Etusivu - opetusministeriön verkkolehti
symbolikuva Etussivu-verkkolehti
Julkaistu 19.4.2007 

Hallitusohjelman linjanvetoja

Politiikkaohjelmilla poikkihallinnollista yhteistyötä

Vapaakappaleita kerätty jo 300 vuotta

Kouluruoka kasvattaa

Kysely kirjastojen elektronisista aineistoista

Kirjoituskilpailu nuorille

Linkkivinkkinä: Valtion hommia

Avoimet työpaikat

Resumé på svenska

 

 

< Etusivulle

Politiikkaohjelmilla poikkihallinnollista yhteistyötä 

Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kaudella alkanut käytäntö poikkihallinnollista politiikkaohjelmista saa jatkoa myös hänen kakkoshallituksessaan. Hallitusneuvotteluissa sovittiin kolmesta politiikkaohjelmasta, joihin kaikkiin liittyy myös opetusministeriön toimintaa koskevia tavoitteita ja toimia. 

valtioneuvoston tiloja. Kuva: VN/lehtikuva

Uusi hallitus saa toteutettavakseen kolme politiikkaohjelmaa, joilla edistetään mm. työtä, terveyttä ja lasten hyvinvointia. 

Politiikkaohjelmat ovat hallitusohjelmassa määriteltyjä laajoja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Politiikkaohjelmat koostuvat eri ministeriöiden toimialoihin kuuluvista toimenpiteistä, hankkeista ja määrärahoista

Uusi hallitus saa toteutettavakseen kolme politiikkaohjelmaa: Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma.

 

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma

Ohjelmatarpeen taustalla on hallitusohjelman mukaan tilanne, jossa on välttämätöntä, että tuottavuus ja työelämän laatu parantuvat seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestön vanhenevan ikärakenteen vuoksi tuottavuuden merkitys talouskasvun perustana korostuu.

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma valmistellaan ja toteutetaan yhteistyönä työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Sen linjauksiin kuuluvat mm. työvoiman saatavuuden parantamista edistävät toimet, jotka tähtäävät opiskeluaikojen tiivistämiseen, työurien pidentämiseen, sosiaaliturvan työhön kannustavuuden lisäämiseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen.

Koulutuspaikkojen tarjontaa on tarkoitus saattaa vastamaan työvoiman kysyntää. Siihen liittyen käynnistetään selvitys toimialoista, jotka kärsivät ammattitaitoisen työvoiman puutteesta, ja tuetaan eri toimijoiden yhteisenä hankkeena pyrkimyksiä helpottaa tilannetta. Työvoimatarpeen ennakointia sekä ennakoinnin vaikutusta koulutukseen lisätään ja tehostetaan. Ammatillista ja alueellista liikkuvuutta on tarkoitus lisätä ja oppisopimus-, täydennys- ja muuntokoulutusta (mukaan lukien korkeakoulut) laajennetaan ja jäntevöitetään. Politiikkaohjelma tukee myös eri hallinnonalojen toimia yrittäjyyshalukkuuden kohottamiseksi ja yritysten kasvun esteiden poistamiseksi.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma

Elämänlaadun heikkenemisen lisäksi terveysongelmat aiheuttavat mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Merkittävä osa ongelmista ja sairauksista on ehkäistävissä terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn keinoin.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Ohjelmassa on kiinnitettävä huomiota mm. terveyden edistämisen rakenteiden ja niitä turvaavan lainsäädännön kehittämiseen, lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, työikäisten työ- ja toimintakykyyn sekä työhyvinvointiin, ikääntyvien terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen, terveyden edistämisen ja ehkäisevän työn vastuiden jakoon ja resursseihin, liikunnan ja kulttuurin merkitykseen hyvinvoinnin edellytyksenä sekä fyysisen ympäristön terveellisyyteen.

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin- politiikkaohjelma

Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmalla ehkäistään ja pahoinvointia ja syrjäytymistä ja vahvistetaan yhteisöllisyyttä, vanhemmuutta sekä vastuuta lasten ja nuorten hyvinvoinnista.

Perheiden hyvinvointia tuetaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa ja palveluja. Monikulttuurisuuden haasteet huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa. Lasten ja perheiden ongelmiin tulee puuttua nykyistä aikaisemmassa vaiheessa. Tavoitteena on vähentää korjaavien erityispalveluiden tarvetta. Varhainen puuttuminen ja ehkäisevä työ nostetaan hallituksen painopisteeksi. Näin vähennetään pitkällä aikavälillä myös syrjäytymisen aiheuttamia kustannuksia.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Tämä edellyttää hallinnonalojen välisen yhteistyön ja koordinaation parantamista sekä moniammatillisen yhteistyön kehittämistä paikallisesti. Politiikkaohjelman eri hallinnonalat ylittävän perustan luo valtioneuvostossa nuorisolain mukaisesti vuoden 2007 loppuun mennessä hyväksyttävä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma.

Politiikkaohjelma samalla seuraa ja tukee valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista vaalikauden aikana. Kehittämisohjelman valmistelussa ovat mukana kaikki ministeriöt. Ohjelmassa on kiinnitettävä erityistä huomiota mm. syrjäytymisuhkien ja pahoinvoinnin varhaiseen tunnistamiseen ja tukeen, huostaanottojen vähentämiseen, terveyserojen kaventamiseen sekä terveiden elintapojen ja mielenterveyden edistämiseen, lapsiperheiden hyvinvoinnin, taloudellisen aseman ja palveluiden parantamiseen, vanhemmuuden tukemiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen, nuorten koulutukseen ja työllisyyteen, lasten ja nuorten kansalaistaitojen, kuulemisen, harrastustoiminnan ja osallistumisen edistämiseen, lasten ja nuorten elinolojen seurannan tietopohjan parantamiseen, päätösten lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseen sekä lapsen oikeuksista tiedottamisen edistämiseen.

- jl

Sivun alkuun Sivun alkuun
Lähetä juttu Lähetä juttu
Tulosta Tulosta

Etusivu ilmestyy
joka toinen torstai.
http://www.minedu.fi/etusivu
Tilaa Etusivu
ISSN 1458-8056
Päätoimittaja:
Jaana.Luostarinen@minedu.fi
Toimitussihteeri:
Camilla.Vihtila@minedu.fi
Opetusministeriö
Viestintäyksikkö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
Copyright 
Opetusministeriö

webmaster@minedu.fi