Koulujen terveyden edistämisessä eroja 

		Oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin seurannalle pyritään määrittelemään vertailukelpoiset seurantatiedot.

Tuoreimpana tutkimuksena Opetushallitus ja Stakes ovat tutkineet terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä peruskouluissa. Peruskoulujen 7-9-luokkalaisten kyselyssä selvitettiin mm. erityis- ja tukiopetuksen tuntimääriä, kodin ja koulun yhteistyötä, oppilaiden osallisuutta, koulun työoloja ja niiden tarkastamista, terveystiedon opetusta sekä oppilashuoltoa.

Oppilashuollosta kysyttiin henkilöstövoimavaroja, erityispalveluihin lähettämistä, kouluruokailua, oppilaiden poissaoloja ja tapaturmia sekä koulukiusaamisen ehkäisyä ja kiusaamisen selvittelyä, muiden häiriöiden yleisyyttä ja kurinpitoa.

Osa kouluista seurasi suunnitelmallisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ydintietoja, mutta useista kouluista nämä tiedot puuttuivat. Vaikka lähes kaikissa kouluissa oli kouluhallinnon tietojärjestelmä, vain osa hyödynsi sitä selvityksessä kysyttyjen asioiden seurannassa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskoulussa -raportti luovutettiin opetusministeri Sari Sarkomaalle marraskuun lopulla. Raportissa tarkastellaan asioita läänin, kuntaluokituksen, koulutyypin ja oppilasmäärän mukaan. Kyselyyn vastasi 539 koulua ja vastausprosentti oli 74.

Vastaava kysely on tehty 1-6 -vuosiluokkien peruskouluille syksyllä 2007. Ammatillista ja lukiokoulutusta koskeva kysely on valmisteltavana.

Päättäjät kaipaavat seurantatietoa vaikutuksista

Opetusministeri Sari Sarkomaan mukaan on tärkeää, että päättäjillä on käytössä selkeää seurantatietoa lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimenpiteiden vaikutuksesta.

- Hallitus panostaa merkittävästi perusopetuksen parantamiseen vaalikauden aikana, samoin politiikkaohjelmien kautta edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. On tärkeä seurata vaikutuksia tutkitun tiedon avulla.

- Vertailukelpoisen tiedon avulla saadaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tehty työ näkyväksi. Perusopetuksen laadun parantamiseen suunnataan vaalikauden aikana 80 miljoonaa euroa. Opetusministeriö jakoi toukokuussa 1,6 miljoonaa euroa oppilashuollon kehittämishankkeisiin ja myös koulukiusaamisen vähentämiseksi on jo käynnistetty mittava hanke, Sarkomaa kertoo.

- Hallituksen tavoitteena on kehittää perusopetusta ja oppimisympäristöjä niin, että ne entistä paremmin vastaavat erilaisten lasten tarpeisiin ja tukevat lasten yksilöllistä oppimista. Tavoitteena on, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa - mieluiten ennaltaehkäisevästi - reagoitaisiin orastaviin oireisiin. Päättäjien ja koulutuksen järjestäjien kannalta on tärkeä seurata, miten käynnistetyt toimenpiteet vaikuttavat.

Kolmannes kouluista on huomioinut kouluterveydenhuollon laatusuositukset

Tutkimustulosten mukaan lähes jokaisessa 7-9 -vuosiluokkien koulussa oli säännöllisesti toimiva oppilaskunta ja noin joka toisessa aktiivinen vanhempainyhdistys. Vain joka kymmenessä koulussa vanhemmat olivat osallistuneet oppilashuollon toimintamallien kehittämiseen.

Kaikissa vastanneissa kouluissa toimi oppilashuoltoryhmä. Joka kolmas koulu oli oppilashuoltoryhmän vuosisuunnitelmaa laatiessaan ottanut huomioon sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton antaman kouluterveydenhuollon laatusuosituksen.

Lähes kaikissa kouluissa oli kouluterveydenhoitaja, mutta koululääkärin ilmoitti 79 prosenttia. Terveydenhoitaja toimi kouluterveydenhuollossa keskimäärin 6,3 tuntia ja lääkäri 0,5 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti. Noin 7 prosenttia kouluista ilmoitti, että oppilaiden laaja terveystarkastus oli tehty pääosin laatusuosituksen mukaisesti.

Noin 15 prosenttia kouluista vastasi, ettei heillä ole ollut lainkaan psykologitoimintaa. Koulun sosiaalityö puuttui joka kymmenennestä koulusta. Psykologitoimintaa oli keskimäärin 0,4 tuntia ja sosiaalityötä 2,8 tuntia viikossa sataa oppilasta kohti.

Kun neljännes kouluista ilmoitti sosiaalityötä yli 5,7 viikkotuntia sataa oppilasta kohti, joka neljännessä sitä oli alle 0,5 viikkotuntia. Koulun sosiaalityötä oli Lapin läänissä huomattavasti vähemmän kuin Etelä-Suomen läänissä.

Puutteita jää paikkaamatta

Vajaa puolet kouluista ilmoitti, että työolot oli viimeisten kolmen vuoden aikana tarkastettu Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen mukaisesti. Joka neljännessä koulussa ei tiedetty, oliko työoloja tarkastettu ja joka kymmenennessä koulussa tarkastusta oli kokonaan tekemättä.

Koulujen työoloissa riittämätön ilmanvaihto, ahtaus, lämpötila, melu ja kaiku ja epäkäytännölliset tilat haittasivat eniten koulutyötä. Vajaa puolet kouluista ilmoitti, että työolojen tarkastuksessa havaittu terveyden ja turvallisuuden vaaratekijä oli edelleen poistamatta. Noin joka kymmenes koulu ilmoitti kolme tai useampaa korjaamatta jäänyttä vaaratekijää.

Vain vajaassa kymmenesosassa kouluista ateriointiin käytettiin keskimäärin puoli tuntia tai enemmän. Joka kolmannessa koulussa oppilaat söivät lounaansa noin 15 minuutissa. Välipalaa oli saatavissa lähes joka toisessa koulussa, useimmiten maksullisena. Makeisautomaatteja ja makeisten muuta rajoittamatonta myyntiä ilmoitti 12 prosenttia kouluista ja myyntiä rajoituksin lisäksi 37 prosenttia kouluista.

Kouluilta kysyttiin kirjattuun selvittelyyn johtaneita häiriöitä tai ongelmatilanteita syyslukukaudella 2006. Lähes kaikissa kouluissa oli selvitetty kiusaamista ja joka toisessa oppilaiden välistä väkivaltaa. Kiusaamistapauksia ilmoitettiin keskimäärin 1,9 sataa oppilasta kohti. Joka viidennessä koulussa oli oppilas uhannut väkivallalla opettajaa ja 7 prosenttia vastasi, että oppilas oli vahingoittanut opettajaa.

- jl

Lähde: Opetushallituksen ja Stakesin tiedote

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta