Kajaanissa muotoiltiin ehdotuksia pohjoisen ulottuvuuden
kulttuuriyhteistyölle
Opetusministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestivät
osana Suomen pohjoismaista puheenjohtajuusohjelmaa lokakuussa Kajaanissa
pohjoista kulttuurista kumppanuutta käsittelevän konferenssin.
Konferenssi oli jatkoa Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2006
Kajaanissa järjestetylle asiantuntijakokoukselle.
Konferenssissa
muotoiltiin ehdotuksia komission ja Venäjän johdolla laadittavaan
EU-Venäjä-kulttuuriyhteistyön ohjelmaan, valmisteltiin Pohjoismaiden
ministerineuvoston yhteispohjoismaista Luoteis-Venäjä-Kaliningrad
kulttuuriyhteistyön ohjelmaa sekä hahmoteltiin kulttuurikumppanuuden
mahdollisia sisältöjä ja toimintamalleja.
Suomi toimii vuoden 2007 Pohjoismaisen ministerineuvoston
puheenjohtajana ja seminaari järjestettiin osana
puheenjohtajuusohjelmaa. Pohjoismaisen yhteistyön prioriteettialueisiin
kuuluvat yhteistyö Luoteis-Venäjän ja Kaliningradin kanssa sekä
Baltian maiden kanssa. Suomen puheenjohtajuuskaudella tarkennettiin
Luoteis-Venäjän ja Kaliningradin kanssa tehtävän
kulttuuriyhteistyön toimintaohjelmaa osana Kajaanin konferenssin
valmisteluita.
Kajaanissa on vuosina 2006 ja 2007 järjestetyt kaksi
asiantuntijakokousta, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden EU-Venäjä
kulttuurin asiantuntijakokous ja Suomen pohjoismaisen
puheenjohtajuuskauden pohjoista kulttuurista kumppanuutta käsittelevä
asiantuntijakonferenssi liittyvät toisiinsa. Samalla ne ovat osa sekä
EU:n Venäjä-suhteiden kehittämistä että pohjoisen ulottuvuuden
politiikkaa yleensä.
EU:n ja Venäjän välistä strategista kumppanuutta toteutetaan
nykyisin ns. neljän yhteisen alueen (spaces) kautta. Neljäs alue
koskee koulutusta, tutkimusta ja kulttuuria. Vuoden 2006
Kajaani-kokouksen suositukset pantiin pikavauhtia täytäntöön.
Komission ja Venäjän johtama yhteistyöryhmä (Joint Working Group on
Culture) laatii parhaillaan ensimmäistä kulttuurin yhteistyöohjelmaa,
jonka luonnosversiosta ensimmäinen pysyvä kulttuuriministereiden
kumppanuusneuvosto keskustelee 25.10.2007.
Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sai uuden kehysasiakirjan
marraskuussa 2006. Sen mukaisesti pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiksi
tulevat entisten EU:n ja Venäjän lisäksi Norja ja Islanti.
Kehysasiakirjan mukaan pohjoisen ulottuvuuden politiikassa toteutetaan
EU-Venäjä neljän yhteisen alueen politiikkaa. Näin siis
kulttuurillakin voisi olla rooli PU:ssa. Käytännön toteutusmuotoina
tärkeimpiä ovat ns. kumppanuudet. Ympäristökumppanuuden
menestyksellisyys jo tunnetaan. Toinen on sosiaali- ja
terveyskumppanuus.
Kajaanin konferenssi 2007 kutsuttiin koolle pohtimaan, olisiko
tarpeen ja mahdollista luoda uusi, Pohjoisen Ulottuvuuden
Kulttuurikumppanuus.
Kulttuuri osana ulkosuhdepolitiikkaa
Konferenssin avanneen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan
Wallinin mielestä osoitus kulttuurin menestyksekkäästä
tulemisesta ulkosuhteiden piiriin on EU:n ja Venäjän välisen
kulttuurisen yhteistyön käynnistyminen.
- Minulla oli ilo tavata kesä-heinäkuun vaihteessa Venäjän
kulttuuri- ja joukkoviestintäministeri Aleksandr Sokolov, jonka
kanssa saatoimme todeta, että EU:n ja Venäjän välisen kulttuurisen
yhteistyön rakentaminen on käynnistynyt täydellä teholla.
Kulttuurista on tullut merkittävä toimija EU:n ja Venäjän
keskinäisessä ulkosuhdepolitiikassa. Tätä ei olisi kukaan uskonut
vielä neljä vuotta sitten, ennen Pietarin EU-Venäjä -huippukokousta,
jossa neljästä yhteisestä alueesta päätettiin.
Ministeri Wallin asetti Kajaanin konferenssille kolme tavoitetta,
joista yksi oli ehdotuksien muotoileminen valmisteilla olevaa
EU-Venäjä kulttuuriyhteistyön ohjelmaa varten. Wallinin mukaan nämä
ehdotukset tarjoavat ensimmäiselle kumppanuusneuvostolle
pohjamateriaalia. Toinen konkreettinen tehtävä oli tarjota eväitä
pohjoismaisen kulttuurisen Luoteis- Venäjä-Kaliningrad
-toimintaohjelman sisältöön. Ohjelman toimeenpanoa pohdittiin aiemmin
mm. Pietarin kokouksessa tänä kesänä. Kokouksen päätehtävä oli
arvioida mahdollisuutta muodostaa pohjoisen ulottuvuuden
kulttuurikumppanuus.
- Pohjoisen ulottuvuuden kontekstissa näen, että pohjoismaisessa
kulttuuriyhteistyössä luoduilla verkostoilla ja hankitulla
kokemuksella olisi erityistä käyttöarvoa juuri nyt. Nyt pitäisi
tarttua mahdollisuuteen, jonka pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja ja
EU-Venäjä kulttuuriyhteistyö suorastaan tarjottimella eteemme
kantavat. Pohjoisen alueen kulttuuritoimijat Luoteis-Venäjän
itäosista Islantiin voivat halutessaan kehittää pohjoisen
ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta. Taloudellisestikin haastavia
näköaloja tarjoavat kulttuurinen sisältötuotanto yleensä ja
esimerkiksi kulttuuriemme matkailullinen tuotteistaminen, Wallin sanoi.
Synergian hakeminen on keskeinen tavoite
Konferenssissa puhuneen ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan
nyt pitäisi ryhtyä rohkeasti rakentamaan pohjoisen ulottuvuuden
kulttuurikumppanuutta. Kaivosojan mielestä kulttuurin profiilin
nostaminen yhteiskuntapolitiikassa ja kansainvälisessä politiikassa on
suuri haaste. Kulttuuria pidetään usein pehmeänä sektorina, jolla ei
ole politiikan kovilla alueilla mitään annettavaa.
- Kuitenkin kulttuurivirtaukset ovat kansainvälisiä, ja ne
liikuttavat suuria ihmismassoja ja taloudellisia arvoja. Kulttuurilla on
merkitystä ja vaikutusta, huomautti Kaivosoja.
Pohjoisen ulottuvuuden alueella on monimuotoista, laajaa
kansainvälisesti kiinnostavaa kulttuurituotantoa. Alueen väestötiheys
on poikkeuksia lukuun ottamatta pientä, etäisyydet ovat suuria.
Kulttuuripalveluiden tarjonnan varmistaminen vaatisi
erityistoimenpiteitä.
- Kun kaksi olemassa olevaa kumppanuutta lähtee ongelmien
voittamisesta, kulttuurinen kumppanuus voisikin rakentua
mahdollisuuksien hyödyntämisen ja jatkojalostuksen varaan. Kun kahden
kumppanuushankkeen fokus on Venäjä, voisimmekin
kulttuurikumppanuudessa lähteä siitä, että kumppanuushankkeisiin
osallistuu tasavertaisina mahdollisimman monta osapuolta, joilla
kaikilla on positiivista annettavaa, korkeaa laatua, osaamista,
sisältöä, Kaivosoja ehdottaa.
Kaivosojan mukaan Pohjoisessa kulttuurisessa kumppanuudessa
voitaisiin etsiä sellaisia synergeettisiä toimintamalleja, jossa eri
toimijatahot voivat kertoa aikovansa käynnistää jotain hanketta ja
johon toimijataho katsoisi hyödylliseksi saada lisäkumppaneita sen
laajentamiseksi tai vahvistamiseksi.
- Erityisen tärkeää olisi saada keskeiset kansainväliset
investorit, kuten EBRD ja NIB työhön mukaan. Monia muitakin julkisesti
tarkoitettuja mahdollisia toimijoita on. Pohjoisessa kulttuurisessa
kumppanuudessa voitaisiin kokeilla public-private -mallia uudella
tavalla Esimerkiksi meillä Suomessa on merkittäviä säätiöitä,
jotka rahoittavat kulttuuria. Vastaavia säätiöitä tai
mesenaattitahoja on kaikissa maissamme. Minusta nämä yksityissektorin
rahoittajat tulisi kutsua heti alussa työhön mukaan.
Kaivosojan mielestä pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus voisi
rahoitukselliselta osaltaan edetä kahta tietä: etsiä synergiaetuja
nyt olemassa olevista rahoituslähteistä ja etsiä jalostetuille
hankkeille lisätukea kansainvälisiltä rahoittajilta sekä kehittää
pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden rahastoa. Voimien yhdistäminen
voisi hänen mukaansa synnyttää vaikkapa pohjoisen elokuvafestivaalin,
joka tähtäisi Berliinin ja Cannesin rinnalle omailmeisenä
elokuvatapahtumana tai Pohjoisen ulottuvuuden alueen vuosittain
kiertävät kuvataidemessut.
Kulttuurikumppanuuden mahdollisuuksia selvitetään
Konferenssissa tehtyjä ehdotuksia työstetään edelleen EU-Venäjä
työryhmän ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa.
Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden toteutusmahdollisuuksia
selvitetään konferenssin päätelmien ja ehdotusten pohjalta pohjoisen
ulottuvuuden kumppaneiden ja PU-elinten kanssa.
- Kumppaneita ovat EU, Venäjä, Norja ja Islanti, kertoo
kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro.
Konferenssin päätelmissä korostettiin alueellisen yhteistyön
tarvetta ja merkitystä kulttuurin alalla. Päätelmien mukaan pohjoisen
ulottuvuuden kulttuurikumppanuudella voidaan löytää uusia
sisältöjä ja toimintamalleja yhteistyölle. Käytännön
toimenpiteenä ehdotetaan muodostettavaksi työryhmä, jonka työhön
osallistuisivat pohjoisen ulottuvuuden alueen kulttuurialan viranomaiset
ja toimijat. Työryhmän tehtävänä olisi hahmotella alueen
kulttuurikumppanuudelle sisältöjä, rakennetta ja toimintaa.
- Tarkoituksena on luovuttaa konferenssissa tehdyt ehdotukset ja
ideat eteenpäin EU:n ja Venäjän yhteistyöryhmälle, Pohjoismaiden
ministerineuvostolle ja pohjoisen ulottuvuuden eri elimille, hahmottelee
Lummepuro jatkotoimia.
- pe
Linkkejä ja lisätietoa aiheesta opetusministeriön www-sivuilla EU-Venäjä
yhteistyö ja Pohjoinen kulttuurinen kumppanuus sekä
Kajaani-prosessi
|