Maahanmuuttajien tietä opiskelusta työelämään pohdittiin seminaarissa

Vaikka yhä useamman maahanmuuttajan uskotaan jatkossa muuttavan Suomeen työn perässä, moni saapuu edelleen Suomeen vailla koulutusta tai ei voi jatkaa täällä samassa ammatissa, jota harjoitti kotimaassaan. Maahanmuuttajan tie opiskelusta työelämään -seminaarissa alalla toimivat ammattilaiset jakoivat kokemuksiaan ja pohtivat maahanmuuttajien koulutusta ja työelämään siirtymistä.

		Seminaarin puheenjohtajana toiminut Aram Aflatuni oli valinnut jokaisen puhujan persoonaan sopivat rummut.

Seminaarin avannut opetusministeri Antti Kalliomäki korosti, että maahanmuuttajien merkittävä osaamispanos on osattava ottaa suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. Tämä onnistuu ministerin mukaan parhaiten tehokkaalla kielikoulutuksella sekä erillisellä täydennyskoulutuksella. Kalliomäki huomautti, että maahanmuuttajat ovat keskimäärin suomalaista väestöä koulutetumpia.

- Maahanmuuttajien konkreettiset työllistymismahdollisuudet ovat kuitenkin iso ongelma, joka vaatii vielä asenteiden kehittymistä suomalaisilla työpaikoilla.
Kalliomäki peräänkuulutti myös sitä, että alueelliset toimijat lisäisivät yhteistyötään maahanmuuttajien koulutuksessa.

Kielitaito on yksi tärkeä tekijä, joka vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen. Sekä tutkijat että maahanmuuttajat itse pitävät riittämätöntä kielitaitoa merkittävänä esteenä työllistymiselle. Mirja Tarnanen Jyväskylän yliopistosta korosti seminaarissa kielen osaamisen merkitystä maahanmuuttajan työllistymiselle, mutta muistutti, että kielen oppimiseen ei välttämättä tarvita muodollista opetusta.

- Toki opetus nopeuttaa oppimista, mutta välttämättömyys se ei ole. Motivaatio ja asenne ovat ensiarvoisen tärkeitä ja nopeuttavat kielen oppimista. Opettajien tulisikin kysyä, miten oppimista voisi parantaa.
Tarnasen mukaan yleisesti on pohdittava, millaisella kielitaidolla selviää opiskelussa ja työssä sekä miten kielitaidon riittävyyttä arvioidaan ja kuka sitä arvioi. Tavoitteena Euroopassa ovat yhteiset arviointitaulukot, jotta tulevaisuudessa kaikissa Euroopan maissa olisi yhtenäinen käsitys siitä, mitä on hyvä kielitaito. Yhteisen sävelen löytäminen ei ole helppoa, sillä pelkästään opettajien käsitykset voivat poiketa toisistaan: Kun toinen käsittää kielen osaamiseksi lause- ja muotorakenteen hallinnan, toisen mielestä kielitaito on hallussa vasta, kun selviytyy erilaisissa viestintätilanteissa.

- Yhtenäisillä vaatimuksilla on suuri merkitys työvoiman liikkumisen kannalta. Vielä yhtenäiset vaatimukset ovat kuitenkin ideaalimaailma, eikä vaatimuksista ole täysin neuvoteltua käsitystä, Tarnanen sanoi.
Koska kielitaito kehittyy aina yksilöllistä tahtia, on Tarnasen mukaan vaikea määritellä tarkkaa tuntimäärää, jonka jälkeen opiskelija omaa tietyn osaamistason.

- Arviointiasteikot ovat kuitenkin tärkeitä, koska ne auttavat kuvaamaan sitä, mitä ymmärrämme kielitaidolla sekä siinä, kun yritämme ennustaa minkä tasoisilla taidoilla selviytyy työssä ja opiskelussa.

Opetus linkitettävä nuoren arkeen

Dosentti Mirja-Tytti Talib Helsingin yliopistosta puhui seminaarissa siitä, miten maahanmuuttajia voidaan integroida uuteen ympäristöön opetuksen avulla. Talib korosti opettajan monikulttuurisen ammattitaidon merkitystä opetuksessa.

- Opettajan täytyy tiedostaa henkilökohtaisen kokemuksen ja tiedon olemassaolo ja oivaltaa, että kulttuuri tuottaa ajatusmalleja eli sen, mikä on oikein ja miten toimitaan kussakin tilanteessa.
Erityisen tärkeää Talibin mukaan on linkittää oppijan oma kokemusmaailma ja opetettava asia toisiinsa. Asioiden yhdistäminen nuoren arkeen ja käytännön kokemusmaailmaan tekee opetettavat asiat mielekkäiksi nuorelle.

- Monesti on hyvä kysyä nuorelta esimeriksi sitä, mitä hänen elämäänsä kuuluu. Oppimistavoitteet on rakennettava nuoren aiemmalle osaamiselle ja etsittävä nuoren vahvuuksia.

Talibin mukaan opettajien pitäisi osata arvioida nuoren oppimismahdollisuudet.

- Etenkin jos nuorella on kielivaikeuksia, oppimismahdollisuuksista ei pitäisi tehdä liian nopeita päätelmiä. Kielitaidon riittämättömyys ei tee oppilaasta tyhmää. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, mitä oppilas jo osaa.
Maahanmuuttajan oppimista edistävät Talibin mukaan jatkuva kielen tuki sekä oppilaan ymmärryksen jatkuva tarkistaminen.

- Myös opiskelutaitojen ohjaus on tärkeää etenkin niiden oppilaiden kohdalla, joilla ei ole koulutus-taustaa. On hyvä selittää, ettei kaikkea kannata opetella ulkoa, sillä monet maahanmuuttajat tekevät niin.
Talib korosti myös vertaisryhmän tuen tärkeyttä maahanmuuttajalle oppimisprosessissa.

- On tärkeää, että opiskelijalla on suomenkielisiä ihmisiä ympärillään, mutta yhtä lailla hän tarvitsee tukea omasta kulttuuristaan.
Talibin mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että lahjakkuus, kielitaito, toiveikkuus sekä peräänantamattomuus kuuluvat ominaisuuksiin, jotka helpottavat oppijan integroitumista uuteen ympäristöön. Samoin sosiaalisella verkostolla sekä sitoutuneisuudella uuteen kotimaahan on tärkeä merkitys sopeutumisessa. Myös maahanmuuttajatausta helpottaa integroitumisprosessia.

Talibin mukaan syrjäytymisuhan aiheuttaa usein kriisi oppijan perheessä.
- Kun perhe haluaa pitää kiinni vanhasta ja nuori omaksua uusia tapoja, syntyy helposti ristiriitatilanteita, ja nuori saattaa jättää perheensä.
Myös vallankäytön kohteeksi joutuminen tai leimautuminen voi aiheuttaa syrjäytymisuhkaa.

Enemmän yhteiskuntaan orientoivaa opetusta

Tuoreita uutisia maahanmuuttajien koulutuksiin liittyvistä uudistuksista seminaariin toi Kai Koivumäki Opetushallituksesta. Hänen mukaansa työ maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden parissa on saatu puoliväliin. Tarkoituksena on saada uusi ohjeistus julkaisuun tämän vuoden lopussa.

- Uudessa opetussuunnitelmassa korostuu aiempaa enemmän ohjauksen ja yhteiskuntaan orientoivan opetuksen integrointi kielenopetuksen kanssa, Koivumäki kertoi.
Suositus luku- ja kirjoitustaidottomien opetussuunnitelmaksi sen sijaan on valmistunut. Siinä korostuvat Koivumäen mukaan aiempaa enemmän maahanmuuttajien kansalaistaidot. Suunnitelma on luettavissa osoitteesta www.edu.fi.

Koivumäen mukaan tulevaisuudessa aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot pitäisi ottaa nykyistä paremmin käyttöön. Erityisesti kehitettävää on näyttötutkinnoista tiedottamisessa ja maahanmuuttajien ohjauksessa. Samoin maahanmuuttajia pitäisi Koivumäen mukaan informoida jatkossa enemmän akateemisten tutkintojen tunnustamisjärjestelmästä. Lisätietoja järjestelmästä löytyy osoitteesta www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen. Kehitteillä on myös joustavia pätevöitymispolkuja akateemisille maahanmuuttajille. Esimerkin Koivumäki antaa Turusta, missä pätevöitettiin muun muassa muualla tutkinnon suorittaneita lääkäreitä, hammaslääkäreitä ja opettajia Suomen vaatimuksiin.

- Koulutuksen työllistymistulokset ovat olleet hyviä, Koivumäki kertoi.

"Ei maahanmuuttaja vaan työtoveri"

Seminaarin luento-osuuden lopuksi Kotkan kaupungin siivouspäällikkö Leena Järvinen kertoi työ-yhteisönsä kokemuksista maahanmuuttajien integroimisesta työyhteisöön.

- Meillä siivoustoimessa työskentelee yhteensä kuusi maahanmuuttajaa, jotka ovat kaikki suorittaneet maahanmuuttajille suunnatun laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmentavan koulutuksen.
Kotkan ammatillisen koulutuskeskuksen aikuiskoulutuksen järjestämään opetukseen kuului 20 opintoviikkoa työssä oppimista, joka oli jaettu 5-6 viikon jaksoihin.

- Olemme olleet maahanmuuttajien koulutukseen tyytyväisiä, sillä ammatillinen koulutus on tarpeellinen laitoshuoltajan työssä. Myös suomenkielen taito on erittäin oleellinen, koska he joutuvat työssä tekemisiin asiakkaiden kanssa. Projektin paras anti on ollut se, että työkaverit eivät pidä ammattitutkinnon suorittanutta työtoveria maahanmuuttajana vaan työtoverina, Järvinen sanoi.

-hm

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta