Toimialalla tapahtuu

Kokemuksia Joensuun yliopiston kielistrategiasta 

Kielistrategiatyön taustalla oli yliopiston ja sen toimintaympäristön kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, jotka edellyttävät yliopiston toimintojen ja niiden laadun tarkastelua ja yhdenmukaista linjaamista myös kieleen ja kielenkäyttöön liittyvistä näkökulmista. Kielistrategiatyö liittyy pyrkimykseen kehittää tutkimuksen, opetuksen ja tutkintojen laatua sekä edistää kansainvälistä tutkimus- ja koulutustoimintaa.

Yliopiston kielistrategiassa on paljolti samoja sisällöllisiä linjauksia kuin kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPO) loppuraportissa keväällä 2007 ja kesällä valmistuneessa opetusministeriön hallinnonalan koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmaluonnoksessa (KESU). Myös kielistrategian synty sinänsä ennakoi niin KIEPOn kuin KESU-luonnoksenkin linjauksia: edellytetäänhän molemmissa kaikilta korkeakouluilta koko toiminnan kattavat kielistrategiat vuoden 2009 loppuun mennessä.

Kielistrategian keskeisenä lähtökohtana on, että kielikysymyksiä tarkastellaan Joensuun yliopistossa laaja-alaisesti eri kielten - suomi, suomi toisena kielenä, muut kielet - näkökulmista kulloinkin kyseessä olevan toiminnon kannalta tarkoituksenmukaisesti. Kielistrategia jäsentyy yliopiston päätehtävien - tieteellisen tutkimuksen ja tutkimukseen perustuvan opetuksen - kautta. Strategian muita teemoja ovat kielten opetus ja opiskelu sekä palvelut. Kielistrategia sisältää sekä periaatteellisia kieleen, kielen käyttöön ja kielten opetukseen liittyviä linjauksia että käytännöllisiä toimenpide-ehdotuksia linjausten konkretisoimiseksi Joensuun yliopistossa.

Strategiaprosessi edellyttää yhteistyötä

Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen asetti syyskuussa 2005 työryhmän laatimaan ehdotusta yliopiston kielistrategiaksi. Työryhmässä olivat mukana edustajat kaikista silloisista tiedekunnista, Savonlinnan kampukselta, kielikeskuksesta, opiskelijapalveluista, kansainvälisten asioiden yksiköstä sekä ylioppilaskunnasta. Laaja-alaisella ryhmätyöllä pyrittiin mahdollisimman monipuolisesti yliopiston eri toiminnot huomioivaan lopputulokseen.

Strategiatyössä edettiin perinteisen strategiaprosessin keinoin. Kielistrategia rakentuu lähtötilanteen kuvauksista ja analyyseista, haasteiden kartoituksesta, toivottujen tavoitteiden visiosta sekä toimenpidesuosituksista.

Strategiatyöryhmän kokouksia pidettiin yhteensä viisi. Kokousten välillä strategiaehdotusta työstettiin pienemmissä ryhmissä eri kokoonpanoilla ja luonnoksia kommentoitiin ja muokattiin sähköpostitse prosessin eri vaiheissa. Prosessin aikana myös hankittiin ja pyydettiin lisää mm. tilastotietoja strategiaehdotuksen laatimisen perustaksi.

Työskentelyprosessin aikana kävi selkeästi ilmi yliopistossa ja sen toiminnoissa kieleen ja kielenkäyttöön liittyvien tekijöiden erilaisuus eri näkökulmista tarkasteltuna - kielityöryhmätyöskentely lisäsi siis työryhmän yhteisöllistä ja sen jäsenten yksilöllistä ymmärrystä teemasta työskentelyn aikana. Ryhmässä pohdittiin paitsi kielistrategian sisällöllisiä myös rakenteellisia ratkaisuja perusteellisesti ja monia näkökulmia huomioiden - työryhmän tavoitteena oli saada aikaan ehdotus, josta olisi rakennettavissa yliopistoa ja sen toimintaa ja toiminnan kehittämistä monipuolisesti tukeva ja palveleva kokonaisuus.

Työryhmä luovutti strategiaehdotuksen yliopiston rehtorille kesäkuussa 2006. Tämän jälkeen ehdotus lähetettiin kommenttikierrokselle yksiköihin, joista saatiin runsaasti kannanottoja kielistrategian hyväksymiseen liittyvän päätöksenteon perustaksi. Kielistrategiaehdotusta käsiteltiin yliopiston yhteistoimintaneuvostossa elokuussa ja johtoryhmässä lokakuussa 2006, jonka jälkeen kielistrategiaehdotus eteni yliopiston hallituksen käsiteltäväksi. Hallitus hyväksyi yliopiston kielistrategian marraskuussa 2006.

Yliopiston kansainvälistymisstrategia, viestintästrategia ja kielistrategia muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jotka konkretisoituvat yliopistoyhteisön toimintojen ja valintojen kautta. Kielistrategia elää yliopiston ja sen muuttuvan toimintaympäristön tarpeiden mukaan: kielistrategiaa ja sen toteutusta seurataan ja sen sisältämiä linjauksia ja suosituksia päivitetään yhteistoiminnallisesti osana Joensuun yliopiston laatutyötä.

Artikkelin kirjoittivat: Kielistrategiatyöryhmän puheenjohtaja professori Ritva Kantelinen, jäsen kielikeskuksen johtaja Raija Elsinen, sihteeri hallintopäällikkö Kirsi Karjalainen.

Strategiatyöryhmään kuuluivat lisäksi professori Jopi Nyman, dekaani Lauri Thurén, dekaani Olli Saastamoinen, professori Raija Komppula, professori Jussi Parkkinen, opiskelijapalveluiden päällikkö Erja Widgrén-Sallinen, kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Savonlahti ja opiskelija Hanne Tohmo.

Linkkejä ja lisätietoja

• Joensuun yliopiston kielistrategia löytyy Joensuun yliopiston verkkosivuilta  
• Kielikoulutuspoliittisen projektin (KIEPO) loppuraportti on saatavilla Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta