Hallitusohjelman linjanvetoja 

		Hallitusohjelma on saatavilla valtioneuvoston www-sivuilta.

Sinivihreässä hallitusohjelmassa yhdistäviksi arvoiksi nostetaan mm. sivistys ja osaaminen. Hallitusohjelmassa todetaan, että luovuus, osaaminen sekä korkea sivistystaso ovat edellytys Suomen ja suomalaisten menestymiselle.

Hallituksen tavoitteena on lisätä hyvinvointia työllisyyttä ja tuottavuutta parantamalla. Hallitusohjelmassa todetaankin, että luomalla uutta, vahvaan osaamiseen pohjautuvaa ja tehokasta tuotantoa Suomi pystyy lisäämään työllisyyttä. Tuottavuuden kohoaminen voi puolestaan perustua vain uusien ideoiden hyödyntämiseen ja uuden teknologian luomiseen sekä nopeaan käyttöön ottamiseen, osaavaan työvoimaan ja työn viisaaseen organisointiin.

Matti Vanhasen toisessa hallituksessa koulutuspolitiikkaan liittyvien tavoitteiden vetovastuussa on opetusministeri Sari Sarkomaa. Kulttuuripolitiikasta vastaa kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin.

Tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen

Hallitus lupaa turvata tasapuoliset mahdollisuudet laadukkaaseen koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen sekä edellytykset perus- ja soveltavalle tutkimukselle. Hallitusohjelmassa todetaankin, että korkea sivistystaso sekä laadukas ja maksuton koulutus ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta.

Huolta hallitusohjelmassa kannetaan mm. työvoiman osaamisesta. Väestön ikääntyessä työikäisten osuus supistuu, ja siksi on tärkeää saada nuoret aikaisemmin työelämään. Koulutuksesta valmistumista nopeutetaan ja panostetaan siihen, että yhä harvempi nuori jäisi vaille ammatillisia valmiuksia. Ikääntyneiden työntekijöiden edellytyksiä ja kannusteita jatkaa työelämässä parannetaan.

Työvoiman ammatillisen liikkuvuuden lisäämisessä aikuiskoulutusjärjestelmä on keskeinen. Hallitus aikookin käynnistää ammatillisen aikuiskoulutusjärjestelmän kokonaisuudistuksen, jolla selkiytetään hajanainen hallinto, rahoitus, etuudet ja koulutustarjonta yhteistyössä työmarkkinatahojen kanssa.

Jotta avoimet työpaikat ja työnhakijat kohtaavat, edellytetään tehokasta työnvälitystä ja työelämälähtöistä koulutusta. Ennakoinnin merkityksen korostuessa hallitus lupaa uudistaa sen perusteita, jotta osaamis-, koulutus-, tutkimus- ja työelämän tarpeisiin voidaan vastata paremmin. Oppisopimuskoulusta järjestämismuotona vahvistetaan mm. lisäkoulutuksen kiintiötä nostamalla ja koulutuksen keskeyttämistä vähennetään.

Hallitus sitoutuu edistämään luovuutta, erilaista lahjakkuutta ja innovatiivisuutta varhaiskasvatuksesta alkaen. Taiteen perusopetuksen saatavuudesta huolehditaan. Ympäristökasvatuksen asemaa vahvistetaan ja toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi jatketaan. Verkko-opetuksen kehittämistä ja oppilaitosten tietoyhteiskuntahankkeita tuetaan. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti täydennyskoulutusta.

Oppilaitosverkkoa sopeutetaan väestökehitykseen koulutuksen saatavuus maan kaikissa osissa turvaten. Jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle turvataan koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet. Koulupudokkuutta pyritään vähentämään kiinnittämällä huomiota erityisesti nivelvaiheisiin. Integroinnin riittävät tukitoimet varmistetaan. Erityiskoulut ja -luokat säilytetään vaihtoehtoina. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistetään koulutuksella.

Perusopetusta lähipalveluna - lukioiden ja ammattikoulutuksen verkkoa kehitetään

		Opetusministerinä uudessa hallituksessa toimii Sari Sarkomaa.

Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Hallitus turvaa perusopetuksen saavutettavuuden lähipalveluna ja esteitä käydä koulua yli kuntarajojen madalletaan.

Ikäluokkien pienentymisestä vapautuvat voimavarat  luvataan hallitusohjelmassa käyttää koulutuksen laatuun. Perusopetuksen voimavaroja vahvistamalla ehkäistään ja lievennetään lasten ja nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena on ryhmäkokojen pienentäminen sekä tuki- ja erityisopetuksen, opinto-ohjauksen ja oppilashuollon vahvistaminen ja koulujen kerhotoimintaan panostaminen.

Opetuksessa taito- ja taideaineiden asemaa vahvistetaan lisäämällä valinnaisuutta ja monipuolisia kieliohjelmia kouluissa edistetään. Toisen kotimaisen kielen koulutusta kehitetään. Tietoyhteiskunnan edistämiseksi hallitus toteuttaa yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa kokeilun, jonka tavoitteena on, että jokaisella peruskoululaisella on käytössään oppilaskohtainen tietokone.

Hallitus lupaa arvioida koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta, toiminnan laatua ja muutostarpeita sekä edistää yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien mahdollisuuksia tuottaa iltapäivätoimintaa.

Lukioverkkoa kehitetään hyvä saavutettavuus turvaten. Erilaiset järjestämis- ja ylläpitomallit mahdollistetaan sekä lisätään lukioiden välistä sekä toisen asteen sisäistä yhteistyötä ja verkostomaista toimintatapaa. Uutta teknologiaa käytetään laajasti ja etälukion toimintamahdollisuuksia parannetaan. Opintojen ohjaukseen panostamalla pyritään siihen, että lukio suoritetaan pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamista vahvoiksi kokonaisuuksiksi jatketaan ja samalla turvataan pitkälle erikoistuneiden yksiköiden toiminta. Lähiopetuksen ja -ohjauksen määrää lisätään ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisen koulutuksen arvostusta, houkuttelevuutta ja työelämälähtöisyyttä parannetaan. Aloituspaikkojen määrää lisätään ja niitä suunnataan alueellisen työvoimatarpeen mukaan ja kasvukeskuksiin. Erityisoppilaitosten toimintaa vahvistetaan. Tuloksellisuusrahoituksen osuutta nostetaan ammatillisessa perus- ja aikuiskoulutuksessa.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen laatu tavoitteena

Korkeakouluja kehitetään tavoitteena koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen. Rakenteellista kehittämistä jatketaan ja aikeina on laatia korkeakoulujen kehittämissuunnitelma. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja kehitetään duaalimallin pohjalta, joka perustuu toisistaan poikkeaviin tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin ja tehtäviin. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjako ja tehtävät selkiytetään. Tavoitteena on kansainvälisen huippuosaamisen lisääminen sekä osaamistasoltaan alueellisesti vahvemmat ja vaikuttavammat korkeakoulukokonaisuudet. Myös yliopistokeskuksia kehitetään ja tekniikan alan korkeakoulutusta ja sen strategiaa uudistetaan.

Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden kansainvälistä liikkuvuutta lisätään. Ulkomaille suuntautuva tilauskoulutus tehdään mahdolliseksi. Tarkoitus on myös käynnistää kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Kokeilun tulokset myös arvioidaan.

Ehdotettu Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun muodostama tutkimuksen ja koulutuksen huippuyliopisto toteutetaan. 

Yliopistojen perusvoimavaroja lisätään ja niiden taloudellista autonomiaa lisätään mahdollistamalla yliopistoista julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. Samanaikaisesti uudistetaan yliopistojen hallintoa ja päätöksentekojärjestelmää.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulosohjausjärjestelmässä painotetaan opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta. Valtion tuottavuusohjelmaa hallitus lupaa tarkistaa siten, ettei se heikennä yliopistokoulutuksen laatua sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta.

Korkeakoulutettujen täydennyskoulutusmahdollisuuksia laajennetaan ja selvitetään oppisopimustyyppisen koulutuksen käyttöä. 

Vapaan sivistystyön toimintaedellytykset turvataan, ja kansalais- ja työväenopistojen painopisteet määritellään paikallisella tasolla. Kehitetään maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien aikuisten sivistysmahdollisuuksia.

Opintotukeen ja apurahan saajien asemaan parannuksia

Opintotukea kehitetään nykyrakenteen pohjalta siten, että opintotuki turvaa päätoimisen opiskelun aikaista toimeentuloa, edistää tehokasta opiskelua ja tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Opintorahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla ja opiskelijan omia tulorajoja korotetaan 30 prosentilla. Opintolainavähennyksen toimivuutta seurataan.

Apurahansaajien sosiaaliturvaa parannetaan vuoden 2009 alusta niin, että apurahansaajille turvataan työskentelyyn myönnettyjen apurahojen määrän perusteella eläke-, sairausvakuutus-, työtapaturma- ja työttömyysturva. Tieteen ja taiteen tekijöiden työttömyysturvaa parannetaan lainsäädäntöä täsmentämällä.

Kouluterveydenhuoltoa kehitetään osana oppilashuollon kokonaisuutta. Opiskeluterveydenhuollon saatavuus, laatu ja vaikuttavuus varmistetaan. Erityisesti kehitetään ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoa. Varmistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen hoidon saatavuus.

Ulkomaalaiselle opiskelijalle annetaan samanlainen oikeus työntekoon kuin suomalaisella opiskelijalla. Ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta kehitetään. Myös Suomeen jääneiden opiskelijoiden kansalaisuuden saamista helpotetaan. Kotouttamista edistetään mm. lisäämällä kielikoulutusta ja luomalla työperäisten maahanmuuttajien opastusjärjestelmä.

Kansallinen innovaatiostrategia valmistellaan pikaisesti

Hallitus lupaa uudistaa innovaatiojärjestelmää ja lisätä sen voimavaroja. Heti kautensa alussa hallitus valmistelee kansallisen innovaatiostrategian. Tutkimus- ja kehitysrahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on tarkoituksena nostaa vaalikauden kuluessa neljään prosenttiin, mikä edellyttää hallituksen ja elinkeinoelämän vahvaa yhteistä sitoutumista tavoitteeseen. Yliopistojen perusrahoitusta lisätään kauttaaltaan ja tehdään tieteellisen toiminnan tukemiseen suunnatut lahjoitukset laajasti verovähennyskelpoisiksi.

Päähuomio kiinnitetään koulutus-, tutkimus- ja teknologiapolitiikkaan. Teknologisten innovaatioiden lisäksi hallitus korostaa liiketoiminta-, muotoilu- ja organisaatioinnovaatioiden merkitystä. Hallitus lisää tutkimus- ja kehitysrahoitusta erityisesti palvelusektorilla. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamisella hallitus aktivoi myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä lisäämään omia tutkimus- ja kehityspanostuksiaan. Hallitus pitää maan eri osien tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäämistä keskeisenä osana tasapainoista aluekehitystä.

Huippuosaamisstrategian osana luodaan tiede- ja teknologianeuvoston linjausten mukaisesti strategisia huippuosaamisen keskittymiä yhteistyössä yrityssektorin kanssa. Huippututkimuksessa tulisi keskittyä kansallisesti tunnistettuihin vahvuuksiin. 

Innovaatio-organisaatioiden työnjakoa selkeytetään ja alueellisten organisaatioiden ja ohjelmien kokonaisuutta virtaviivaistetaan. Klusteripohjaiseen verkottumiseen perustuvalla osaamiskeskusohjelmalla hallitus vahvistaa erityisesti alueiden innovaatioperustaa sekä elinkeinoelämän ja koulutus- ja tutkimusyhteisöjen yhteistyötä.

Osana kansallisen innovaatiopolitiikan vahvistamista laaditaan kansallinen teollis- ja tekijänoikeuksien strategia. Erityistä huomiota kiinnitetään pk-yritysten ja yksityisten keksijöiden mahdollisuuksiin käyttää erilaisia suojamuotoja ja sitä kautta parantamaan erilaisten tuotteittensa kaupallisia mahdollisuuksia.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikalla tasa-arvoissa ja saavutettavia palveluja

		Kulttuuri- ja urheiluministerin tehtäviä uudessa hallituksessa hoitaa Stefan Walllin.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikkaa kehitetään tavoitteena tasa-arvoisuus ja hyvä saavutettavuus. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa tuetaan etenkin erityisryhmien osalta ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä kehitetään. Hallitus toimii myös rahapelien yksinoikeusjärjestelmän säilyttämiseksi. Veikkausvoittovaroja käytetään arpajaislain mukaisiin käyttötarkoituksiin jakosuhdelain mukaisesti.

Kulttuuripolitiikalla tuetaan taiteen ja kulttuuriperinnön monimuotoisuutta, kulttuurilaitoksia, eri väestöryhmät ja alueet kattavien palvelujen toteuttamista, luovuuden kehittymistä, kansalaistoimintaa sekä taloudellista kasvua. Luovaa taloutta vahvistetaan ja kulttuurin kansantaloudellista merkitystä lisätään edistämällä kulttuurivientiä ja -yrittäjyyttä.

Kulttuurituotteiden arvonlisäverokysymykset selvitetään ja otetaan käyttöön verovapaa kulttuurisetelijärjestelmä. Tekijänoikeuskorvausten verotuskohtelua uudistetaan tulovaihtelujen tasaamiseksi. Parannetaan tekijänoikeuslainsäädännön ja tekijänoikeusjärjestelmän toimivuutta.

Kulttuuri- ja taidelaitosten asema sekä taiteen vapaan kentän toimijoiden toimintamahdollisuudet turvataan. Kirjastojen roolia lähipalveluina ja oppimisen, tietohuollon ja kulttuurin monipalvelujärjestelmänä vahvistetaan. Kirjastojen perustamiskustannusten erillisrahoitus säilytetään.

Kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan. Taiteen soveltavaa käyttöä edistetään poikkihallinnollisesti sekä lasten ja nuorten kulttuuritoiminnan, taidekasvatuksen ja turvallisen mediaympäristön edellytyksiä parannetaan. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota myös lasten ja nuorten asemaan tietoyhteiskunnan kansalaisina tavoitteenaan kaikille turvallinen digitaalinen ympäristö.

Hyvinvointipolitiikkaa liikunta- ja nuorisoasioita edistämällä

Liikuntapolitiikalla edistetään väestön hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Painopiste on lasten ja nuorten liikunnassa.

Liikunnan paikallisia toimintaedellytyksiä ja tasa-arvoa kansallisessa liikuntaohjelmassa määriteltävien suuntaviivojen mukaisesti vahvistetaan. Liikunnan asemaa kunnallisena peruspalveluna vahvistetaan ja arkiliikunnan edellytyksiä parannetaan.

Hallitus lupaa tukensa eettisen ja yhteiskuntavastuullisen sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheilun edellytyksille sekä mahdollisuuksille parantaa Suomen valmiuksia hakea ja järjestää kansainvälisiä suurtapahtumia.

Hallitus sitoutuu vähentämään lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lapsiperheiden köyhyyttä vähennetään ja eriarvoistumiskehitykseen puututaan parantamalla lapsiperheiden taloudellista asemaa. Tarkoituksena on käynnistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma ja toteutettaa lapsiin ja nuoriin liittyvä kehittämisohjelma.

Nuorisotyön peruspalveluja vahvistetaan. Nuorten osallistumismahdollisuuksia ja kuulemista edistetään. Työpajatoiminta kehitetään koko maan kattavaksi.

Järjestöjen mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa parannetaan. Järjestöjen tukea suunnataan niin, että se ei ole ristiriidassa kilpailulainsäädännön kanssa ja kohdentuu voittoa tavoittelemattomaan toimintaan. Järjestöjen mahdollisuus yleishyödylliseen toimintaan varmistetaan ja selvitetään mahdollisuudet parantaa kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä muuttamalla niille annettavat lahjoitukset verovapaiksi tiettyyn rajaan asti.

Tasa-arvoa valtavirrassa

Hallitus sitoutuu edistämään tasa-arvoa määrätietoisesti kaikessa päätöksenteossa ja kaikilla elämänalueilla. Hallitus antaa vaalikauden aikana eduskunnalle selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta.

Hallitus lupaa mm. varmistaa, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan lainvalmistelussa, talousarvioprosessissa sekä muissa merkittävissä hankkeissa jo toiminnan alkuvaiheissa. Ministeriöissä järjestetään koulutusta asian edistämiseksi. Tasa-arvotietoisuutta lisätään peruskouluissa ja opettajankoulutukseen ja lastentarhanopettajien koulutukseen sisällytetään sukupuolitietoista opetusta.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja terveyserojen kaventamistyössä kiinnitetään huomiota myös sukupuolinäkökulmaan. Tasa-arvotyötä toteuttavien viranomaisten ja naisjärjestöjen toiminnan edellytyksiä ja resursseja vahvistetaan.

Hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä. Korotetun valtionosuuden suuruus riippuu siitä kuinka selkeästi kuntasektorilla tehtävää palkkaratkaisua onnistutaan kohdentamaan koulutetuille, naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta.

Hallinnollisia uudistuksia ja arviointeja

Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan 2010 alusta ja siitä tehdään nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi. Hallitus lupaa ottaa kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät huomioon ja ratkoa harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat erikseen.

Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta.

Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Pienten lukioiden hallinnollista yhdistämistä estävää valtionosuussäännöstä muutetaan kiireellisesti jo ennen kokonaisuudistusta siten, että nykyisten pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilyy vaikka ne hallinnollisesti yhdistettäisiin, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Näin menetellään vain tehtäessä kuntaliitos tai lukion toimiessa usean kunnan yhteisenä.

Hallitus toteuttaa myös mittavia ministeriörakenteen uudistuksia. Hallitusneuvotteluissa päätettiin mm. perustaa uusi työ- ja elinkeinoministeriö vuoden 2008 alusta nykyisistä kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköistä. Myös teollis- ja tekijänoikeuksien siirtämistä uuteen ministeriöön selvitetään.

Myös nykyisin pirstaleinen ja raskas EU:n rakennerahastohallinto voidaan nyt koota yhteen ministeriöön. Ministeriöön keskitetään yhteen yksikköön sekä Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR) että Euroopan sosiaalirahastoa (ESR) koskevat ministeriö- ja keskushallintotason asiat.

Keskeiset hallinnon kehittämistehtävät kootaan valtiovarainministeriöön. Sinne siirretään sisäasiainministeriön kuntaosasto sekä alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta alue- ja paikallishallintoyksikkö tehtävineen. Valtiovarainministeriössä samaan kokonaisuuteen kuuluvat pääosin hallinnon kehittämisosasto ja henkilöstöosasto. Näitä johtaa uudessa hallituksessa kunta- ja hallintoministeri.

Keskushallinnon uudistukseen liittyen myös aluehallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, TE-keskusten ja maakuntien liittojen työnjakoa täsmennetään. Samassa yhteydessä arvioidaan niiden aluejako. Nykymuotoisen lääninhallinnon tehtävät organisoidaan uudelleen. Valtion aluehallinnossa kootaan lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä. Alueellisten taidetoimikuntien sihteeristö siirretään sisäasiainministeriön toimialalta opetusministeriön toimialalle. Opetushallituksen asema ja tehtävät arvioidaan. Hallitus aikoo myös selvittää varhaiskasvatuksen asemaa hallinnossa.

Valtion sektoritutkimuksen ohjausjärjestelmä uudistetaan nopealla aikataululla valtioneuvoston määrittämiin aihepiireihin perustuvaksi. Tarvittavat tutkimuslaitoskentän rakenneuudistuksia koskevat päätökset tehdään vuoden 2008 loppuun mennessä.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta