Vapaakappaleita kerätty jo 300 vuotta 

		Kongl. Canzlij Collegii Yterligare alwarlige Påminnelse och Åtwarning. 16.2.1707. Kuninkaallisen kansliakollegion säädös, jonka nojalla Turun akatemian kirjasto sai vapaakappaleoikeuden Ruotsin valtakunnan muiden yliopistokirjastojen tavoin.

Kolmen vuosisadan aikana kansalliskokoelmaksi kutsuttu aineisto on kasvanut kansainvälisestikin vertaillen mittavaksi ja täydentyy joka vuosi entisestään. Kansalliskokoelmaa esitellään juhlavuoden kunniaksi Kansalliskirjaston Agricolasta Aku Ankkaan -näyttelyssä.

Suomalaisen vapaakappaleoikeuden perusta kirjattiin Ruotsin vallan aikana vuonna 1707 kuninkaallisella asetuksella. Tuolloin Turun akatemian kirjaston nauttima vapaakappaleoikeus laajennettiin käsittämään kaikki Ruotsin valtakunnan alueella toimineiden kirjapainojen painatteet. Vuosisadan loppupuolella alettiin tallentaa erityistä suomalaisen kirjallisuuden kokoelmaa. Kirjallisuutta saatiin paljon paitsi vapaakappaleina myös lahjoituksina, ja nykyinen kansalliskokoelma sai näin alkunsa.

Alusta alkaen kokoelmaan hyväksyttiin myös painettuja kirjoja arkipäiväisempää aineistoa. Kokoelmassa on tähän päivään säilynyt muun muassa arkkiveisuja, vanhoja mainoksia ja aikakauslehtiä. Vapaakappaleoikeuden myötä ja aktiivisten lahjoittajien ansiosta Suomeen onkin syntynyt kulttuuriperinnöllisesti merkittävä kokoelma hyvin monenlaista aineistoa. Kokoelmaa on hyödynnetty paljon muun muassa tutkimuksen, joukkoviestinnän ja kulttuurimaailman tarpeisiin. Oikeus kokoelman käyttöön on kaikilla suomalaisilla.

Kansalliskirjastossa avautui 19.4. vapaakappaleoikeuden 300-vuotista taivalta juhlistava Agricolasta Aku Ankkaan -näyttely. Näyttelyssä ovat esillä muun muassa Suomen kirjallisuuden vanhin teos Missale Aboense sekä Agricolan Abckiria, molemmat 1500-luvulta. Näyttelyssä pääsee tutustumaan myös esimerkiksi poliittiseen kansalaistoimintaan ja eri aikakausien arkielämään erilaisten lentolehtisten, näyttelykutsujen ym. kautta. Vapaakappalehengessä näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kokoelma muuttuu yhteiskunnan mukana

Vapaakappalejärjestelmän avulla Suomessa julkaistava aineisto pystytään melko laajasti tilastoimaan ja luetteloimaan. Kansalliskokoelma täydentyy vuosittain noin miljoonalla painotuotteella ja äänitteellä. Hyllymetreissä painotuotteiden vuosimäärä on suunnilleen 500. Kaikki Suomessa ilmestyvät sanomalehdet kuvataan mikrofilmille. Digitoituminen ei vielä ole laajemmin näkynyt kokoelmassa, vaan suurin osa aineistosta on edelleen saatavilla paperisena.

Tällä hetkellä vapaakappalelaki ei kata kaikkea sähköistä mediaa, kuten televisio- ja radio-ohjelmia sekä verkkojulkaisuja.

- Monissa Euroopan maissa myös julkisen joukkoviestinnän aineisto on sisällytetty vapaakappaleita koskeviin säädöksiin. Opetusministeriössä valmistellaan vapaakappalelain uudistusta. Tavoitteena on, että laki saadaan voimaan vuonna 2008, sanoi Agricolasta Aku Ankkaan -näyttelyn avannut opetusministeriön opetusneuvos Annu Jylhä-Pyykönen.

Sähköisen aineiston järjestelmällisen keräämisen ohella kansalliskokoelmaa kehitetään huomioimaan myös suomalaisen yhteiskunnan monimuotoistuminen.

- Uudet maahanmuuttajaryhmät, heidän kulttuurinsa ja kielensä, kuuluvat kiinteästi tämän päivän suomalaiseen yhteiskuntaan. Suomessa puhutaan tällä hetkellä reilusti yli sataa eri kieltä äidinkielenä. Muilla kuin kotimaisilla kielillä julkaisemista hallitsee englanti, mutta uudet maahanmuutajakieliset aineistot, esimerkiksi somalian tai swahilin kieliset julkaisut tai pienpainatteet ovat oma erityinen lisänsä ja kuvaavat tämän päivän Suomea, Jylhä-Pyykönen totesi.

- tp

Linkkejä ja lisätietoa

• Agricolasta Aku Ankkaan -näyttely 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta