Uusilla ammattitaidon lajeilla kultakantaan
Suomen ammattitaitomaajoukkue ylsi jälleen kerran hienoon
suoritukseen. Palkintona pitkäjänteisestä työstä Japanista oli
tuomisina kultaa, pronssia ja diplomeja. Kokemusta kertyi myös
Abilympics-osallistujille.
Suomen
ammattitaitomaajoukkue, TeamFinland, saavutti Japanin Shizuokassa
marraskuussa käydyissä WorldSkills - ammattitaidon MM-kilpailuissa kaikkiaan kahdeksan mitalia ja yksitoista
diplomitason suoritusta.
Kultaa Suomelle toivat ravintolapalvelulajin Miia Sironen ja
automaalauslajin Taneli Sarajärvi. Pronssille ylsivät
autokorinkorjaaja Lauri Mertala, robotiikan pari Aki Lempinen
ja Lari Ernsten, hiusmuotoilija Jaana Hellstén,
kultaseppä Ville Tuovinen, tietokone ja verkot -kilpailija Olli
Janatuinen sekä konepajatekniikan joukkue Janne, Jani ja Jouni
Ahola. Nyt saavutetut kullat olivat Suomen ensimmäiset kyseisissä
lajeissa kautta aikojen.
Diplomitason suoritukseen eli 500 pisteen ylitykseen ylsi 11
suomalaista. Suomi osallistui WorldSkills-kilpailuissa 39 lajiin. Maiden
välisessä vertailussa Suomi sijoittui jaetulle seitsemännelle sijalle
46 maan joukossa.
Joka toinen vuosi käytäviin WorldSkills-kilpailuihin Suomi on
osallistunut vuodesta 1989 lähtien. Edellisissä
WorldSkills-kilpailuissa Helsingissä vuonna 2005 Suomi saavutti neljä
kultaa, yhden hopean, kolme pronssia sekä 17 diplomitason suoritusta.
Japanissa Suomi osallistui WorldSkills-kilpailuissa 39 lajiin ja
samaan aikaan käydyissä erityistä tukea tarvitsevien
Abilympics-kilpailuissa neljään lajiin. Abilympics-kilpailuissa Suomen
kilpailijat eivät sijoittuneet mitalistien joukkoon.
WorldSkills-kilpailuihin osallistui yli 830 kilpailijaa kymmenistä
maista. Abilympics-kilpailijoita oli 425. Kilpailupäivien aikana
tapahtumaa seurasi paikan päällä kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Seuraavat WorldSkills-kilpailut käydään Kanadan Calgaryssä vuonna
2009.
Määrätietoista työtä
Kovatasoisessa kilpailussa menestyminen edellyttää
valmentautumista. Skills Finland on kehittänyt valmennusjärjestelmän
sekä koonnut valtakunnallisen valmennusverkoston, joka muodostuu
kymmenistä toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista sekä
valmennusyrityksistä. Valmennuksesta vastaavat koulutetut valmentajat
ja lajipäälliköt, jotka ohjaavat nuoria.
Kilpailuasiantuntijakoulutuksen tavoitteena on verkosto, joka
muodostuu kilpailueksperteistä, valmentajista ja kilpailujen
lajivastaavista. Ammatillisten opettajien ja työpaikkaohjaajien
osaamista kehitetään niin, että he pystyvät ohjaamaan opiskelijoita
huipputason ammattilaisiksi ja osaajiksi sekä valmentamaan
opiskelijoita näyttötutkintoihin, ammattitaitokilpailuihin ja muihin
korkeatasoista osaamista vaativiin tehtäviin.
- jl
|