Kohti arjen tietoyhteiskuntaa 

		Arjen tietoyhteiskuntaa varten laaditaan toimintaohjelma, jossa keskitytään tietoyhteiskuntastrategian sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen käytännön toteutukseen.

Viestintätekniikan kehitys mullistaa ihmisten arkielämää ja yritysten toimintaa, jonka takia tietoyhteiskuntakehityksessä on ruvettu puhumaan arjen tietoyhteiskunnasta tai teknisemmin ubiikkiyhteiskunnasta, jossa kaikkialla oleva tietotekniikka on huomaamattomasti toimivaa ja ympäristöönsä sulautuvaa.

Tekniikan soveltaminen parantaa palveluiden tarjontaa ja saatavuutta sekä luo uusia toimintatapoja ja uutta osaamista. Toisaalta kehitykseen liittyy monia periaatteellisia kysymyksiä, jotka liittyvät mm. kuluttajan oikeuksiin, luottamukseen ja yksityisyyden suojaan, tekijänoikeuksiin sekä sananvapauteen. 

Myös tietoyhteiskuntavalmiuksista täytyy pitää huolta: arjen tietoyhteiskunnassa palvelujen pitää olla kaikille turvallisia, toimivia ja helppokäyttöisiä.

Strategisista linjauksista kohti käytäntöjä

Valtioneuvosto teki kesällä periaatepäätöksen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista 2007-2011 ja asetti samalla asioita vauhdittamaan arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunnan. Tarkempaa toimintaohjelmaa valmistellaan parhaillaan.

Nykyisellä hallituskaudella mm. selvitetään sähköistä äänestämistä, otetaan käyttöön sähköinen tunnistaminen ja laskutus julkishallinnon palveluissa sekä toteutetaan tietokoneavusteisen opetuksen pilottihanke. Kärkihankkeisiin kuuluvat myös terveydenhuollon sovellukset. Hallituksen tavoitteena on lisätä sähköisten palvelujen tarjontaa ja toimivuutta sekä kansalaisten ja yritysten osaamista. Olennaista on myös kansalaisten ja yritysten luottamus uusiin sähköisiin palveluihin.

Periaatepäätöksen taustalla on kolmas kansallinen tietoyhteiskuntastrategia "Uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi". Strategiassa on määritelty visio ja tahtotila sille, millainen tietoyhteiskunta Suomesta halutaan luoda. Strategia koskee vuosia 2007-2015 ja se laadittiin osana edellisen hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman toteuttamista.

Painopisteitä opetuksesta, tieteestä ja kulttuurista

Periaatepäätöksessä tietoyhteiskuntakehityksen painopisteiksi nostetaan mm. tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen opetustoimessa. Kansallista arkkitehtuuria, ratkaisuja ja ohjausta vaativia hankkeita ovat mm. koulutuspalvelun tuottajien tietopalvelu, oppimateriaalipalvelu, kansallinen osaamispääomarekisteri sekä koulutukseen hakeutujan tietopalvelu ja sähköinen haku. Muutoinkin on tarkoitus edistää tieto- ja viestintätekniikankäyttöä opetuksessa ja opiskelussa.

Myös tiedettä ja tutkimusta palvelevaa kansallista tietoteknistä infrastruktuuria on tarkoitus kehittää parantamalla laskennallisen tieteen edellytyksiä - kuten digitaalisten tietoaineistojen tietokantoja, laskentapalvelimia ja tietoverkkoja - sekä lisäämällä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä infrastruktuurien hankinnassa, käytössä ja ylläpidossa.

Periaatepäätökseen on kirjattu myös kansallisen digitaalisen kirjaston muodostaminen digitoimalla ja siirtämällä verkkoon museoiden, arkistojen ja kirjastojen keskeiset digitaalisessa muodossa olevat kulttuuriaineistot. Sitä varten laaditaan ja toimeenpannaan kansallinen digitointistrategia sekä vahvistetaan ja laajennetaan Kansalliskirjaston digitointitoimintaa.

Tarkoituksena on myös kehittää tekijänoikeuksia koskevia digitaalisen ympäristön ja verkkoympäristön toiminta- ja sopimusmalleja sekä soveltuvin osin lainsäädäntöä vastaamaan tietoyhteiskuntakehityksen tarpeita sekä tukemaan kotimaista sisältötuotantoteollisuutta.

Digitaalisia sisältöjä edistetään mm. kehittämällä online-jakelumarkkinoita ja tukemalla kulttuuristen sisältöjen ja palveluiden, laadukkaiden pelien ja viihteen sekä älyllistä haastetta antavien tuotteiden konsepti- ja demoversioiden valmistamista tuotekehityksen parantamiseksi. Niin ikään pyritään tukemaan hankkeita, joissa hyödynnetään monikanavaisuutta, ja joissa etsitään innovatiivisia kerronnan muotoja kulttuurin ja viihteen alueilla. Periaatepäätökseen on kirjattu myös lasten ja nuorten turvallisen mediaympäristön edellytysten parantaminen.

Neuvottelukunta ohjaksissa

Periaatepäätöksen toteutumista ohjaa arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. Sitä johtaa viestintäministeri Suvi Lindén. Neuvottelukunnan jäseninä on lisäksi neljä muuta ministeriä: oikeusministeri Tuija Brax, hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi, peruspalveluministeri Paula Risikko sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Neuvottelukunnassa on yhteensä nelisenkymmentä jäsentä.

Tietoyhteiskuntaohjelman hankkeita toteutetaan ja koordinoidaan ryhmissä. Keskeisiä kokonaisuuksia ovat julkisen hallinnon sähköisen palveluiden ja tietoteknisen ympäristön kehittäminen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla, tietoyhteiskunnan infrastruktuurin ja viestintä- ja mediapalveluiden sekä viestintäalan elinkeinotoiminnan kehittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon innovaatioiden ja sähköisten palveluiden edistäminen, innovaatioihin, kilpailukykyyn ja tuottavuuteen liittyvät tietoyhteiskuntakysymykset sekä kansalaisten osallisuuden sekä kansalaisvaikuttamisen edistäminen. 

Opetusministeriö vastaa koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin liittyvän kokonaisuuden koordinoinnista. Lisäksi ministeriö vastaa kansalaisten osallistumiseen liittyvästä osuudesta yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön sekä oikeusministeriön kanssa.

Neuvottelukunnan yhteydessä toimii myös erillinen tekijänoikeusryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin. Lisäksi neuvottelukunnan yhteydessä toimivat tietoturvallisuuden asiantuntijaryhmä, sähköisen tunnistamisen kehittämisryhmä sekä viestinnän infrastruktuuriryhmä.

Toimintaohjelma kokoaa hankkeet

Myös arjen tietoyhteiskuntaa varten laaditaan toimintaohjelma, jossa keskitytään tietoyhteiskuntastrategian sekä valtioneuvoston periaatepäätöksen käytännön toteutukseen. Toimintaohjelma valmistellaan parhaillaan ja valmiina se on viimeistään alkuvuodesta 2008. Ohjelmaan on tarkoitus sisällyttää hallituskaudella toteutettavat periaatepäätöksen sisällöstä johdetut keskeiset hankkeet ja toimenpiteet.

Valmistelussa edetään siten, että neuvottelukunta käsittelee luonnoksia ja hyväksyy lopullisen toimintaohjelman. Se myös koordinoi toimintaohjelman toteutusta ja raportoi siitä hallitukselle. Toimintaohjelmaa on tarkoitus päivittää vuosittain. Toimeenpanosta vastaa ja siitä raportoi neuvottelukunnalle kunkin asian vastuuministeriö tai -taho.

Valmistelusta vastaa ensimmäisessä vaiheessa neuvottelukunnan sihteeristö, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt sekä Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta (JUHTA). Valmisteluun liittyvissä työpajoissa on tarkoitus jatkojalostaa toimintaohjelmaa, priorisoida sen hankkeita ja sisällyttää mahdollisesti uusia hankkeita. Syksyllä eri teemoista järjestettäviin työpajoihin on mahdollista kutsua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kunkin toimintaohjelman hanke tai erillisryhmä määrittelee omat vaikuttavuustavoitteet. Hankkeiden ja erillisryhmien työn päättyessä niiden vastuutahot toimittavat neuvottelukunnalle loppuraportin sekä erillisen arvion hankkeen vaikuttavuudesta.

Liikenne- ja viestintäministeriö tilaa tietoyhteiskuntakehitystä koskevat yleiset tilastolliset mittarit. Mittareiden laadinnassa otetaan huomioon kaikkien toimintaohjelman hankkeiden ja toimenpiteiden vaikuttavuustavoitteet.

- jl

Linkkejä ja lisätietoja:

• Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 (pdf) / Liikenne- ja viestintäministeriö
• Neuvottelukunnan kokoonpano (pdf) / Liikenne- ja viestintäministeriö

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta