Politiikkaohjelmilla poikkihallinnollista yhteistyötä
Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kaudella alkanut käytäntö
poikkihallinnollista politiikkaohjelmista saa jatkoa myös hänen
kakkoshallituksessaan. Hallitusneuvotteluissa sovittiin kolmesta
politiikkaohjelmasta, joihin kaikkiin liittyy myös opetusministeriön
toimintaa koskevia tavoitteita ja toimia.
Politiikkaohjelmat
ovat hallitusohjelmassa määriteltyjä laajoja, poikkihallinnollisia
tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden
saavuttamiseksi. Politiikkaohjelmat koostuvat eri ministeriöiden
toimialoihin kuuluvista toimenpiteistä, hankkeista ja määrärahoista
Uusi hallitus saa toteutettavakseen kolme politiikkaohjelmaa: Työn,
yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen
politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin
politiikkaohjelma.
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma
Ohjelmatarpeen taustalla on hallitusohjelman mukaan tilanne, jossa on
välttämätöntä, että tuottavuus ja työelämän laatu parantuvat
seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestön vanhenevan ikärakenteen
vuoksi tuottavuuden merkitys talouskasvun perustana korostuu.
Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma valmistellaan
ja toteutetaan yhteistyönä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen
kanssa. Sen linjauksiin kuuluvat mm. työvoiman saatavuuden parantamista
edistävät toimet, jotka tähtäävät opiskeluaikojen tiivistämiseen,
työurien pidentämiseen, sosiaaliturvan työhön kannustavuuden
lisäämiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen.
Koulutuspaikkojen tarjontaa on tarkoitus saattaa vastamaan työvoiman
kysyntää. Siihen liittyen käynnistetään selvitys toimialoista,
jotka kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, ja tuetaan eri
toimijoiden yhteisenä hankkeena pyrkimyksiä helpottaa tilannetta.
Työvoimatarpeen ennakointia sekä ennakoinnin vaikutusta koulutukseen
lisätään ja tehostetaan. Ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on
tarkoitus lisätä ja oppisopimus-, täydennys- ja muuntokoulutusta
(mukaan lukien korkeakoulut) laajennetaan ja jäntevöitetään.
Politiikkaohjelma tukee myös eri hallinnonalojen toimia
yrittäjyyshalukkuuden kohottamiseksi ja yritysten kasvun esteiden
poistamiseksi.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma
Elämänlaadun heikkenemisen lisäksi terveysongelmat aiheuttavat
mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Merkittävä osa ongelmista ja
sairauksista on ehkäistävissä terveyden edistämisen ja ehkäisevän
työn keinoin.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön
terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Ohjelmassa on
kiinnitettävä huomiota mm. terveyden edistämisen rakenteiden ja
niitä turvaavan lainsäädännön kehittämiseen, lasten ja nuorten
terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työikäisten työ- ja
toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden ja
toimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen ja ehkäisevän
työn vastuiden jakoon ja resursseihin, liikunnan ja kulttuurin
merkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenä sekä fyysisen ympäristön
terveellisyyteen.
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelma
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla
ehkäistään ja pahoinvointia ja syrjäytymistä ja vahvistetaan
yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä vastuuta lasten ja nuorten
hyvinvoinnista.
Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden
taloudellista asemaa ja palveluja. Monikulttuurisuuden haasteet
huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Lasten ja
perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa.
Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta.
Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen
painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös
syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia.
Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita
samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Tämä edellyttää
hallinnonalojen välisen yhteistyön ja koordinaation parantamista sekä
moniammatillisen yhteistyön kehittämistä paikallisesti.
Politiikkaohjelman eri hallinnonalat ylittävän perustan luo
valtioneuvostossa nuorisolain mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä
hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma.
Politiikkaohjelma samalla seuraa ja tukee valtioneuvoston lapsi- ja
nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista vaalikauden aikana.
Kehittämisohjelman valmistelussa ovat mukana kaikki ministeriöt.
Ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. syrjäytymisuhkien
ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen, huostaanottojen
vähentämiseen, terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen
ja mielenterveyden edistämiseen, lapsiperheiden hyvinvoinnin,
taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen, vanhemmuuden
tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, nuorten koulutukseen ja
työllisyyteen, lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen,
harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen, lasten ja nuorten
elinolojen seurannan tietopohjan parantamiseen, päätösten
lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen sekä lapsen oikeuksista
tiedottamisen edistämiseen.
- jl
|