Fokuksessa korkeakoulujen kehittäminen

Henkilöstö ja opiskelijat mukaan yliopistouudistukseen

		Opetusministeriö järjesti yliopistouudistuksesta tilaisuuden, jossa henkilöstöllä ja opiskelijoilla oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksensä uudistuksesta ja kysyä valmistelun etenemisestä.

Suomen yliopistoissa on käynnissä syvällinen muutos. Hallitus päätti iltakoulussaan marraskuussa niistä periaatelinjauksista, joiden mukaisesti yliopistojen taloudellisesta ja hallinnollista itsehallintoa vahvistetaan. Yliopistot eivät jatkossa enää ole valtion tilivirastoja, vaan julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä. 

Uudistus toteutetaan uudistamalla yliopistolaki kokonaan. Tavoitteena on valmistella uudistus siten, että uusi laki voisi tulla voimaan 1.8.2009.

Muutokset vaikuttavat myös yliopistossa toimiviin ihmisiin. Opetusministeriö järjesti marraskuussa tilaisuuden, jossa henkilöstöllä ja opiskelijoilla oli mahdollisuus tuoda esiin näkemyksensä uudistuksesta ja kysyä valmistelun etenemisestä. Opetusministeriön korkeakoulu- ja tiedeyksikön johtaja Anita Lehikoinen kutsui puheenvuorossaan henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat mukaan valmistelutyöhön.

- Henkilöstölle ja opiskelijoille on tärkeää välittää tietoa käynnissä olevasta muutoksesta ja sen vaikutuksista heihin. Yhtä tärkeää on myös saada henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset jo valmisteluvaiheessa, jotta eri näkökohdat voidaan mahdollisen varhaisessa vaiheessa huomioida, Lehikoinen totesi.

Yliopistoihin työsuhteet virkasuhteiden tilalle

Henkilöstöön suorimmin vaikuttava uudistus on palvelussuhteiden muuttuminen virkasuhteista työsopimussuhteisiksi. Tämä johtuu yliopistojen oikeudellisen aseman muutoksesta, totesi opetusneuvos Juhani Dammert.

- Uuden asemansa myötä yliopistot siirtyvät pois valtion suorasta alaisuudesta. Valtion virkasuhteet eivät ole enää mahdollisia uudessa yliopistolaitoksessa, vaan virat lakkautetaan ja tilalle laaditaan työsopimukset. Lähtökohtana on vakituinen palvelussuhde, Dammert korosti.

Yliopistojen henkilöstön asema turvataan muutosvaiheessa.

- Henkilöstö siirtyy tehtävineen uusimuotoisten yliopistojen palvelukseen. Myös voimassa olevat määräaikaiset palvelussuhteet jatkuvat siirtymän yli eivätkä katkea. Henkilöstön palkka säilyy ja eläke-edut tullaan varmistamaan. Missään nimessä siirtymä ei saa heikentää henkilöstön eläketurvaa, Dammert tähdensi.

Yleisöstä kysyttiin, nouseeko työsuhteiden ja julkisen viran hoitamisen välille ristiriita. Tähän saakka virkasuhteiset ovat samalla olleet virkavastuussa, mutta työsuhteessa vastaavaa velvoitetta ei ole. Opetusministeriössä yliopistolain uudistusta valmisteleva hallitusneuvos Eerikki Nurmi totesi, että asia on ratkaistavissa. Tälläkin hetkellä esim. ammattikorkeakouluissa hoidetaan julkisia tehtäviä työsuhteissa.

- Yliopistoissa hoidetaan jatkossakin julkisia tehtäviä. Tästä syystä tehtävään sisältyy tulevaisuudessakin vastuu julkisista tehtävistä, vaikka palvelussuhde ei enää olekaan virkasuhteinen, Nurmi sanoi.

Opiskelijoilla jatkossakin edustus hallinnossa

Henkilöstön lisäksi myös opiskelijat ovat kiinnostuneita asemastaan uusimuotoisissa yliopistoissa. Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lasse Männistö opiskelijoiden merkitystä yliopistojen kehittämisessä.

- Tulevaisuuden yliopistoa ei voi luoda ilman opiskelijoita ja heidän aktiivista panostaan täysivaltaisina yliopistoyhteisön jäseninä. Opiskelijat ovat osallistuneet yliopiston oikeushenkilömuodosta riippumatta vuosikymmenten ajan päätöksentekoon yliopistohallinnossa kaikilla tasoilla ja ovat olleet sitoutuneita ja asiantuntevia, Männistö korosti.

- Rakenteita uudistettaessa on tärkeää, että tunnistamme ja pidämme kiinni niistä hyvistä asioista, joita nykyisissä yliopistorakenteissamme on. Tällainen asia on ainakin opiskelijoiden edustus yliopistojen hallinnossa ylintä päättävää elintä myöten riippumatta yliopistojen erityispiirteistä, Männistö totesi.

Anita Lehikoinen painotti, etteivät muutokset tule vaikuttamaan opiskelun perusteisiin kuten koulutuksen maksuttomuuteen. Lehikoinen korosti, että opiskelijoiden asema yliopistojen päätöksenteossa pitää turvata, vaikka yliopistojen hallituksen kokoonpanoon tuleekin muutoksia.

- On tarkoitus, että yliopistoissa olisi jatkossakin opiskelijoita edustavat ylioppilaskunnat. Ylioppilaskunnat ovat olleet suuri voimavara suomalaisissa yliopistoissa eikä tätä voimavaraa haluta hukata. Opiskelijat ovat olleet aktiivisesti mukana yliopistolaitoksen kehittämisessä, Lehikoinen totesi.

Muutokset tukevat perustehtäviä

Keskustelutilaisuudessa kysyttiin uudistuksen vaikutuksista yliopistojen perustehtäviin. Kritiikkiä sai taloudellisten asioiden korostuminen uudistuksesta puhuttaessa. Kysyttiin, onko uudistuksessa huomioitu laadukas koulutus ja tutkimus.

- Uudistuksen taustalla on nimenomaan koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen ja yliopistojen toimintaedellytysten kehittäminen. Tavoitteena on tukea suomalaisia yliopistoja kansainvälisessä kilpailussa ja mahdollistaa yliopistojemme houkuttelevuus niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tämä tapahtuu takaamalla yliopistoille riittävät resurssit toteuttaa perustehtäviään koulutusta, tutkimusta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Lehikoinen totesi.

Akateemisen vapauden säilyminen uusimuotoisissa yliopistoissa herätti myös kysymyksiä. Lisäksi huolehdittiin vailla ulkopuolista rahoitusta olevien pienien alojen säilymisestä. Lehikoinen totesi, että aikomuksena on turvata pienten, ei helposti ulkopuolisten alojen resurssit, kuten on tehty tälläkin hetkellä.

- tp

Tilaisuuden aineistot ovat opetusministeriön internetsivuilla.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta