Itävalta EU-puheenjohtajana ennen Suomea

		Itävallan EU-puheenjohtajuuskaudesta ja sen asioista kerrotaan tarkemmin osoitteessa http://www1.eu2006.at

Koulutussektorilla Itävallan keskeisenä tavoitteena on Koulutus 2010 -työohjelman edistäminen. Keväällä 2004 hyväksytyn Koulutus 2010 -seurantaraportin yhteydessä sovittiin siitä, että neuvosto ja komissio toimittavat kevään Eurooppa-neuvostolle kahden vuoden välein yhteisen raportin koulutusjärjestelmien tavoitteita koskevan työohjelman täytäntöönpanosta. 

Itävallan puheenjohtajuuskauden ensimmäisessä koulutusneuvostossa helmikuussa on tarkoitus hyväksyä Koulutus 2010 -väliraportti sekä välittää koulutussektorin pääviestit keväällä kokoontuvalle Eurooppa-neuvostolle.

Lissabonin Eurooppa-neuvosto kehotti keväällä 2001 koulutusneuvostoa, komissiota ja jäsenmaita määrittelemään yhteistyössä "uudet perustaidot, joita kehitettäisiin elinikäisen oppimisen avulla". Komissio antoi marraskuussa 2005 tiedonannon Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Helmikuun koulutusneuvostossa suosituksesta käydään ensimmäinen ministeritason näkemystenvaihto.

Itävalta pyrkii saavuttamaan poliittisen yhteisymmärryksen elinikäisen oppimisen ohjelmasta toukokuussa kokoontuvassa koulutusneuvostossa. Lisäksi toukokuun neuvoston alustavalla asialistalla on liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja. Euroopan unionin toimielimet ovat viime vuosina hyväksyneet liikkuvuuden edistämiseen liittyviä asiakirjoja. Liikkuvuutta koskevia kysymyksiä on käsitelty myös Koulutus 2010 -toimintaohjelmassa.

Tutkimusasioissa Itävallan puheenjohtajuuskausi keskittyy 7. puiteohjelman valmisteluun. Tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys puiteohjelmasta kilpailukykyneuvoston toukokuun tai kesäkuun kokouksessa. Aikataulu riippuu Euroopan parlamentin ensimmäisen lukemisen valmistumisesta sekä komission ehdotuksesta puiteohjelman mukauttamiseksi budjetin osalta.

Komissio on antanut esitykset puiteohjelmaa toteuttavista erityisohjelmista syyskuussa 2005 sekä osallistumis- ja hyödyntämissäännöistä joulukuussa 2005. Näiden esitysten käsittely etenee neuvostossa rinnan puiteohjelmaesityksen käsittelyn kanssa. Itävallan tavoitteena on saavuttaa poliittinen yhteisymmärrys myös puiteohjelman osallistumissäännöistä ja erityisohjelmista kilpailukykyneuvostossa.

Kulttuuriohjelmat erityispohdinnassa

Komission ehdotusta Kulttuuri 2007 -ohjelmaksi on käsitelty neuvoston kulttuurikomiteassa syksystä 2004 lähtien Hollannin, Luxemburgin ja Ison-Britannian puheenjohtajuuskausilla. Ohjelmaehdotuksen sisällöstä -ilman budjettia - saavutettiin osittainen poliittinen yhteisymmärrys marraskuun neuvostossa. Euroopan parlamentin ja neuvoston näkemykset uuden kulttuuriohjelman sisällöstä ovat suurelta osin yhteneväiset. Suurin kysymys toisessa lukemisessa tulee olemaan ohjelman budjetti. Euroopan parlamentti esittää ohjelman budjetiksi 600 miljoonaa euroa, kun se komission ehdotuksessa on 408 miljoonaa euroa. Neuvostossa budjetista ei ole vielä keskusteltu.

Komissio antoi huhtikuussa 2005 ehdotuksen aktiivista Euroopan kansalaisuutta koskevasta ohjelmasta vuosille 2007-2013. Ohjelman tavoitteena on edistää Euroopan kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja osallistumismahdollisuuksia, vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelmaehdotuksen taustalla on pyrkimys saada kansalaiset lähemmäksi Euroopan unionin toimielimiä ja Euroopan unionin tuntemuksen parantaminen Euroopan kansalaisten keskuudessa. Ohjelmalla on myös tarkoitus koota yhteen tähän asti hajanaisia toimia Euroopan kansalaisuuden edistämiseksi.

Ohjelmaehdotus koostuu kolmesta toimintalohkosta, joihin sisältyvät mm. tuki ystävyyskaupunkitoimintaan ja rajat ylittävään kansalaistoimintaan, toiminta-avustukset EU-politiikkaan erikoistuneille tutkimuslaitoksille ja Euroopan laajuisesti toimiville kansalaisjärjestöille samoin kuin yhteisön näkyvyyttä lisääville hankkeille. Ohjelman budjetiksi komissio ehdottaa 235 miljoonaa euroa.

Jäsenmaat ovat suhtautuneet myönteisesti ehdotukseen ja sen käsittely on edennyt ripeästi kulttuurikomiteassa. Seuraavaksi odotetaan parlamentin muutosesityksiä. Euroopan parlamentti keskustelee raportoija Hannu Takkulan muutosehdotuksista helmikuussa ja äänestää niistä maaliskuussa. Itävallan tavoitteena on päästä puheenjohtajuuskautensa neuvostossa ohjelmaehdotuksesta osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen, johon sisältyvät Euroopan parlamentin muutosehdotukset. Yhteispäätösmenettelyn loppuunsaattaminen jäänee Suomen kaudelle.

Komissio antoi toukokuussa 2005 ehdotuksen Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevaksi päätökseksi. Ehdotus muuttaisi nykyistä päätöstä lähinnä pääkaupunkien valintaprosessin osalta. Sen tarkoituksena on yhtäältä lisätä kilpailua hakijakaupunkien kesken ja toisaalta lisätä tapahtuman "eurooppalaista ulottuvuutta" ja näkyvyyttä. Hakijakaupunkien hankevalmisteluun varattua aikaa on pidennetty, ja jäsenvaltioille on kaavailtu nykyistä suurempaa roolia ja vastuuta valintaprosessissa. Kulttuuripääkaupunkitapahtumaa koskeva päätös voi tulla voimaan vasta, kun päätös Kulttuuri 2007 -ohjelmasta on tehty.

Kulttuurien välisen vuoropuhelun teemavuosi 2008

Komissio antoi lokakuussa 2005 ehdotuksen vuoden 2008 nimeämisestä Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuodeksi. Teemavuoden tärkeimmät alat ovat kulttuuri, koulutus, nuoriso, urheilu ja kansalaisuus. Vuoropuhelun lisäksi teemavuoden tavoitteita on kehittää aktiivista Euroopan kansalaisuutta, korostaa kulttuurisen moninaisuuden rikkautta ja levittää hyviä käytäntöjä.

Rahoitettavia toimia olisivat tiedotus- ja edistämiskampanjat, Euroopan laajuiset tapahtumat ja aloitteet, kansallisen tason aloitteet (joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus) sekä yhteisön ja jäsenvaltioiden tasolla toteutettavat selvitykset ja tutkimukset. Komissio ehdottaa 10 miljoonan euron rahoitusta, joka jakautuisi vuosille 2007 (3 milj. euroa) ja 2008 (7 milj. euroa). Euroopan parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunta keskustelee ehdotuksesta ensimmäisen kerran helmikuussa.

Itävalta keskittyy puheenjohtajuuskaudellaan kulttuurialan työsuunnitelman kolmeen aihealueeseen: kulttuurin taloudelliset vaikutukset, kulttuuriperinnön digitointi sekä kokoelmien liikkuvuus. Työsuunnitelman mukaisesti komissio teettää kulttuurin taloudellisia vaikutuksia käsittelevän selvityksen, jonka perusteella valmistellaan neuvoston toimintapoliittinen asiakirja esitettäväksi Eurooppa-neuvostolle.

Ison-Britannian puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2005 valmisteltiin uusi kulttuuriperinnön digitointiin liittyvä toimintaohjelma (2006-2013), joka on jatkona vuonna 2001 käynnistyneelle ns. Lundin toimintaohjelmalle. Itävallan tarkoituksena on käynnistää puheenjohtajuuskaudellaan uuden toimintaohjelman toimeenpano. Työsuunnitelman mukaisesti komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot valmistelevat yhteistyössä taide- ja kulttuuriperintökokoelmien liikkuvuutta ja näyttelyvaihtoa koskevan toimintasuunnitelman vuoden 2006 loppuun mennessä. Työsuunnitelman varsinainen neuvostokäsittely ajoittuu Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Uusi Media-ohjelma

Komissio antoi heinäkuussa 2004 ehdotuksensa uudesta Media-ohjelmasta vuosille 2007-2013. Komissio esittää ohjelmalle 1055 miljoonan euron budjettia seitsemälle vuodelle. Media 2007 -ohjelman tavoitteet ovat Euroopan kulttuurisen moninaisuuden, AV-perinnön sekä kulttuurien välisen dialogin säilyttäminen ja edistäminen, eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten levittämisen lisääminen Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella sekä Euroopan audiovisuaalisen alan kilpailukyvyn vahvistaminen avoimilla ja kilpailukykyisillä markkinoilla.

Komissio on jakanut ohjelmaosiot aikaisemmasta poiketen kahteen pääryhmään: esituotannollisiin" ja "jälkituotannollisiin". Tuotantoa edeltäviin vaiheisiin kuuluvat ammattitaidon kehittäminen (koulutus) sekä tuotantojen kehittely. Tuotannon jälkeisiin vaiheisiin kuuluvat jakelu, myynninedistäminen sekä pilottihankkeet.

Komission ehdotusta on käsitelty Hollannin, Luxemburgin ja Ison-Britannian puheenjohtajuuskausilla neuvoston AV-työryhmässä. Koulutus-, nuoriso- ja kulttuurineuvostossa marraskuussa 2005 saavutettiin osittainen poliittinen yhteisymmärrys, johon sisältyivät myös Euroopan parlamentin tekemät muutokset. Ohjelman sisällöstä sovittiin lukuun ottamatta budjettia ja budjetin jakautumista toimintalohkoittain. Itävallan puheenjohtajuuskaudella. Itävalta käynnistänee Media 2007 -budjetin käsittelyn sen jälkeen kun yksittäisten ohjelmien budjettiesitykset ovat tiedossa. Lopullinen yhteispäätösmenettelyn mukainen päätöksen teko siirtynee Suomen puheenjohtajuuskaudelle.

Itävallan puheenjohtajuuskaudella ovat lisäksi esillä "i2010: Digitaaliset kirjastot" -tiedonanto, komission ehdotus alaikäisten ja ihmisoikeuksien suojelua koskevan suosituksen uudistamisesta sekä komission ehdotus "Televisio ilman rajoja" -direktiivin uudistamisesta.

Nuoriso-toimintaohjelmaehdotuksen käsittely jatkuu

Nuorisosektorilla keskeisimpiä tavoitteita on poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen nuorisotoimintaohjelmaehdotuksen "Youth in Action" osalta sekä Eurooppalaisen nuorisosopimuksen aseman vahvistaminen osana Lissabonin strategiaa. Näiden tavoitteiden ohessa Itävallan omana kansallisena teemana on epävirallisen ja arkioppimisen arvon tunnustaminen. Itävallan puheenjohtajuuskaudelle ajoittuu kaksi ministerineuvoston istuntoa.

Komission kesällä 2004 jättämästä esityksestä EU:n uudeksi nuorisotoimintaohjelmaksi 2007-2013 saavutettiin osittainen poliittinen yhteisymmärrys ministerineuvostossa maaliskuussa. Ohjelman budjetista ei rahoituskehysneuvotteluista johtuen ole keskusteltu. Komissio on esittänyt ohjelman kokonaisbudjetiksi 915 miljoonaa euroa.

Nuorisotoimintaohjelma jakaantuu viiteen alaohjelmaan, joilla tuetaan mm. nuorisovaihtoa, nuorisoaloitteita, vapaaehtoistyötä, yhteistyötä laajentuneen EU:n naapurimaiden kanssa, nuorisojärjestöjen toimintaa, seminaaritoimintaa sekä nuorisotutkimusverkostojen kehittämistä. Suomen aloitteesta ohjelmaehdotukseen on kirjattu periaate kokonaisbudjetti jakamisesta jo ohjelman valmisteluvaiheessa eri alaohjelmien kesken. Ohjelman kohderyhmänä ovat nuoret, nuorisotyöntekijät, nuorisojärjestöt ja muut nuorisoalan toimijat. Eri sysistä heikommassa asemassa olevien nuorten ja vammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan pyritään parantamaan.

Keskeiseksi kysymykseksi Itävallan kaudella nousee Eurooppalainen nuorisosopimus ja sen toimeenpano. Asiakirjan taustalla on Ranskan, Saksan, Espanjan ja Ruotsin pääministerien Eurooppa-neuvostolle marraskuussa 2004 esittämä aloite eurooppalaisesta nuorisosopimuksesta (European Pact for Youth). Eurooppa-neuvosto hyväksyi Lissabonin strategian välitarkastelun yhteydessä maaliskuussa 2005 korkean poliittisen tason aloitteen Eurooppalaisesta nuorisosopimuksesta.

Sopimuksessa korostetaan Euroopan väestökehityksen ja väestön vanhenemisen aiheuttamaa tarvetta lisätä solidaarisuutta sukupolvien välillä sekä eri politiikka-alojen välistä yhteistyötä niin työllisyyden, koulutuksen kuin yhteiskunnallisen ja ammatillisen osallisuudenkin aloilla. Nuorisosopimus hyväksyttiin yhdeksi Lissabonin strategiaa edistäväksi välineeksi ja sen toimeenpano sisällytettiin kansallisten Lissabon toimintaohjelmien valmisteluun ja niistä raportointiin.

EU-puheenjohtajamaan Itävallan päätelmäluonnos nuorisosopimuksen toimeenpanosta perustuu komission tammikuussa antamaan tiedonantoon kansallisista Lissabon-toimintaohjelmista. Päätelmäluonnoksessa korostetaan nuorten merkitystä Lissabonin prosessin tavoitteiden toteuttamisessa sekä nuorisosopimuksen toimeenpanosta saatuja rohkaisevia kokemuksia. Luonnoksessa esitetään Eurooppa-neuvostolle, että se kehottaisi jäsenvaltioita kansallisten Lissabon-toimintaohjelmien valmistelussa raportoimaan systemaattisesti ja näkyvästi nuorisosopimuksen toimeenpanosta sekä vahvistamaan poikkihallinnollista yhteistyötä nuorison etujen ajamiseksi. Ministerineuvosto hyväksynee päätelmät 23.2.

Liikunnan ja talouden yhteydet keskustelussa

Itävalta ei järjestä puheenjohtajakaudellaan epävirallista urheiluministereiden kokousta. Itävalta keskittyy puheenjohtajuusohjelmassaan liikunnan ja talouden yhteyksiin, erityisesti liikunnan terveyttä edistävien vaikutusten taloudelliseen merkitykseen. Urheilualan toimialajohtajat kokoontuvat maaliskuussa Wienissä. Toimialajohtajakokouksessa tullaan keskustelemaan mm. työpaikkaliikunnan edistämisestä sekä valmistellaan kannanottoa vihreään kirjaan terveellisen ruokavalion ja liikunnan edistämisestä. Lisäksi käsitellään Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden 2004 seurantaraporttia.

Komissio on ilmoittanut järjestävänsä kevään kuluessa liikunnan vapaaehtoistyötä käsittelevän asiantuntijakuulemisen sekä jäsenvaltioiden urheilu- ja terveysaiheisen työryhmän kokouksen.

- pe

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta