekäs kieli

Kielessä on kyse myös identiteetistä ja kulttuurista. Vuosittain 26.9. vietettävän Euroopan kielten teemapäivän tarkoituksena on tuoda esiin rikasta kulttuuriperintöä, joka ilmenee eri kielissä.

Brysselissä järjestettiin mm. kaksi seminaaria ja näyttely, jossa esiteltiin komission monikielisyystyötä. Näyttelyvierailijat voivat myös tutustua EU-rahoitettuihin kielihankkeisiin ja osallistua interaktiivisiin peleihin ja leikkeihin.Suomessa päivän antia olivat tänä vuonna mm. ratikkakierrokset, joiden aikana Goethe-Institut Finnland tarjosi matkustajille saksan kieleen, saksalaiseen kulttuuriin ja Berliiniin liittyvää viihdettä ja tietoa. Euroopan maiden kulttuuri-instituutit järjestävät satumaratonin helsinkiläisessä kauppakeskuksessa. Tapahtuma oli tarkoitettu kaikenikäisille ohikulkijoille ja erityisesti koululuokille.

Turun Eurooppa-tiedotuskeskuksen järjestämässä seminaarissa käsiteltiin kieliä ja kääntämistä EU:ssa. Ohjelmassa oli esitelmiä monikielisyydestä ja kääntämisestä EU:ssa, romania-suomi-romania-sanakirjaprojektista ja bulgarialaisen kirjallisuuden kääntämisestä.

Yksi parhaillaan vietettävän Suomen kirjakielen ja kirjallisuuden isän Mikael Agricolan juhlavuoden hankkeista on "Oman kielen vuosikymmen" -aloite, jolla korostetaan kotimaisten kielten merkitystä ja asemaa. Vuosikymmen huipentuu Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlintaan 2017.

Aloitetta esitetään myös laajemmaksi eurooppalaiseksi hankkeeksi, jolla pyritään selkiyttämään EU:n virkakieltä. EU:n monikielisyys toteutuu parhaiten silloin, kun asiakirjat ovat saatavissa unionin kaikilla kielillä ja niiden käännökset ovat selkeitä. Hyvät käännökset kuitenkin edellyttävät, että jo alkuteksti olisi mahdollisimman selkeää.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta