Kouluruoka kasvattaa

Makeiset ja virvoitusjuomat pannaan koulussa

		Lisätietoa kouluruokailuun liittyen saa OPH:n Edu.fi-sivustosta.

Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos suosittelevat, että kouluissa ja oppilaitoksissa ei ainakaan kouluaikana ole säännöllisesti myytävänä makeisia, virvoitusjuomia tai sokeroituja mehuja.

Lasten ja nuorten makeisten ja virvoitusjuomien kulutus on kasvanut sekä jatkuva napostelu lisääntynyt, mikä näkyy suomalaisten lasten ja nuorten lisääntyneessä ylipainossa. Koulu on tärkeä tekijä lasten ja nuorten arjessa ja vaikuttaa yhdessä ympäristön, vanhempien ja ystävien kanssa lasten ja nuorten kulutustottumuksiin.

Kouluruokaa jo melkein 60 vuotta

Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa sekä koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Perusopetukseen osallistuville on jokaisena työpäivänä tarjottava täysipainoinen ja maksuton ateria. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuville on lisäksi tarjottava kouluruokailua täydentävä, monipuolinen välipala.

Suomen kouluruokailulla on pitkä historia. Kouluhallitus totesi jo vuonna 1936 julkaisemassaan kirjasessa kansakoululaisten ravitsemuskysymyksistä kouluruokailun tarpeellisuuden. Lainvalmistus aloitettiin ja vuonna 1943 tehtiin kansakoulun kustannuksista säätelevään lakiin lisäys, jonka mukaan kaikki kansakoululaiset saisivat maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Lakiin kirjattu siirtymäaika oli viisi vuotta ja vuotta 1948 pidetäänkin maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.

Tiedetään kuitenkin, että jo 1920-luvulla joissakin kouluissa tarjottiin oppilaille maksutta ruokaa. 50-luvun lopussa kansakoululakiin kirjattiin määräys aterian riittävyydestä ja määräystä tarkennettiin 60-luvun loppupuolella niin, että aterian tulee kattaa kolmanneksen lapsen päivittäisestä ravinnon tarpeesta. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koko maassa, kaikki peruskouluikäiset tulivat mukaan maksuttoman kouluruokailun piiriin. Maksuton kouluateria puolestaan jalkautui lukioihin vuonna 1988.

Kouluruokailulla pyritään edistämään oppilaan terveyttä sekä työtehoa ja parhaimmillaan kouluruoka on monipuolinen ja tasapainoinen ateria. Koululounas täydentää päivän muuta ruokailua, eikä sitä ole tarkoitettu päivän ainoaksi lämpimäksi ateriaksi. Kouluruokailun yhtenä tavoitteena on totuttaa oppilas ravitsemuksellisesti oikeanlaiseen ruokaan. Hyvään kouluateriaan kuuluvat lämmin ruoka, salaatti, raaste tai tuorepala, leipä, levite ja juoma.

Valtaosa syö koululounaan

Kouluterveyskyselyn mukaan 8. ja 9. luokkalaisten kouluruokailu on vahvistunut erityisesti 2000-luvulla. Vuonna 2005 suurin osa yläluokkalaisista pojista (93 %) ja tytöistä (86 %) ilmoittaa yleensä syövänsä pääruokaa koululounaalla. Tarkastellessa koululounasta ateriaosittain tilanne ei kuitenkaan näytä aivan näin valoisalta. Pojista 59 % ja tytöistä 81 % ilmoittaa syövänsä yleensä salaattia koululounaalla. Maidon tai piimän jättää juomatta 27 % pojista ja 47 % tytöistä.

Yli puolet yläluokkalaisista syö koulupäivän aikana kouluruoan lisäksi jotakin muuta. Joka kolmas poika ja joka neljäs tyttö syö epäterveellisiä välipaloja vähintään pari kertaa kouluviikon aikana. Välipaloista yleisimpiä ovat leipä (13 %), makeiset (10 %), virvoitusjuomat (8 %) ja hedelmät (5 %). Reilu kolmannes oppilaista hankkii välipalansa kaupasta, kioskista tai huoltoasemalta, kuudennes koulussa olevista automaateista ja vajaa kuudennes välipalatarjoilusta. Joka kymmenes poika ja joka viides tyttö tuo välipalansa kotoa.

Oppilaskunnat saisivat myydä terveellisiä tuotteita

Kouluissa ja oppilaitoksissa yleistyneet makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit ovat ristiriidassa terveys- ja ravitsemuskasvatuksen kanssa sekä vaikuttavat kouluruokailun arvostukseen. Vaikkakin kouluterveyskysely osoittaa, että kouluruoka maistuu aiempia vuosia paremmin oppilaille, eteenkin ylempien vuosiluokkien oppilaat suosivat epäterveellisiä välipaloja.

Opetushallitus ja kansanterveyslaitos tähdentävät koulun roolia kasvattajana ja puolueettomana tiedon jakajana. Opetuksen järjestäjien tulee kiinnittää huomiota koululaisten terveyden edistämiseen. Jotta tämä toteutuisi, tulisi automaateissa ja kioskeissa myytävien tuotteiden olla ravitsemuksellisesti tarkoituksenmukaisia sekä kuluttajansuojalain mukaisia. Makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit tarjoavat kuitenkin pääosin epäterveellisiä vaihtoehtoja, ja houkuttelevat korvaamaan terveellisen kouluruokailun ainakin osaksi epäterveellisellä vaihtoehdolla.

Koulut perustelevat kioski- ja automaattimyyntiä oppilaskuntatoiminnan tukemisella; tämän tyyppinen toiminta on usein tärkeää varainhankintaa oppilaskunnalle. Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos korostavat, että oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuuden ja yrittäjyyden tukeminen on sinänsä tärkeä tavoite, mutta se ei saa olla ristiriidassa koulun terveys- ja ravitsemuskasvatuksen kanssa. Myytävien tuotteiden terveellisyys ja tarkoituksenmukaisuus on tarpeen varmistaa.

Koulun ei tule myöskään toimia markkinointikanavana. Juoma- ja elintarvikeautomaattien ulkoasu voi toimia sellaisenaan markkinointiviestintänä. Kun automaattien hankintaa pohditaan, tulisi koulussa myös huomioida että kuluttajasuojalain mukaan alle 18-vuotiaiden vanhemmilla on oikeus päättää minkälaista markkinointia heidän lapsiin saa kohdistaa.

- cv

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta