Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
symbolikuva Etussivu-verkkolehti
Julkaistu 25.10.2007 

Kohti arjen tietoyhteiskuntaa

Kajaanissa muotoiltiin ehdotuksia pohjoiselle kulttuuriyhteistyölle

Suomen ammattitaidon maajoukkue Japaniin

Ministeriö edistämässä kasvamista maailmanlaajuiseen vastuuseen

Kansanedustajat kysyvät - valtioneuvosto vastaa

Kokemuksia Joensuun yliopiston kielistrategiasta

Neuvostoja ja neuvottelukuntia

Resumé på svenska

< Etusivulle

Kajaanissa muotoiltiin ehdotuksia pohjoisen ulottuvuuden kulttuuriyhteistyölle 

Opetusministeriö ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestivät osana Suomen pohjoismaista puheenjohtajuusohjelmaa lokakuussa Kajaanissa pohjoista kulttuurista kumppanuutta käsittelevän konferenssin. Konferenssi oli jatkoa Suomen EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2006 Kajaanissa järjestetylle asiantuntijakokoukselle.  

Kajaanin kokoukseen osallistui mm. ministeri Wallin. Kuva:OPM

EU:n ja Venäjän strategista kumppanuutta toteutetaan nykyisin ns. neljän yhteisen alueen kautta. Neljäs alue koskee koulutusta, tutkimusta ja kulttuuria, johon liittyvä yhteistyö oli teemana esillä Kajaanissa.

Konferenssissa muotoiltiin ehdotuksia komission ja Venäjän johdolla laadittavaan EU-Venäjä-kulttuuriyhteistyön ohjelmaan, valmisteltiin Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteispohjoismaista Luoteis-Venäjä-Kaliningrad kulttuuriyhteistyön ohjelmaa sekä hahmoteltiin kulttuurikumppanuuden mahdollisia sisältöjä ja toimintamalleja. 

Suomi toimii vuoden 2007 Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtajana ja seminaari järjestettiin osana puheenjohtajuusohjelmaa. Pohjoismaisen yhteistyön prioriteettialueisiin kuuluvat yhteistyö Luoteis-Venäjän ja Kaliningradin kanssa sekä Baltian maiden kanssa. Suomen puheenjohtajuuskaudella tarkennettiin Luoteis-Venäjän ja Kaliningradin kanssa tehtävän kulttuuriyhteistyön toimintaohjelmaa osana Kajaanin konferenssin valmisteluita.

Kajaanissa on vuosina 2006 ja 2007 järjestetyt kaksi asiantuntijakokousta, Suomen EU-puheenjohtajuuskauden EU-Venäjä kulttuurin asiantuntijakokous ja Suomen pohjoismaisen puheenjohtajuuskauden pohjoista kulttuurista kumppanuutta käsittelevä asiantuntijakonferenssi liittyvät toisiinsa. Samalla ne ovat osa sekä EU:n Venäjä-suhteiden kehittämistä että pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa yleensä.

EU:n ja Venäjän välistä strategista kumppanuutta toteutetaan nykyisin ns. neljän yhteisen alueen (spaces) kautta. Neljäs alue koskee koulutusta, tutkimusta ja kulttuuria. Vuoden 2006 Kajaani-kokouksen suositukset pantiin pikavauhtia täytäntöön. Komission ja Venäjän johtama yhteistyöryhmä (Joint Working Group on Culture) laatii parhaillaan ensimmäistä kulttuurin yhteistyöohjelmaa, jonka luonnosversiosta ensimmäinen pysyvä kulttuuriministereiden kumppanuusneuvosto keskustelee 25.10.2007.

Pohjoisen ulottuvuuden politiikka sai uuden kehysasiakirjan marraskuussa 2006. Sen mukaisesti pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiksi tulevat entisten EU:n ja Venäjän lisäksi Norja ja Islanti. Kehysasiakirjan mukaan pohjoisen ulottuvuuden politiikassa toteutetaan EU-Venäjä neljän yhteisen alueen politiikkaa. Näin siis kulttuurillakin voisi olla rooli PU:ssa. Käytännön toteutusmuotoina tärkeimpiä ovat ns. kumppanuudet. Ympäristökumppanuuden menestyksellisyys jo tunnetaan. Toinen on sosiaali- ja terveyskumppanuus.

Kajaanin konferenssi 2007 kutsuttiin koolle pohtimaan, olisiko tarpeen ja mahdollista luoda uusi, Pohjoisen Ulottuvuuden Kulttuurikumppanuus.

Kulttuuri osana ulkosuhdepolitiikkaa

ministeri Wallin Kajaanissa. Kuva:OPM

Ministeri Wallin asetti konferenssille kolme tavoitetta, joista yhtenä ehdotuksien muotoileminen valmisteilla olevaa EU-Venäjä kulttuuriyhteistyön ohjelmaa varten.

Konferenssin avanneen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mielestä osoitus kulttuurin menestyksekkäästä tulemisesta ulkosuhteiden piiriin on EU:n ja Venäjän välisen kulttuurisen yhteistyön käynnistyminen. 

- Minulla oli ilo tavata kesä-heinäkuun vaihteessa Venäjän kulttuuri- ja joukkoviestintäministeri Aleksandr Sokolov, jonka kanssa saatoimme todeta, että EU:n ja Venäjän välisen kulttuurisen yhteistyön rakentaminen on käynnistynyt täydellä teholla. Kulttuurista on tullut merkittävä toimija EU:n ja Venäjän keskinäisessä ulkosuhdepolitiikassa. Tätä ei olisi kukaan uskonut vielä neljä vuotta sitten, ennen Pietarin EU-Venäjä -huippukokousta, jossa neljästä yhteisestä alueesta päätettiin.

Ministeri Wallin asetti Kajaanin konferenssille kolme tavoitetta, joista yksi oli ehdotuksien muotoileminen valmisteilla olevaa EU-Venäjä kulttuuriyhteistyön ohjelmaa varten. Wallinin mukaan nämä ehdotukset tarjoavat ensimmäiselle kumppanuusneuvostolle pohjamateriaalia. Toinen konkreettinen tehtävä oli tarjota eväitä pohjoismaisen kulttuurisen Luoteis- Venäjä-Kaliningrad -toimintaohjelman sisältöön. Ohjelman toimeenpanoa pohdittiin aiemmin mm. Pietarin kokouksessa tänä kesänä. Kokouksen päätehtävä oli arvioida mahdollisuutta muodostaa pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus.

- Pohjoisen ulottuvuuden kontekstissa näen, että pohjoismaisessa kulttuuriyhteistyössä luoduilla verkostoilla ja hankitulla kokemuksella olisi erityistä käyttöarvoa juuri nyt. Nyt pitäisi tarttua mahdollisuuteen, jonka pohjoisen ulottuvuuden kehysasiakirja ja EU-Venäjä kulttuuriyhteistyö suorastaan tarjottimella eteemme kantavat. Pohjoisen alueen kulttuuritoimijat Luoteis-Venäjän itäosista Islantiin voivat halutessaan kehittää pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta. Taloudellisestikin haastavia näköaloja tarjoavat kulttuurinen sisältötuotanto yleensä ja esimerkiksi kulttuuriemme matkailullinen tuotteistaminen, Wallin sanoi.

Synergian hakeminen on keskeinen tavoite

Konferenssissa puhuneen ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan nyt pitäisi ryhtyä rohkeasti rakentamaan pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuutta. Kaivosojan mielestä kulttuurin profiilin nostaminen yhteiskuntapolitiikassa ja kansainvälisessä politiikassa on suuri haaste. Kulttuuria pidetään usein pehmeänä sektorina, jolla ei ole politiikan kovilla alueilla mitään annettavaa. 

- Kuitenkin kulttuurivirtaukset ovat kansainvälisiä, ja ne liikuttavat suuria ihmismassoja ja taloudellisia arvoja. Kulttuurilla on merkitystä ja vaikutusta, huomautti Kaivosoja.

Pohjoisen ulottuvuuden alueella on monimuotoista, laajaa kansainvälisesti kiinnostavaa kulttuurituotantoa. Alueen väestötiheys on poikkeuksia lukuun ottamatta pientä, etäisyydet ovat suuria. Kulttuuripalveluiden tarjonnan varmistaminen vaatisi erityistoimenpiteitä. 

- Kun kaksi olemassa olevaa kumppanuutta lähtee ongelmien voittamisesta, kulttuurinen kumppanuus voisikin rakentua mahdollisuuksien hyödyntämisen ja jatkojalostuksen varaan. Kun kahden kumppanuushankkeen fokus on Venäjä, voisimmekin kulttuurikumppanuudessa lähteä siitä, että kumppanuushankkeisiin osallistuu tasavertaisina mahdollisimman monta osapuolta, joilla kaikilla on positiivista annettavaa, korkeaa laatua, osaamista, sisältöä, Kaivosoja ehdottaa.

Kaivosojan mukaan Pohjoisessa kulttuurisessa kumppanuudessa voitaisiin etsiä sellaisia synergeettisiä toimintamalleja, jossa eri toimijatahot voivat kertoa aikovansa käynnistää jotain hanketta ja johon toimijataho katsoisi hyödylliseksi saada lisäkumppaneita sen laajentamiseksi tai vahvistamiseksi. 

- Erityisen tärkeää olisi saada keskeiset kansainväliset investorit, kuten EBRD ja NIB työhön mukaan. Monia muitakin julkisesti tarkoitettuja mahdollisia toimijoita on. Pohjoisessa kulttuurisessa kumppanuudessa voitaisiin kokeilla public-private -mallia uudella tavalla Esimerkiksi meillä Suomessa on merkittäviä säätiöitä, jotka rahoittavat kulttuuria. Vastaavia säätiöitä tai mesenaattitahoja on kaikissa maissamme. Minusta nämä yksityissektorin rahoittajat tulisi kutsua heti alussa työhön mukaan.

Kaivosojan mielestä pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuus voisi rahoitukselliselta osaltaan edetä kahta tietä: etsiä synergiaetuja nyt olemassa olevista rahoituslähteistä ja etsiä jalostetuille hankkeille lisätukea kansainvälisiltä rahoittajilta sekä kehittää pohjoisen kulttuurisen kumppanuuden rahastoa. Voimien yhdistäminen voisi hänen mukaansa synnyttää vaikkapa pohjoisen elokuvafestivaalin, joka tähtäisi Berliinin ja Cannesin rinnalle omailmeisenä elokuvatapahtumana tai Pohjoisen ulottuvuuden alueen vuosittain kiertävät kuvataidemessut.

Kulttuurikumppanuuden mahdollisuuksia selvitetään

Konferenssissa tehtyjä ehdotuksia työstetään edelleen EU-Venäjä työryhmän ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuuden toteutusmahdollisuuksia selvitetään konferenssin päätelmien ja ehdotusten pohjalta pohjoisen ulottuvuuden kumppaneiden ja PU-elinten kanssa. 
- Kumppaneita ovat EU, Venäjä, Norja ja Islanti, kertoo kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro.

Konferenssin päätelmissä korostettiin alueellisen yhteistyön tarvetta ja merkitystä kulttuurin alalla. Päätelmien mukaan pohjoisen ulottuvuuden kulttuurikumppanuudella voidaan löytää uusia sisältöjä ja toimintamalleja yhteistyölle. Käytännön toimenpiteenä ehdotetaan muodostettavaksi työryhmä, jonka työhön osallistuisivat pohjoisen ulottuvuuden alueen kulttuurialan viranomaiset ja toimijat. Työryhmän tehtävänä olisi hahmotella alueen kulttuurikumppanuudelle sisältöjä, rakennetta ja toimintaa. 

- Tarkoituksena on luovuttaa konferenssissa tehdyt ehdotukset ja ideat eteenpäin EU:n ja Venäjän yhteistyöryhmälle, Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja pohjoisen ulottuvuuden eri elimille, hahmottelee Lummepuro jatkotoimia.

- pe

Linkkejä ja lisätietoa aiheesta opetusministeriön www-sivuilla EU-Venäjä yhteistyö ja Pohjoinen kulttuurinen kumppanuus sekä Kajaani-prosessi 

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
joka toinen torstai.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
jaana.luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
camilla.heikkila@minedu.fi
Opetusministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetusministeriö

webmaster@minedu.fi