Tulevaisuuskatsaus kiteyttää lähivuosien koulutus- ja kulttuuripoliittiset haasteet

		Opetusministeriön tulevaisuuskatsaus (pdf)

Opetusministeriön tulevaisuuskatsauksessa tarkastellaan mm. muutoksia, jotka lähivuosina ohjaavat hallinnonalan toimintaa. Keskeisiä ovat erityisesti globalisaation, työvoimakehityksen, väestön ikärakenteen sekä sosiaalisten ja kulttuuristen muutosten haasteet.

Katsausta koottaessa on otettu huomioon linjaukset, joita on esitetty mm. koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, koulutuspoliittisessa selonteossa, valtioneuvoston periaatepäätöksessä julkisen tutkimusjärjestelmän kehittämisestä, taide- ja taitelijapoliittisessa ohjelmassa sekä eräissä muissa hallinnonalan strategioissa ja toimintaohjelmissa.

Kehittämiskohteiden lisäksi katsauksessa tarkastellaan rahoitustarpeita vuosille 2008-2011. Rahoituskehys perustuu joulukuussa 2005 laadittuun hallinnonalan menojen perussuunnitelmaan sekä kehysehdotukseen.

Poimintoja koulutuspolitiikasta

Koulutuspolitiikan kehittämistarpeet ja tavoitteet kiteytyvät tasa-arvoon ja koulumyönteisyyteen, kansainvälistymiseen, väestön ikärakenteeseen liittyviin kysymyksiin sekä koulutusjärjestelmän tehokkuuteen ja toimintakykyyn.

Koulutukseen osallistumisen tasa-arvoa lisätään koko koulutusjärjestelmässä. Tasa-arvon kannalta haasteena on poikien ja miesten vähäisempi osallistuminen lukiokoulutukseen ja suurempi koulutuksen keskeyttäminen ammatillisissa opinnoissa ja korkeakouluopinnoissa. Perusopetuksen erityisopetuksen kehittämistarpeet selvitetään ja valmiuksia huolehtia maahanmuuttajaväestön koulutuksesta parannetaan mm. opettajankoulutuksella. Myös aliedustettujen ryhmien mahdollisuuksia aikuiskoulutukseen tulisi lisätä.

Alueellisesti tasapainoisella koulutustarjonnalla edistetään tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien toteutumista ja alueiden elinvoimaisuutta. Koulutuksen voimavarat tulee turvata. Keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen ja saatavuuden turvaaminen. Tulevaisuuden osaamispohjan turvaaminen edellyttää panostamista lasten ja nuorten kouluhyvinvoinnin parantamiseen ja yhteiskunnan koulutusmyönteisyyden vahvistamiseen.

Kunta- ja palvelurakenneratkaisujen tulee tukea koulutuspalvelujen vahvistamista ja sopeuttamista pieneneviin ikäluokkiin. Kansalaisten yhtäläinen oikeus saada kykyjensä ja erityisten tarpeittensa mukaisesti koulutusta ja kehittää itseään varallisuudesta riippumatta on turvattava. Esi- ja perusopetus on varmistettava ensisijaisesti lähipalveluna paikalliselta pohjalta. Kaikilla perusopetuksen päättävillä tulee olla mahdollisuudet jatkaa ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Toisen asteen koulutuksen osalta tavoitteena on pääsääntöisesti alueellinen saavutettavuus ja ammatillisen koulutuksen ja lukioiden yhteistyön kehittäminen. On huolehdittava koulutuksen laadusta ja riittävästä valinnaisuudesta sekä oppilashuolto- ja tukipalvelujen saatavuudesta.

Ammatillisesti eriytyvää koulutusta, tutkintoja sekä työpaikalla tapahtuvaa opiskelua kehitetään työelämän kanssa. Työnantajien velvollisuuksia ja vastuuta koulutuksen järjestämisessä ja rahoituksessa tulee lisätä. Tavoitteena on, että koulutus on osa yritysten strategista kehittämistä, ja että erityisesti pienyritysten henkilöstön mahdollisuudet koulutukseen paranevat.

Korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä jatketaan. Keskeisenä lähtökohtana on korkeakoulujärjestelmän kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen osana eurooppalaista korkeakoulu- ja tutkimusaluetta ja aluekehityksen tukeminen. Opiskelija-, opettaja- ja tutkijavaihtoa on lisättävä ja monipuolisesta kieltenopetuksesta huolehdittava. Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on nostettava vähintään keskimääräiselle eurooppalaiselle tasolle. Korkeakouluille on turvattava mahdollisuudet kansainvälisen toiminnan laajentamiseen ja vahvistettava sen taloudellisia edellytyksiä.

Nuorisoikäluokkien pieneneminen etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa edellyttää korkeakoulutuksen mitoituksen tarkistamista ja koulutustarjonnan uudelleen kohdentamista. Korkeakoulutuksen kokonaisuus vaatii yhtenäistä valtakunnallista ohjausta, jotta koulutustarjontaa ja verkon rakenteita voidaan kehittää alueellisesti, kieliryhmittäin ja alakohtaisesti tasapainoisesti.

Tavoitteena on, että kaikki nuoret siirtyvät työelämään ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneina. Työikäisen aikuisväestön koulutukseen osallistumista lisätään.

Peruskoulujen koulupudokkuutta ja toisen asteen nivelvaiheen ongelmia ehkäiseviä toimia laajennetaan ja oppilaanohjausta yksilöllistetään. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta laajennetaan. Koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi käynnistetään lisätoimenpideohjelma. Läpäisyn painoarvoa ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen ja yliopistojen rahoituksen määräytymisperusteena nostetaan.

Oppilaiden ja opiskelijoiden ohjausta kehitetään. Päällekkäiskoulutuksen vähentämistä ja aikaisemmin opitun tunnustamista tehostetaan tavoitteena opiskeluaikojen lyhentäminen. Näyttötutkintojärjestelmän tehokkuutta parannetaan. Opiskelijoiden opintososiaalisia tukia on kehitettävä siten, että ne tukevat entistä paremmin täysipäiväistä ja suunnitelmallista opiskelua ja mahdollistavat opintoaikojen lyhentämisen.

Aikuiskoulutuksen työnjakoa selkeytetään ja rahoituspohjaa laajennetaan. Vapaan sivistystyön ja yleissivistävän aikuiskoulutuksen tarjontaa kehitetään erityisesti väestön ikääntymiseen sekä maahanmuuton haasteisiin.

Opetushenkilöstön täydennyskoulutusta kehitetään ja oppilaitosten johtajuutta tuetaan kehittämällä rehtoreille suunnattua koulutusta.

Poimintoja tiedepolitiikasta

Tiedepolitiikan kannalta keskeiset tavoitteet ja toimet liittyvät kansainvälistymiseen, henkisiin voimavaroihin, tutkimusrahoituksen suuntaamiseen sekä tieteellisen julkaisemisen ja asiakirjahallinnon sähköistymiseen.

Korkeakouluille tulee turvata edellytykset kansainvälisen toiminnan laajentamiseen. Tavoitteena on nostaa tutkimusrahoituksen yleiskustannuslisää niin, että rahoitus kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat ylimääräiset kulut. Muina tavoitteina on tukea huippuyksikköjen ja luovien tutkimusympäristöjen syntymistä ja kehittymistä. Yliopistoja kannustetaan yhteistyöhön muiden maiden yliopistojen, tutkimuslaitosten ja tohtorikoulutusohjelmien kanssa sekä käynnistetään tutkijoiden ja asiantuntijoiden liikkuvuusohjelma. Yliopistolaitosta kehitetään osaamiskeskittymiin liittyvien suuntaviivojen mukaisesti.

Varmistetaan, että yliopistojen oman ja ulkopuolisen rahoituksen suhde pysyy tasolla, joka turvaa opetuksen ja tutkimuksen. Varmistetaan tutkimustoiminnan kattavuus ja toteutetaan uusia tutkimusohjelmia, jotka varmistavat tieteellisen tutkimuksen uusiutumisen. Varmistetaan korkeatasoisen tutkimushenkilöstön riittävyys tutkijakoulupaikkoja lisäämällä ja tutkijauramallilla. Tuetaan ulkoministeriön kanssa yliopistojen toimintaa kehitysmaiden tutkimuskapasiteetin rahoittamiseksi ja kehitysmaista tulevien tutkijoiden kouluttamiseksi.

Käynnistetään kansalliseen strategiaan perustuva suurten infrastruktuurihankkeiden keskitetty rahoitusjärjestelmä. Kansallisten sähköisten aineistojen pysyväissäilytys ratkaistaan. Selvitetään myös mahdollisuudet perustaa kansallinen digitaalinen kirjasto muistiorganisaatioiden ja julkisen hallinnon tuottaman digitaalisen aineiston kokoamiseksi ja palvelujen tarjoamiseksi.

Poimintoja kulttuuri-, liikunta ja nuorisopolitiikasta

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan haasteena on vahvistaa eri väestöryhmien toiminnallista aktiivisuutta ja hyvinvointia, tukea yhteiskunnan innovatiivista uudistumista luovan toiminnan perustan vahvistamisen, huippuosaamisen, luovan alan palveluliiketoiminnan kehittämisen ja kansainvälistymisen keinoin sekä ylläpitää ja kehittää kulttuurin, liikunnan ja nuorison toimialojen infrastruktuuria.

Tulevaisuuskatsauksessa painotetaan, että veikkausvoittovaroja tulee käyttää ainoastaan arpajaislain mukaisiin käyttötarkoituksiin ja ne tulee edelleen säilyttää budjettikehyksen ulkopuolella. Myös siinä tapauksessa, että rahapelien yksinoikeusjärjestelmän asemaan tulee muutoksia, tulee toimialojen valtionrahoitus turvata.

Taide, kulttuuri, museot ja kirjastot

Arjen kulttuurisuuden edistämiseksi osana hyvinvointipolitiikkaa laaditaan toimintaohjelma. Luovien toimialojen, innovaatioiden ja kulttuuriviennin edistämiseksi laaditaan luovien alojen innovatiivisia toiminta- ja yritysmuotoja edistävä kehittämisohjelma ja aloitetaan sen toteuttaminen osana osaamis-, aluekeskus-, rakennerahasto- ym. ohjelmia. Yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön, ulkoasiainministeriön sekä viennin, teknologian ja matkailun edistämisorganisaatioiden kanssa toteutetaan kulttuuriviennin kehittämisohjelma vuosille 2007-2011. Tekijänoikeuden merkitystä luovan talouden ja luovien toimialojen perustana vahvistetaan tekijänoikeuden kehittämisohjelman mukaisesti. Lisäksi laaditaan ja toteutetaan kestävän kehityksen kulttuurisen ulottuvuuden toimintaohjelma.

Audiovisuaalisen politiikan toimintaohjelma toteutetaan ja edistetään lasten ja nuorten medialukutaitoja ja tuetaan turvallisen mediaympäristön kehittämistä. Valtion elokuvatarkastamon tehtävät laajennetaan kattamaan mediakasvatuksellista tutkimus- ja kehittämistyötä. Suomen elokuva-arkiston tehtäväalue laajennetaan audiovisuaalisen viestintäkulttuurin toimintaympäristöä vastaavaksi ja lisätään sen tehtäviin radio- ja televisioaineiston arkistointi. Samassa yhteydessä toteutetaan vapaakappalelainsäädännön uudistus.

Taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuusjärjestelmän toimivuutta parannetaan sekä lisätään taide- ja kulttuuripalveluiden monipuolisuutta, alueellista saatavuutta ja ruotsinkielisiä palveluja. Tuetaan myös vapaan kentän mahdollisuuksia tuottaa taide- ja kulttuuripalveluita sekä huolehditaan lastenkulttuurin tarjonnan laajentumisesta.

Museoihin tavoitellaan uusia kävijäryhmiä pilottimuseoissa toteutettavassa ilmaisen sisäänpääsyn kolmevuotisessa kokeilussa. Kehitetään museoverkostoa ja varmistetaan kulttuuriympäristöön liittyvien asiantuntijapalveluiden saatavuus ja maankäytön suunnittelun sujuvuus Museoviraston ja maakuntamuseoiden yhteistyönä. Luodaan portaali ja hakujärjestelmä aineistojen saatavuuden parantamiseksi sekä aineistojen käytön mahdollistava järjestelmä tekijänoikeuskorvauksista sopimiseksi.

Kirjastokentällä käynnistetään Kirjasto monipalvelukeskuksena -ohjelma, jolla vahvistetaan aineistojen ja palveluiden laatua ja saatavuutta perinteisessä ja digitaalisessa muodossa sekä vähennetään alueellisia saavutettavuuseroja. Kirjaston palveluja voidaan kehittää myös lähipalveluna yhteistyössä muiden toimialojen kanssa, esimerkiksi nuorisotiedotuksessa.

Liikunta ja nuoriso

Toteutetaan kansallinen liikuntaohjelma, jossa keskeisenä osa-alueena on mm. kuntien liikuntatoimen, liikuntaseurojen ja koululiikunnan edellytysten turvaaminen ja tarkoituksenmukaisten toimintatapojen luominen. Liikuntaseurojen ja -järjestöjen vapaaehtoisten asiantuntemus ja osaaminen varmistetaan koulutus- ja kehittämishankkein.

Tavoitteena on laajentaa lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia lähiympäristössä. Lasten ja nuorten lihavuuden ja ylipainon ehkäisyyn kehitetään toimenpideohjelma. Liikunnan tukipolitiikan yhdeksi painopisteeksi asetetaan ikääntyvien liikuntapalveluiden saatavuuden kehittäminen. Suomen Akatemian kanssa toteutetaan yhteisrahoitteinen työtä ja hyvinvointia käsittelevä tutkimusohjelma.

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluverkostojen luomista kuntiin ja seutukuntiin tuetaan ja tehostetaan nuorten päihde-ehkäisyä ja haittojen vähentämistä. Tuetaan nuorten uusien toimintamuotojen ja järjestäytymistapojen kehittämistä sekä kuntien nuorisotilojen modernisointia. Nuorten työpajoihin suunnataan riittävästi resursseja syrjäytymisriskien vähentämiseksi, nuorten opintoihin ja työhön sijoittumisen edistämiseksi ja polarisaation ehkäisemiseksi. Tuetaan maahanmuuttajanuorten kotoutumista ja kulttuurisen identiteetin säilyttämistä. Samalla tehostetaan rasismin vastaista työtä ja suvaitsevaisuuskasvatusta suomalaisnuorten keskuudessa.

Muodostetaan toimialan keskitetty tiedosto nuorten elinoloindikaattoreista ja nuorisobarometreistä sekä nuorisotyön perustiedostoista. Tieto- ja neuvontapalveluverkostojen yhteyteen luodaan nuorten kuulemis- ja vaikuttamisosio, jota täydennetään paikallisilla nuorten kuulemistilaisuuksilla. Seurataan nuorten äänestys- ja osallistumisaktiivisuutta.

Perustetaan valtioneuvostoon lapsi- ja nuorisopoliittinen ministerityöryhmä vahvistamaan poikkihallinnollista politiikkaohjausta. Tuetaan kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan perustamista ja työn käynnistymistä.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta