Kansanedustajat kysyvät
 - valtioneuvosto vastaa

		Alkuperäiset kysymykset vastauksineen  löytyvät eduskunnan www-sivuilta  asiat ja asiakirjat > asiakirja-arkisto > kysymykset

Rahoituksella luodaan edellytyksiä koulujen kerhotyölle

Kansanedustaja Kaarina Dromberg (kok) ja joukko muita eri puolueiden kansanedustajia tiedustelee, miten tasa-arvoiset osallistumismahdollisuudet koulujen kerhotoimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin turvataan kaikille peruskoululaisille.

Kerhotoiminnan järjestämisestä päättää kukin koulutuksen järjestäjä itsenäisesti, mutta opetusministeriö on luonut valtionrahoituksella edellytyksiä kerhotoiminnalle.
- Toimintaedellytykset ovat olemassa, kysymys on siitä millaisen painoarvon koulun kasvatustyötä sekä lasten ja nuorten hyvinvointia tukeva harrastustoiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa, muistuttaa opetusministeri Tuula Haatainen vastauksessaan.

Perusopetuksen yhteydessä oppilaille voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Kasvatustyötä tukevan kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen, lasta ja nuorta arvostavaan toimintaan sekä tilaisuuksia vuorovaikutukseen toisten lasten ja aikuisten kanssa turvallisessa ympäristössä.

Koulujen kerhotoiminta voi olla osa perusopetuksen 1.-2. vuosiluokan ja erityisopetuksen oppilaille tarjottavaa lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan on myönnetty valtionosuutta elokuusta 2004 lukien. Valtionavustusta opetusministeriö myöntää myös koulujen iltapäivätoimintana järjestettyyn kulttuuri- ja nuorisotyön harrastustoimintaan sekä liikunnan iltapäivätoimintaan (koululaisten iltapäiväkerhotoiminta). Avustusta on suunnattu erityisesti perusopetuksen 3.-9-vuosiluokan oppilaille. Vuodeksi 2005 avustusta myönnetään yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Myös opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan taiteen perusopetuksen kehittämishankkeiden tavoitteena on harrastustoiminnan tukeminen.

Kirjallinen kysymys 65/2005

Aamu- ja iltapäivätoiminnan selvitykset käyntiin - tulokset tuonnempana

Kansanedustaja Raija Vahasalon (kok) kysymys liittyy koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta tehtävään selvitykseen. Vahasalo tiedustelee, miten hallitus aikoo varmistaa aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön vaikuttavuuden ja tavoitteiden toteutumisen arvioinnin, tutkimuksen laaja-alaisuuden sekä tieteellisen pätevyyden. Kysymykseen vastasi opetusministeri Tuula Haatainen.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus seuraa toiminnan laajuuden, laadun sekä palvelutarjonnan monipuolisuuden kehittymistä sekä lain vaikutuksia palvelun rahoitukseen ja hintaan ja antaa selvityksen sivistysvaliokunnalle keväällä 2006. Koska kunnat ovat vasta käynnistämässä lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa on vielä ennenaikaista arvioida lainsäädännön vaikutuksia ja toiminnan tavoitteiden toteutumista, Haatainen arvioi.

Opetusministeriö on kuitenkin käynnistänyt eduskunnan edellyttämän lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantatyön. Seuranta toteutetaan koko maassa ja sen valmistelussa käytetään tieteellisen tutkimuksen menetelmiä. Selvitys tulee olemaan monipuolinen ja asiantunteva arviointi aamu- ja iltapäivätoiminnasta ja lain vaikutuksista. selvityksessä tarkastellaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kelpoisuuden ja täydennyskoulutuksen sekä työsuhteiden kehittymistä. Tietoja kerätään mm. kuntien toimintaa koordinoivilta henkilöiltä, toiminnan vastuuohjaajilta sekä lasten vanhemmilta.

Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan elokuun alussa 2004. Sen tavoitteena on selkeyttää aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteita ja sisältöä, työnjakoa, toiminnan koordinointia ja rahoitusta sekä saada toimintaan suunnitelmallisuutta, laadukkuutta ja turvallisuutta. Tarkoitus on edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta sekä vähentää aikaa, jonka pienet lapset viettävät koulun jälkeen yksinään sekä helpottaa perheen ja työelämän yhteensovittamista.

Tavoitteet ovat haastavia eikä niitä saavuteta hetkessä, Haatainen kirjoittaa. Viime vuonna perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa toimintaa järjesti 356 kuntaa ja toimintaan osallistui yli 40 000 lasta. Haataisen mukaan toimintaa järjestävien kuntien määrä on yllättävän suuri ja kertoo, että kunnat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan kehittämään aamu- ja iltapäivätoimintaa ja ymmärtäneet toiminnan tärkeyden ja merkityksen lasten hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien ilmoituksen mukaan syksyllä 2005 aamu- ja iltapäivätoiminta laajenee 378 kuntaan ja toimintaan osallistuu 46 300 lasta. Vaikka lasten osallistumismäärä on pysynyt lähes samana, ovat aamu- ja iltapäivätoiminnan tuntimäärät lisääntyneet merkittävästi.

Toiminnan laadun tukemiseksi opetushallitus on hyväksynyt koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, jotka ovat olleet käytössä toiminnan alkaessa elokuussa 2004. Tämä vuoden alusta on myös ollut voimassa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan ammattitutkinnon perusteet. Aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun ja tavoitteiden saavuttamiseksi luotiin syksyllä 2004 valtakunnallinen kehittämisverkosto. Alueellisille kehittämisverkostoille on nimetty yhteyshenkilöt, jotka vastaavat kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattorien kanssa paikallisen ohjauksen kehittämisestä, koulutuksesta ja tiedottamisesta. Opetushallitus tuottaa aamu- ja iltapäivätoimintaan tukimateriaalia laadun kehittämiseksi toiminnan järjestäjille ja jatkaa koulutusta ja työseminaareja toiminnan tavoitteista ja sisällöistä.

Kirjallinen kysymys 54/2005

Ammattikorkeakoulujen ajankohtaiset uudistukset

Kansanedustaja Petri Neittaanmäen (kesk) kirjallinen kysymys liittyy ajankohtaisiin ammattikorkeakoulujen uudistamishankkeisiin. Neittaanmäki käsittelee kysymyksessään mm. ammattikorkeakouluverkoston rahoitusta, valintajärjestelmää ja jatkotutkintoja. Kysymykseen vastasi opetusministeri Tuula Haatainen.

Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Haataisen mukaan korkeakoulujärjestelmää on kehitetty ja kehitetään kummankin korkeakoulusektorin ja yksittäisten korkeakoulujen profiileja vahvistaen. Huomiota on kiinnitetty korkeakouluverkoston rakenteen tiivistämiseen tukemalla riittävän kokoisten ja omiin vahvuuksiinsa panostavien yksikköjen muodostumista.

Ammattikorkeakoulut ovat kunnallisia tai yksityisiä ja niiden rahoitus on järjestetty valtionosuusjärjestelmän kautta. Hallitusohjelman mukaisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta kehitetään kannustavammaksi. Rahoitukseen liittyvä hallituksen esitys hyväksyttiin keväällä 2004 sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, mutta jäi odottamaan kuntien rahoitusjärjestelmän kokonaisselvityksen valmistumista. Esitys sisältää mm. suoritettujen tutkintojen määrän huomioimisen rahoituksessa, investointien rahoitusjärjestelmän uudistamisen sekä ammatillisen opettajankoulutuksen rahoituksen uudistamisen, Haatainen kirjoittaa vastauksessaan.

Myös ammattikorkeakoulujen tutkintojärjestelmää uudistetaan. Opetusministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että osalla ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista on mahdollisuus työelämässä saadun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintojaan ja suorittamalla ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Esityksellä vakinaistettaisiin kokeiltavana olleet ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ylempinä ammattikorkeakoulututkintoina. Haataisen mukaan ylemmillä ammattikorkeakoulututkinnoilla tavoitellaan ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen kohdentamista uudelleen työvoiman koulutusrakenteen muutoksen edellyttämällä tavalla sekä koulutustarjonnan laadun kohottamista.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vakinaistaminen rahoitetaan suuntaamalla ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksen määrärahoja uudelleen. Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa aloittaisi kaksituhatta opiskelijaa vuonna 2008. Tämän seurauksena valtion talousarviossa olevasta 124,8 miljoonan euron ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutusmäärärahasta (valtion rahoitusosuus ja kuntien rahoitusosuus yhteensä) noin 15-20 miljoonaa euroa kohdennettaisiin uudelleen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen rahoitukseen.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa toteutetaan merkittäviä uudistuksia. Ammattikorkeakouluissa on jo siirretty yhteishaku lääninhallituksilta ammattikorkeakouluille ja samalla luotiin mahdollisuus hakea opiskelupaikkaa internetin kautta. Parhaillaan rakennetaan yliopistojen yhteishakujärjestelmää, jonka osana luodaan yhtenäiset hakuajat koko yliopistosektorille. Yliopistojen yhteishakujärjestelmä on arvioitu otettavan käyttöön lukuvuoden 2007-2008 valinnoissa. Haataisen mukaan uudistuksen yhteydessä tarkastellaan myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintojen ja niihin liittyvien hakuaikojen yhteyksiä. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää ja joustavoittaa opiskelijavalintoja.

Kirjallinen kysymys 92/2005

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta