Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari:

Painopisteenä varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy 

		Avausseminaarissa puheenvuorot käyttivät mm.  politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede sekä politiikkaohjelmaa johtavan ministeriryhmän puheenjohtaja, kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Seminaarin avanneen kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallinin mukaan Suomessa ei ole riittävästi koottu lapsia koskevaa tilastotietoa 

- Politiikkaohjelmassa on nostettu esiin lapsipolitiikan seurantajärjestelmän luominen. Lisäksi aloitetaan selvitys- ja koordinointityö lasten hyvinvoinnin tietopohjan kehittämisestä. Hyvinvoinnin tietopohjan perustana tulee olemaan YK:n lasten oikeuksien sopimuksen täyttäminen Suomessa.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman toimenpiteissä on mainittu, että eri ministeriöiden vastuut lapsen oikeuksista tiedottamisessa sekä tiedottamisen rahoituksessa tulee määritellä. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun ja kansalaisjärjestöjen kanssa tullaan toteuttamaan tiedotuskampanja lasten oikeuksien sopimuksesta sen 20-vuotisjuhlavuonna 2009.

Suomi tulee antamaan lasten oikeuksien sopimuksen neljännen määräaikaisraporttinsa heinäkuussa 2008. Ajankohta on Wallinin mielestä hallituskauden ja politiikkaohjelman kannalta sekä haaste että mahdollisuus. 

- Politiikkaohjelmassa tietopohjan luominen onkin tästä syystä erityisen tärkeätä, Wallin sanoi.

Kulttuuria ja liikuntaa

Kuvataidekasvatuksen professori Päivi Granön mukaan lasten kulttuuritoiminnasta on vastuussa aikuinen eikä hän voi tätä vastuutaan siirtää lapselle eikä edes nuorelle. 

- Miten lapsen kohtaamisesta ja kuulemisesta synnytetään lastenkulttuuria? Kohtaaminen edellyttää aikuiselta aitoa kykyä dialogiin. Mahdollisuus dialogiin avautuu erityisesti leikissä ja taiteessa, sillä tällöin keskiössä on yhteinen tavoite, yhteinen tehtävä ja yhteinen kysymys. Keskittyminen yhteiseen tehtävään tuottaa osallisuuden kokemuksen.

- Koulu ja esikoulu ovat kulttuuria tuottavia ja tulkitsevia paikkoja. Koululla pitäisi olla mahdollisuus luoda toimiva suhde koulun ulkopuoliseen kulttuurielämään. Jotkut kunnat ovat jo kehittäneet tai ovat kehittämässä niin sanottua kulttuuriopetussuunnitelmaa. Samalla myös ne lapset, joita ei kodista ohjata kulttuurin pariin, saavat mahdollisuuden edes kokeilla, miltä tuntuu esimerkiksi tanssi ammattiohjaajan vetämässä työpajassa.

Nuoren Suomen pääsihteeri Teemu Japisson painotti lasten synnynnäistä halua ja tarvetta liikkumiseen. Leikkiminen, pelaaminen ja urheileminen ovat olennainen osa hyvää lapsuutta. Kansainvälisten suositusten mukaan lapsen tulisi liikkua kaksi tuntia päivittäin. Lasten fyysinen kunto on viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana heikentynyt huomattavasti. Alle puolet kouluikäisistä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Liikuntaa harrastetaan urheiluseuroissa, mutta muu päivittäinen liikunta on vähentynyt. Japissonin mukaan vastuu lasten liikkumisesta on aikuisilla. 

- Lastaan autolla kouluun kuljettava vanhempi kokee varmasti tekevänsä hyvää, mutta huomaamattaan lisää lapsen istumista ja vähentää liikkumista, Japisson sanoi.

Riittävän ja innostavan liikkumisen varmistamiseksi liikunnan tulisi olla keskeinen osa päiväkotien ja koulujen toimintakulttuuria. - Lasten liikkumismahdollisuuksien rakentamiseen tarvitaan kaikkia lapsen elämän keskeisiä toimijoita; perhettä, neuvolaa, päivähoitoa ja koulua. Vanhempien esimerkin ja perheen liikkumaan rohkaisevan elämäntavan vaikutus lasten liikkumiseen on tärkeä, muistutti Japisson.

Koulukiusaamiseen nollatoleranssi

Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan pahoinvoinnin katkaisussa painopisteen tulee olla ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa.

- Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan myös koulusta. Koulu on keskeinen osa lasten ja nuorten arkea. Koko vaalikauden mittaiseen Perusopetus paremmaksi -ohjelman toimiin on varattu yhteensä 80 miljoonaa euroa. Tavoitteena on pienentää ryhmäkokoja, vahvistaa tuki- ja erityisopetusta sekä opinto-ohjausta ja oppilashuoltoa. Lisäksi panostetaan kerhotoimintaan sekä taito- ja taideaineiden lisäämiseen, Sarkomaa sanoi.

Ensi vuonna painopiste on erityisopetuksen ja oppilaanohjauksen kehittämisessä. Opetusministeriö on julistanut kuntien haettavaksi 18 miljoonaa euroa valtion erityisavustusta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja tukitoimien sekä oppilaanohjauksen kehittämiseen. Tavoitteena on kannustaa kuntia kehittämään opetusta siten, että erityisopetuksen painopistettä siirretään ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Kohteena ovat esi- ja perusopetuksen oppilaat.

Sarkomaan mukaan oppilashuollon suunnitelmat tulisi tehdä yhteistyössä koulun ja kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ja tätä yhteistyötä tulee tiivistää. - Tähän tarvitaan myös voimavaroja. Opetusministeriö myönsi viime toukokuussa kunnille valtion erityisavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Toiminta käynnistyi sadassa kunnassa eri puolilla maata tänä syksynä.

Arvioiden mukaan noin 5-10 prosenttia perusopetuksen oppilaista joutuu toistuvan koulukiusaamisen kohteeksi. Sarkomaan mielestä kiusaamisessa on noudatettava ehdotonta nollatoleranssia. Opetusministeriö rahoittaa Turun yliopistossa kehitettävää KiVa Koulu -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää koulukiusaamista.

- Tavoitteena on luoda konkreettisia välineitä opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön. Aivan keskeistä on saada oppilaat toimimaan kiusatun tukena.

Lapset tarvitsevat aikuisten aikaa ja läsnäoloa

Perheiden ajankäytöstä ja perheiden yhteisestä ajasta seminaarissa puhuneen VTT Harriet Strandellin mukaan elämänpiirien rajojen hämärtymisen myötä työelämästä tutut laatu-, tehokkuus- ja tuottavuusodotukset ovat levinneet kaikille elämänalueille. Toisentyyppisiä vaatimuksia perheen arjen hallitsemiselle tuo perheen ajan ja ajankäytön yksilöllistyminen. 

- Perheenjäsenillä on omat, erilliset aikataulunsa, tulemisensa ja menemisensä. Yhteisten hetkien löytyminen voi olla hankalaa. Kotona ei välttämättä olla yhdessä tai tehdä yhdessä asioita vaikka ollaankin yhtä aikaa kotona, Strandell sanoi.

Viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen mukaan 10-14 -vuotiaiden lasten kotona viettämä aika ei ole vähentynyt 80-luvun lopun jälkeen.

- Ajankäytön yksilöllistymisen myötä lapset viihtyvät omissa, hyvin varustetuissa huoneissaan, joissa ovat helposti yhteydessä ulkomaailmaan kännyköiden, Internetin ja television avulla, mikä omalta osaltaan hämärtää rajoja kodin ja ulkomaailman välillä.

- Ajasta on tullut niukka resurssi, jota täytyy käyttää tehokkaasti. Onkohan meillä tämän päivän yhteiskunnassa mistään niin puutetta kun ajasta, yhteisestä ajasta meille tärkeiden ihmisten kanssa?, Strandell pohti. Hänen mukaansa aika on hyvinvoinnin ja elämänlaadun tärkeä ulottuvuus, jota priorisoidaan liian vähän. Aikapolitiikka tulisi nostaa selkeämmin hyvinvointipolitiikan alueeksi.

Rikollisuusriski tulisi tunnista jo lapsuudessa

Uusi lastensuojelulaki tulee voimaan ensi vuoden alusta. Uuden lain ensisijainen periaate on lapsen edun huomioiminen. Lisäksi tavoitellaan lapsen ja vanhempien ja huoltajien oikeusturvan parantamista. Keskeistä uudistuksessa on lapsen osallisuuden vahvistaminen häntä koskevissa asioissa. Käytännössä tämä tarkoittaa lapsen oikeutta tietoon ja oman mielipiteensä ilmaisemiseen.

- Lastensuojelun tila maassamme on vakava. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut. Kokonaislukumäärä vuonna 2005 oli 15 160 lasta. Huostassa olevien määrä tästä on noin 60 %. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olevien lasten ja nuorten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Lastensuojelun kokonaiskustannukset ovat tänä päivänä 450 000 000 euroa. Lasten ja nuorten laitoshuollon kustannukset ovat 293 000 000 euroa. Vertailuna voidaan todeta, että koko oikeuslaitoksen vuotuiset kustannukset ovat 220 000 000 euroa, huomautti oikeusministeri Tuija Brax.

- Rikollisuuden vähentämistä ajatellen olisi erittäin tehokasta, jos mahdolliseen rikoskäyttäytymiseen viittaavat tunnusmerkit pystyttäisiin tunnistamaan ennakollisesti. Varhaisen puuttumisen merkitys korostui voimakkaasti kesäkuussa julkaistussa tutkimuksessa, jossa koulukiusaamisen ja myöhemmän rikollisuuden välillä todettiin vahva yhteys. Julkisuudessa jäi vähemmälle painolle se havainto, että kiusaaminen ennusti myöhempää rikollisuutta erityisesti silloin, kun siihen liittyi kiusaajan psyykkisiä ongelmia. Nuoruudessa rikollisuuteen olivat itsenäisessä yhteydessä etenkin perheeseen ja päihteisiin liittyvät tekijät.

- Edelleen ennakoivan puuttumisen merkitystä korostaa toinen Suomessa ilmestynyt tutkimus, jonka mukaan lastensuojelun tukitoimilla ei pystytty vaikuttamaan jo rikoksia tehneiden lasten rikosuran jatkumiseen. Braxin mukaan tällaiseen tutkimustietoon on syytä suhtautua vakavasti ja panostaa lasten auttamiseen ja hyvinvointiin jo varhain. Varsinkin lasten psyykkisiin ongelmiin pitäisi tarjoa apua viimeistään silloin, kun ongelmat ilmenevät koulukiusaamisena ja ovat siten havaittavissa.

Hyvä lapsuus kuuluu kaikille

		Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mielestä lasten  kuulumisessa päätöksenteossa on vielä parannettavaa.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan lasten äänen kuuluminen päätöksenteossa on alue, joka Suomessa on kohtuullisen kehittymätön. Aulan mielestä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, johon Suomi liittyi vuonna 1991, on viimein saamassa Suomessa sen aseman, mikä sille kuuluu. 

- Lapsella on oikeus olla pieni, suojattu ja turvassa, mutta samalla lapsella on oikeus olla aktiivinen ja saada mielipiteensä huomioon otetuksi. Lapsen etu tulee asettaa päätöksenteossa ensisijalle. Tämä on vaativa tavoite.

- Koulu voi toimia hyvänä esimerkkinä yhteisöstä, jossa lapsen mielipiteitä kuullaan ja otetaan huomioon, mutta samalla koulu voi tarjota kanavan laajempaan lasten mielipiteiden välittymiseen omalla asuinalueella. Koulu tulee rakentaa lapsen kokonaishyvinvointia tukevaksi. Kouluissa tulee olla harrastusmahdollisuuksia ja hengähdyshetkiä, esimerkiksi. kiireetön ruokailu. Koulujen tulisi olla lasten kannalta viihtyisiä. Kouluihin iloisia värejä, viherkasveja sekä pihoille leikki- ja liikuntavälineitä.

Aikuisilta Aula peräänkuulutti aikaa ja toimintatapojen muuttamista. Tarve vanhempien vahvempaan läsnäoloon lastensa elämässä välittyy monesta tutkimuksesta. Vanhempien läsnäoloon vaikuttaa keskeisesti työelämä. Aulan mielestä työelämään pitäisi saada enemmän joustoja. 

- Vanhempia tarvitaan myös median ja mainonnan vaikutteiden suodattajina. Ajankäyttötutkimus (1999-2000) kertoo, että lapset katsoivat televisiota arkisin yli 100 minuutta. Vanhempien kanssa seurusteltiin noin 5-10 minuuttia päivässä.

Yhdessä tekeminen ja kumppanuuden kehittäminen

- Suomi on järjestöjen ja yhdistysten maa, jossa kansalaisjärjestöillä on erityinen asema. Järjestöt ovat toimineet palveluiden käynnistäjinä, palveluvajeen täydentäjinä, toiminnan kehittäjinä ja tarpeiden esille nostajina, sanoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton puheenjohtaja Tuula Tamminen.  

Tammisen mukaan lapset, nuoret ja perheet hakevat tämän päivän kansalaisjärjestöistä vapaaehtoista toimintaa, yhdessä toimimisen iloa ja voimaa sekä kasvua ihmisenä ja oppia kansalaisena. Kouluissa tukioppilastoiminta on yksi laajalle levinnyt esimerkki lasten ja nuorten omasta aktiivisesta kansalaisuudesta.

Politiikkaohjelman tärkein sanoma Tammisen mielestä on se, että se sitoo useita eri ministeriöitä yhteen.

- Tämän ajatuksen jalkautuminen on tärkeätä. sektorirajat ylittävä toiminta on kaikkein tärkeintä. Jokainen tuo jotakin yhteiseen tekemiseen.

Politiikkaohjelman tehtäväkenttä on laaja lapsi- nuoriso- ja perheystävällisen Suomen rakentamiseksi. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma vahvistaa eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. 

- Tämänpäiväisen avausseminaarimme kohderyhmänä olivat erityisesti kansalaisjärjestöt. Toivon, että seminaarin anti on toiminut jonkinlaisena ikkunana toimijoille politiikkaohjelman suuntaan, sanoi politiikkaohjelman ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede.

Politiikkaohjelma jakautuu kolmeen teema-alueeseen, joita ovat lapsilähtöinen yhteiskunta, lapsiperheiden hyvinvointi sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Näiden teemojen ympärille on koottu työryhmät, jotka toimivat asiantuntijoina ja osaltaan edistävät politiikkaohjelman tavoitteita. Kansalaisjärjestöt ovat politiikkaohjelman työryhmissä hyvin edustettuina. Politiikkaohjelmaa johtaa ministeriryhmä, jonka puheenjohtajana toimii kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin, Wrede kertoi politiikkaohjelman organisoinnista.

pe

• Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta