PISA-seminaarissa etsittiin suomalaiskoulun menestysreseptiä

		Andreas Schleicher kehui Suomen  PISA -tuloksia.

OECD:n kansainvälinen PISA-vertailu selvittää kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä. PISA 2003:n pääalueena oli matematiikka. Tulokset olivat suomalaisittain mairittelevia - suomalaisnuorten matematiikan osaaminen oli OECD-maiden parasta.

Keskiarvotulosten perusteella suomalaisten matematiikan osaamisen taso oli jopa parantunut edellisiin PISA-tuloksiin verrattuna.

PISA:ssa arvioidaan erityisesti, kuinka 15-vuotiaat nuoret hallitsevat käytännön taitoja. Tarkastelussa eivät niinkään ole opetussuunnitelmien sisällön hallinnat.

- Monissa maissa oppilaat eivät osaa soveltaa matemaattisia taitoja todelliseen elämään, Suomessa osataan, ihasteli seminaarin pääpuhujaksi saapunut PISA-vertailusta OECD:ssa vastaava Andreas Schleicher.

Kotitausta vaikuttaa Suomessa vain vähän

		Opetushallituksen ja Helsingin yliopiston Palmenian järjestämään seminaariin osallistui yli 300 asiantuntijaa yli 30 maasta. Seminaarissa esiteltiin Suomen koulutusjärjestelmää, opetussuunnitelmia sekä tutustuttiin mm. useisiin kouluihin. Seminaari järjestettiin vastaamaan lukuisiin tiedusteluihin ja vierailupyyntöihin, joita Suomeen on tullut PISA-tulosten johdosta. Vuoden 2003 PISA-vertailuun osallistui kaikkiaan 275 000 nuorta 41 maassa. PISA-vertailun seuraavassa vaiheessa tutkitaan luonnontieteiden osaamista vuonna 2006. PISA 2003 -tutkimus: www.pisa.oecd.org Seminaarin aineisto osoitteessa: www.oph.fi/info/ finlandinpisastudies/ conference2005

PISA-tuloksissa suomalaisia ilahdutti erityisesti, että Suomessa oppilaiden väliset osaamiserot ovat pieniä. Esimerkiksi matematiikassa Suomessa ja Islannissa oli tutkittujen maiden (41) pienimmät koulujen väliset erot osaamisessa. Suomessa koulujen väliset erot selittävät vain 5 prosenttia eroista oppilaiden osaamisessa, monissa muissa maissa jopa yli puolet osaamisvaihtelusta. Suomalaisten nuorten osaamisvaihtelusta 95 prosenttia on oppilaiden välistä vaihtelua koulun sisällä.

Schleicherin mukaan Suomessa voi luottaa koulutuksen laatuun. Vanhempien ei tarvitse pohtia, mihin kouluun lapset olisi hyvä laittaa, sillä hyviä oppimistuloksia on luvassa koulusta kuin koulusta.

- PISA-vertailussa sosiaalinen tausta vaikuttaa yleensä tuloksiin selvästi. Suomessa sosiaalisista eroista eli kotitaustasta johtuvat vaihtelut oppimisessa ovat kuitenkin pieniä, Schleicher totesi.

- Suomessa niin koulutuksen laatu kuin tasa-arvoisuus ovat OECD-maiden huippua. Suomen menestyksen salaisuuksiin kuuluu, ettette erottele nuoria eri tasoisiin opetusryhmiin, vaan kaikki saavat samat mahdollisuudet, Schleicher suitsutti.

Oppilaiden ja opettajien työolot vielä kuntoon

Opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppisen mukaan Suomen menestykseen PISA:ssa on neljä syytä. Tärkeimpänä voimavarana hän painotti opettajia ja laadukasta opettajankoulutusta.

Muita selittäviä tekijöitä Jäppisen mukaan ovat kansallisesti laadittu opetussuunnitelma, paikallistasolle (kouluille) annettu vastuu ja itsenäisyys sekä koulutuksen jatkuva arviointi.

Jäppinen muistutti, ettei Suomenkaan koulutusjärjestelmä ole vielä täydellinen.

- Tärkeitä tavoitteita ovat oppilaiden hyvinvoinnin varmistaminen sekä opettajien työoloista huolehtiminen. Opettajan ammatin säilyttäminen kiinnostavana on haaste. Kun myös oppilaiden kouluviihtyvyys paranee entisestään, mihin vielä yllämmekään, Jäppinen pohdiskeli.

- - -

jo

 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta