Kulttuuriperinteen säilymistä tuetaan mm. seurantalojen
avustuksilla
Suomalaisten seurantalojen historia ulottuu 1880-luvulle, jolloin
vapaapalokunnat ja raittiusseurat alkoivat ensimmäisinä rakentaa
seurantaloja. Seurantaloissa on tanssittu, pidetty käräjiä ja
neuvotteluja, katsottu näytelmiä ja näyttelyitä, käyty
myyjäisissä ja juhlissa. Opetusministeriö tukee osaltaan arvokkaan
kulttuuriperinteen säilymistä elinvoimaisena kunnostustyöhön
myönnettävin avustuksin. Avustusten jakamisesta vastaa nykyisin Suomen
Kotiseutuliitto
Useimmiten talkootyöllä pystytetyt seurantalot syntyivät aikanaan
paikallisten aatteellisten yhdistysten aloitteesta niiden toiminnan
järjestämispaikaksi. Oman talon rakentamisesta innostuivat
nuorisoseurat, työväenyhdistykset, maamies- ja urheiluseurat sekä
useat kotiseutu- ja marttayhdistykset. Erilaisten aatteiden tarpeisiin
syntyi tuhansia seurantaloja, joita on tänään jäljellä noin 2600,
monet niistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Talkootyö jatkuu
edelleen, kun vanhoja rakennuksia kunnostetaan ja hoidetaan.
Opetusministeriö on avustanut seurantalojen kunnostustyötä
vuodesta 1978 lähtien. Aiemmin suoraan ministeriön myöntämistä
avustuksista vastaa nykyisin Suomen Kotiseutuliitto, jolle
opetusministeriö on antanut määrärahojen jakamisen tehtäväksi.
Liiton asiantuntijaelimenä toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta,
jonka esityksen perusteella avustuspäätökset tehdään.
Neuvottelukunnassa ovat edustettuna seurantaloja omistavien yhdistysten
keskusjärjestöt sekä opetusministeriö, ympäristöministeriö,
Museovirasto ja Kuntaliitto.
Suomen Kotiseutuliitto myös neuvoo korjauksiin liittyvissä
kysymyksissä. Seurantalojen asiantunteva korjaustyö onkin
kansallisesti merkittävä haaste, josta usein vastaavat paikalliset
kansalaisjärjestöt talkootyönä. Avustuksilla pyritään talojen
kunnossapitämisen lisäksi ohjaamaan talojen korjaustöitä siten,
että niissä kunnioitettaisiin talojen kulttuurihistoriallisesti ja
arkkitehtonisesti arvokkaita piirteitä. Ohjaamisella pyritään
puolustamaan mm. usein uhanalaisien vanhojen ikkunoiden ja ovien
säilyttämistä. Myös hyvien materiaalien ja työtapojen valintaa
pyritään suosimaan.
Seurantaloille 1, 3 miljoonaa euroa korjausavustuksia
Avustuksilla on tarkoitus säilyttää, ylläpitää ja parantaa
seurantalojen kulttuurihistoriallista arvoa, rakennusteknistä kuntoa ja
toimivuutta. Opetusministeriö on tukenut valtionavustuksin
seurantalojen korjaamista yhteensä noin 40 miljoonalla eurolla.
Korjauskohteina on ollut noin 1 700 taloa.
Uusimmat avustukset myönsi viime viikolla Suomen Kotiseutuliitto 177
yhdistykselle. Seurantalojen korjausavustuksia jaettiin yhteensä 1 305
000 euroa. Avustuksista päätettäessä kiinnitetään huomiota mm.
rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvoon sekä kokoontumistilojen
tarpeellisuuteen paikallisen sivistys-, harrastus- ym. vapaa-ajan
kansalaistoiminnan kannalta.
Avustusta myönnettiin mm. Valkeakoskella sijaitsevan
kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kelhin seurantalon salin
kunnostamiseen. Helsingin vanhin käytössä oleva nuorisoseurantalo
Berghyddan Vanhankaupunginlahdella sai suunnitteluavustusta. Suurin
avustus, 40 000 euroa, myönnettiin Juurikkasaaren työväentalon
korjaukseen hienossa Säynätsalon teollisuusympäristössä. Ikaalisten
Oma Tupa sai 33 000 euroa perusparannustyön lainan lyhentämiseen.
Mielenkiintoisia avustuskohteita ovat myös mm. Kansantalo Lahdessa,
Puutikkalan vapaapalokunnan talo Luopioisissa ja Alahärmän
kotiseututalo Kunnari, joka sijaitsee kulttuurihistoriallisesti
merkittävällä Knuuttilan raitilla.
Lista Seurantalojen korjausavustuksista löytyy Suomen
Kotiseutuliiton verkkosivuilta. Alkukesästä avataan internetissä
seurantalojen hakukone osoitteessa www.seurantalot.fi.
Sivustossa voi etsiä taloja esimerkiksi kunnittain tai talotyypeittäin
häitä ja muita tapahtumia varten.
-jl
|