Strategia-asiakirja määrittelee politiikan sisällöt ja seurannan kohteet 

		Hallituksen strategia-asiakirja on saatavilla pdf-tiedostona valtioneuvoston www-sivuilta.

Hallituksen strategia-asiakirjan (HSA) keskeistä sisältöä ovat hallitusohjelmassa sovitut kolme poikkihallinnollista politiikkaohjelmaa: työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma, terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma, jonka koordinaatiovastuu on opetusministeriössä.

Politiikkaohjelmien lisäksi hallitus ottaa strategia-asiakirjassa erityisseurantaan kahdeksan laajaa politiikkateemaa: ilmasto- ja energia, osaaminen ja innovaatiot, hallinnon uudistaminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaaliturva, syrjäytyminen ja sosiaaliturvauudistus, varautuminen ikääntymiseen, turvallisuus ja Suomen kansainvälinen asema.

Hallituksen strategia-asiakirjassa määritellään myös sektoritutkimuksen painotukset sekä esitellään hallituksen lainsäädäntösuunnitelma sekä suunnitelmat eduskunnalle annettavista selonteoista ja hallituksen periaatepäätöksistä.

Osaamista ja hyvinvointia

Hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on nopeuttaa tuottavuuden kasvua ja lisätä työllisyyttä - olkoonkin että se on erityisen haastavaa mm. työvoiman ikääntymisen sekä työvoimatarpeiden ja -tarjonnan kohtaamisongelmien vuoksi. Tavoitteisiin hallitus kuitenkin pyrkii ennen kaikkea osaamisen vahvistamisella, työvoiman tarjonnan lisäämisellä ja kohtaannon parantamisella. Myös yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan sekä huolehditaan julkisen talouden kestävyydestä.

Keskeisiä opetusministeriönkin toimintaan liittyviä kokonaisuuksia hallituksen talousstrategian toteuttamisessa ovat mm. hallituskauden alussa laadittava uusi innovaatiostrategia, strategisten huippuosaamisen keskittymien ja uuden osaamiskeskusohjelman toteuttaminen, ammatillisesti suuntautuvan aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus sekä korkeakoulujen rakenteen ja hallinnon uudistaminen. johon myös uuden innovaatioyliopiston perustaminen liittyy.

Luovuus, osaaminen ja sivistys sekä vahva talous, työllisyyden kasvu ja työelämän hyvä laatu ovat hallituksen hyvinvointipolitiikan perusta. Julkisesti rahoitettujen palveluiden ja hyvinvoinnin parantamisessa tärkeä rooli on mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksella sekä politiikkaohjelmilla.

Ilmaston muutos on suurimpia haasteita, joka uhkaa globaalia kestävää kehitystä. Hallitus katsoo, että Suomen on osaltaan ja EU:n kanssa kannettava vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnästä. Lisäksi Suomen on tarpeen käynnistää toimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Ilmaston muutos tuo myös kehityspolitiikkaan uusia haasteita.

Politiikkaohjelmat osana hallituksen strategiaa

Työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma on osa hallituksen talousstrategiaa. Terveyden edistämisen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmat puolestaan tukevat keskeisesti hallituksen hyvinvointipoliittisia tavoitteita.

Hallituksen strategia-asiakirja täsmentää politiikkaohjelman tavoitteet, linjaukset sekä keskeiset toimenpiteet. Ohjelmille määritellään seurantaindikaattorit, joiden perusteella tuotetaan hallitukselle tietoa kehityksestä politiikkaohjelmien toimialoilla.

Käytännössä politiikkaohjelmat kokoavat eri hallinnonalojen ja eri toimijoiden samaan päämäärään tähtääviä ratkaisuja. Politiikkaohjelmien keskeisenä tehtävänä on osaltaan huolehtia niiden vaatimasta yhteensovituksesta. Ohjelmien rooli aloitteentekijöinä ja keskustelunavaajina on merkittävä. Politiikkaohjelmat myös huolehtivat siitä, että eri tahoilla käynnistetään sellaiset hankkeet, joilla yhteiset tavoitteet voidaan saavuttaa.

Hallitusohjelman toteutumista seurataan indikaattorien avulla

Hallitusohjelman toteutumista seurataan strategia-asiakirjassa määriteltyjen indikaattoreiden perusteella. Pääosa indikaattoreista kuvaa keskeisten ilmiöiden tilaa ja kehitystä. Osa indikaattoreista on politiikkatoimenpiteiden etenemistä kuvaavia prosessi-indikaattoreita.

Viimeistään hallituskauden puolivälissä toteutetaan perusteellisempi seuranta ja arviointi hallitusohjelman toteutumisesta. Siinä olennaista on tuottaa tietoa keskeisten politiikkalohkojen yhteiskunnallisen kehityksen trendeistä niin, että tarvittaessa voidaan suunnata uusia tai tehokkaampia keinoja kehitykseen puuttumiseksi.

Lainsäädäntösuunnitelma tehostaa lainvalmistelua

Hallituksen strategia-asiakirjan osana hyväksyttiin myös ensimmäistä kertaa lainsäädäntösuunnitelma, joka tehostaa lainvalmistelua. Suunnitelma sisältää tärkeimmät toimet lainvalmistelun laadun parantamiseksi sekä luettelon hallituskauden merkittävimmistä lainsäädäntöhankkeista, joita hallitus seuraa erityisen tarkasti.

Seurannassa kiinnitetään huomiota lainsäädännön vaikutusten arvioinnin suorittamiseen ja uusien, arviointia koskevien ohjeiden noudattamiseen. Yksi lainvalmistelun ongelmista on ollut lakien vaikutusten puutteellinen ennakointi sekä toteutuneiden vaikutusten seuranta jälkikäteen.

Opetusministeriön johdolla valmisteltavista lainsäädäntöhankkeista listalla ovat yliopistolain kokonaisuudistus, jonka tavoitteena on yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman vahvistaminen sekä tekijänoikeuslain uudistaminen, joka edistää tekijänoikeuslainsäädännön toimivuutta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Opetusministeriössä valmistellaan vuodeksi 2010 eduskunnalle selonteko ammattikorkeakoulukoulututkintojen tarpeesta ja asemasta työelämässä sekä tutkintojen vaikutuksista. Lisäksi valmisteluun otetaan kulttuurin tulevaisuusselonteko, jonka mahdollisia osa-alueita olisivat esim. luovuuden edellytykset, kulttuurinen koheesio, luovan tuotannon sovellukset ja kirjastopalvelut.

Periaatepäätöksinä hallitus linjaa useammaksi vuodeksi mm. koulutuksen ja tutkimuksen sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisestä. Lisäksi periaatepäätös tehdään Turun EU- kulttuuripääkaupunkivuodesta.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta