Sektoritutkimuksen profiilinnosto

		Tiedepolitiikan yksikön johtaja Sakari Karjalainen toimi opetusministeriön sektoritutkimusta tarkastelleen työryhmän puheenjohtajana.

Hallintoa ja politiikkaa tukevalla sektoritutkimuksella on tärkeä rooli yhteiskunnallisen tiedon tuottamisessa. Se tarjoaa hallinnonalaan liittyvää yleistä tietoa, jota hyvinkin erilaiset yhteiskunnan toimijat voivat hyödyntää toiminnassaan. Samalla se tuottaa hallinnolle tietoa, jonka avulla päätöksenteon laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta, taloudellisuutta ja tehokkuutta voidaan kehittää. Sektoritutkimuksen avulla on mahdollista saada systemaattista tietoa jostakin yhteiskunnallisesta ilmiöstä.

Opetusministeriö on suuri tutkimuksen rahoittaja Suomessa, sillä valtion tutkimusrahoituksesta yli 40 prosenttia ohjautuu opetusministeriön kautta. Oman alansa päätöksentekoa tukevaa sektoritutkimusta opetusministeriö tekee kuitenkin suhteellisen vähän verrattuna moniin muihin ministeriöihin. Opetusministeriön alaan luettavaa tutkimusta tehdään toki paljon yliopistoissa ja korkeakouluissa, mutta ne eivät sektoritutkimustyöryhmää johtaneen Sakari Karjalaisen mukaan vastaa välttämättä ministeriön tarpeeseen.

- Jos hallinnonala ei teetä toimintalohkoittaista tai hallinnonalan kokonaisuuteen liittyvää tutkimusta, syntyvän tiedon tyhjiön täyttävät muut toimijat, joiden intressit liittyvät usein muihin kuin hallinnonalan kehittämisen tavoitteisiin. Toisaalta kuva hallinnonalan yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta merkityksestä samoin kuin toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta muodostuu yksipuoliseksi, mikäli hallinnonala ei itse tutki sektorin toimintaa omista lähtökohdistaan, Karjalainen toteaa.

Opetusministeriössä suunnitellaan nyt alan sektoritutkimuksen vahvistamista, jotta ministeriön omiin lähtökohtiin sopivaa tutkimustietoa olisi saatavilla enemmän. Sektoritutkimustyöryhmä esittää muistiossaan useita ehdotuksia, joiden avulla opetusministeriön alan sektoritutkimusta saataisiin laajennettua ja koordinoitua paremmin.

Sektoritutkimuksesta pohjaa johtamiseen ja kehittämiseen

Työryhmä nostaa sektoritutkimuksen keskeiseksi ministeriön johtamisen ja kehittämisen tietopohjan vahvistamisessa. Kaikkien suurempien valtioneuvoston päättämien linjausten ja suunnitelmien tulisi työryhmän mukaan jatkossa pohjautua vahvaan tutkimustietoon.

- Tällä tavoin opetusministeriö sitoutuu tietovaltaisen hallintokulttuurin toteuttamiseen läpi linjaorganisaation. Samalla se priorisoi tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja sen johtamisen riittävän korkealle, Karjalainen korostaa.

Sektoritutkimuksen profiilinnosto ministeriön sisäisessä toiminnassa edellyttää myös tutkimuksen aiempaa selkeämpää koordinointia ja suunnittelua. Työryhmä ehdottaa, että vuosittain laadittaisiin koko ministeriön laajuinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan ohjelma. Ohjelman avulla on mahdollista välttää päällekkäisiä toimintoja ja lisätä tätä kautta synergiaa. Ohjelma voi olla myös johtamisen väline, jonka avulla suunnataan ministeriön toimintaa tietyllä aikavälillä.

- Ohjelman tulisi sisältää tutkimustoiminnan ajankohtaiset tavoitteet ja tutkimuksen avulla
selvitettävät keskeiset ongelmat. Lisäksi ohjelmassa tulisi vahvistaa tulevan vuoden sektoritutkimushankkeet tai niiden aiheet sekä raportoida aikaisempien ohjelmien toteutuminen, Karjalainen sanoo.

- Vuotuiset sektoritutkimusohjelmat voidaan kytkeä tiiviisti hallinnonalan toiminnan strategisiin pitkän ja lyhyemmän aikavälin operatiivisiin kokonais- ja alasektoreittaisiin tavoitteisiin. Sillä tulee olla tiivis kytkentä hallinnonalan strategiaan ja yleistavoitteisiin, hallitusohjelman sektoria koskeviin tavoitteisiin ja niistä johdettuihin operatiivisimpiin suunnitelmiin sekä vuotuisiin tulostavoitteisiin, Karjalainen toteaa.

Lisää rahaa tutkimukseen

Opetusministeriön hallinnonalalla sektoritutkimuslaitoksia on vähän ja niillä on pienehköt budjetit. Työryhmä kannattaa sektoritutkimuksen volyymin lisäämistä opetusministeriön hallinnonalalla. Tavoitteeksi tulee asettaa opetusministeriön sektoritutkimuksen ja muun tietopohjaa vahvistavan toiminnan rahoituksen nosto 0,1 prosentista puoleen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä.

- Opetusministeriö on yhteiskunnassa vaikuttava toimija, kuuluuhan sen toimialaan koulutuksen ja tieteen lisäksi kulttuuri, liikunta, nuoriso ja kirkollisasiat. Sektoritutkimus on kuitenkin aivan eri tasolla verrattuna toiminnan laajuuteen. Rahoituksen nosto puoleen prosenttiin opetusministeriön hallinnonalan menoista takaisi sen, että rahoitus olisi vastaavalla tasolla toiminnan laajuuteen nähden kuin muissakin ministeriöissä, Karjalainen sanoo.

Volyymia voidaan työryhmän mukaan lisätä kehittämisrahojen kasvattamisen lisäksi esimerkiksi hyödyntämällä yliopistoja nykyistä tehokkaammin, kohdentamalla veikkausvoittovaroja enemmän sektoritutkimukseen ja käynnistämällä Suomen Akatemian kanssa yhdessä opetusministeriön sektoreita tukevia tutkimusohjelmia. Lisäksi kehittämishankkeisiin voidaan sisällyttää nykyistä enemmän tutkimuksellisia elementtejä. Myös hallinnonalan virastojen tutkimustoimintaa voidaan vahvistaa.

- t p-k

Opetusministeriön hallinnonalan sektoritutkimuksen kehittämislinjaukset 2010 
opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:2
Opetusministeriön sektoritutkimustyöryhmä/ Puheenjohtaja: johtaja Sakari Karjalainen. Sihteerit: hallinnollinen avustaja Lea Halttunen, erikoistutkija Olli Poropudas

julkaisu pdf-tiedostona (375 kt)

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta