Kehysriihessä lyötiin lukkoon valtion menojen raamit lähivuosille

- Koulutusta ja tutkimusta kehittämällä haetaan talouskasvua

Valtion menoja raamittavan kehyspäätöksen pohjana on toisaalta hallitusohjelman finanssipoliittisista tavoitteista määräytyvä menojen enimmäismäärä ja toisaalta ministeriöiden hallinnonalojen toiminta- ja taloussuunnitelmien perusteella esittämät määrärahojen peruslaskelmat ja kehittämisehdotukset. Esim. koulutuksen ja tiedepolitiikan toiminta- ja taloussuunnittelu perustuu pitkälti valtioneuvoston vahvistamaan Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Valtioneuvosto vahvisti päätöksellään valtiontalouden kehykset seuraavalle neljälle vuodelle. Kehyspäätöksellä ei muuteta aiempaa kehysmenojen linjausta, vaan tarkistetaan summat teknisesti vastaamaan hinta- ja kustannustasossa ja talousarvion rakenteessa tapahtuvia muutoksia. Siten yhteiset kehykset vuodelle 2006 ovat 29 468 miljoonaa euroa ja sitä seuraavalle vuodelle 29 583 miljoonaa euroa. Vuodelle 2008 kehyksissä varaudutaan 30 442 miljoonaan euroon ja sitä seuraavalle vuodelle 30 554 miljoonaan euroon.

Päätöksellä pyritään hillitsemään menojen kasvua tinkimättä kuitenkaan peruspalveluista, lakisääteisistä tulonsiirroista ja talouden kasvua tukevista toimista. Siksi erityisesti uusiin harkinnanvaraisiin menoihin on suhtauduttu pidättyvästi.

Kehysten eurot opetusministeriön hallinnonalalla

Opetusministeriön hallinnonalalle kehyspäätös lupaa mm. yliopistojen perusrahoituksen vahvistamista 20 miljoonalla eurolla vuonna 2006 ja edelleen 20 miljoonalla eurolla vuonna 2007. Opintotukimäärärahoja lisäävät eduskunnan päättämän asumislisän vuokrarajan korotuksen vuositason vaikutukset 19,6 miljoonalla eurolla ja päätoimisen opiskelun lisääntyminen neljällä miljoonalla eurolla. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahojen taso nousee vuodesta 2006 vuoteen 2009 noin 31,5 miljoonalla eurolla.

Ammattiosaamisen näyttöihin varataan 2,6 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja edelleen noin miljoona euroa lisäystä vuosittain. Oppisopimuskoulutuksen laajenemiseen varaudutaan 1,7 miljoonalla eurolla vuonna 2006. Ammatillisen lisäkoulutuksen tarjontaa lisätään vuosina 2006 ja 2007 kumpanakin kahdella miljoonalla eurolla. Aikuisten koulutustasoa parantavaa Noste-ohjelmaa laajennetaan neljällä miljoonalla eurolla vuonna 2006 ja viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2007. Nuorten työpajatoiminnan määrärahoja lisätään vuosittain 0,6 miljoonalla eurolla.

Merimuseon perustaminen lisää määrärahoja lähinnä vuosina 2007 ja 2008. Oopperatalon saneerauksesta aiheutuvat menot kohdistuvat vuosiin 2008 ja 2009.

Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön tukemiseen kehyskaudella vuosittain lisää noin viisi miljoonaa euroa. Veikkauksen jakosuhdelain toimeenpanoa nopeutetaan eduskunnan toivomalla tavalla siten, että kirjastojen valtionosuuksia siirretään asteittain yleisiin budjettivaroihin: 9,9 miljoonaa euroa vuonna 2006, 11,4 miljoonaa euroa vuonna 2007, 12,2 miljoonaa euroa vuonna 2008 ja 13,0 miljoonaa euroa vuonna 2009.

Opetusministeriön hallinnonalan säästöt ovat yhteensä noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2006 ja vajaa 20 miljoonaa euroa vuonna 2007. Ne on kohdistettu pääasiassa yliopistolaitoksen yhteisiin menoihin, lukiolaisten ja ammattikoululaisten koulumatkatukiin ja rakennus- ja laiteinvestointien valtionavustuksiin. Jo sitovasti päätetyt hankkeet voidaan kuitenkin rahoittaa.

Arvioinnin paikka - hallituskausi puolivälissä

Hallituksen näkemyksen mukaan se on onnistunut sopeuttamaan politiikkansa talouden suhdannevaihteluihin ja epävarmana pysyneeseen kansainväliseen toimintaympäristöön. Yhteiskunnalta edellytetään kuitenkin ratkaisuja mm. väestön ikääntymisestä koituviin haasteisiin. Mahdollisesti tilapäiseksi jäävää talouden vahvan kasvun vaihetta on käytettävä talouden pitkän aikavälin vakauden ja työllisyyden kasvun turvaamiseen, linjataan kehyspäätöksessä.

Julkiset menot ovat kasvaneet arvioitua nopeammin ja niitä on vaikea sovittaa eduskunnan hyväksymiin budjettikehyksiin. Vastaavasti kuntien ennakoitua nopeammin kasvavat menot uhkaavat kuntatalouden tasapainoa. Valtion menojen sovittaminen tilanteeseen edellyttää hallituksen näkemyksen mukaan malttia menojen lisäämisessä ja valmiutta julkista taloutta tervehdyttäviin rakenteellisiin toimiin.

Talouskasvua edistetään mm. koulutuksella ja tutkimuksella

Hallitus tavoittelee talouskasvua lisäämällä tutkimuksen ja tuotekehityksen voimavaroja ja parantamalla tutkimuksen ja sen taloudellisten sovellutusten yhteensovittamista. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimus- ja tuotekehitysmenoja lisätään yhteensä 30 miljoonalla eurolla vuosina 2006-2007. Suomen Akatemia saa uusia tutkimusvaroja yhteensä 19,7 miljoonaa euroa ja taloudelliset tutkimuslaitokset yhteensä 300 000 euroa. Lisäksi Akatemian käyttöön luodaan nykyistä joustavampi rahoitusmalli. Huippututkijoiden rekrytoimiseksi perustetaan määräaikaisia huipputason tutkimus- ja opetustoimia ulkomaisille tutkijoille. Innovaatiotoiminnan tulosten tehokasta hyödyntämistä tuotteiksi ja uusiksi yrityksiksi edistetään.

Yliopistojen yhteistyötä kehitetään mm. laitteiden yhteishankintaa lisäämällä. Yliopistojen yksityisen rahoituksen määrää kasvatetaan ja tutkimusrahoituksen rakennetta kehitetään. Yliopistojen johtamiseen tavoitellaan lisää ammattimaisuutta ja niiden taloudellista itsenäisyyttä vahvistetaan.

Myös koulutuksen kehittämisellä on merkittävä rooli. Linjauksena on, että hallitus uudistaa koulutusta turvatakseen talouskasvun edellyttämän riittävän osaamisen ja työvoiman tarjonnan työuran alkamista varhaistamalla. Uudistusten tavoitteena on myös vähentää nuorten syrjäytymistä.

Tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia perusopetuksen päättävistä nuorista aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa tai perusopetuksen lisäopetuksessa ns. kymppiluokalla. Koulutusjärjestelmän tehokkuuden lisäämiseen pyritään mm. keskeyttämistä vähentämällä ja koulutuksen läpäisyä parantamalla sekä koulutusasteiden nivelvaiheiden toimivuutta tehostamalla.

Suunniteltuihin toimiin kuuluu mm. yleissivistävän tai ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten koulutuksen turvaaminen. Tavoitteen toteuttamiseksi selvitetään oppivelvollisuusiän pidentämisen vaikutuksia ja muita vaihtoehtoja. Yhteishakujärjestelmää uudistetaan koulutukseen hakeutumista tehostavaksi. Perusopetuksen lisäopetuksen vaikutuksia selvitetään ja arvioidaan.

Lukioiden ja ammattioppilaitosten opetuksen yhteistä järjestämistä tuetaan ja oppilaitoksia kannustetaan yhteistyöhön. Uusille lukiokoulutuksen järjestämisluville ei juurikaan näytetä vihreää valoa. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmää kehitetään kannustavaksi.

Opiskelijoiden tulisi selviytyä lukio-opinnoista kolmen vuoden tavoiteajassa. Ammatillisessa koulutuksessa otetaan käyttöön näytöt syksystä 2006. Ammatillisen koulutuksen yhteyteen lisätään ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta, josta on mahdollista siirtyä tutkintoon johtavaan koulutukseen.

Yliopistojen pääsykoejärjestelmää uudistetaan siten, että ylioppilastutkinto saisi enemmän painoa valintaperusteena. Budjettiriihen päätettäväksi selvitetään Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden opintojen mahdollista maksullisuutta. Tehtävää varten opetusministeriö on jo asettanut työryhmän.

Kuntien valtionosuudet peruspalvelubudjetissa

Peruspalvelubudjettiin kuuluvat valtionavut lisääntyvät kehyskaudella yhteensä noin 601 miljoonalla eurolla. Valtionapuja lisäävät sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetus- ja kulttuuripalveluihin osoitettavat varat sekä valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistus. Valtionosuuksiin tehdään vuonna 2006 indeksikorotus, joka on 75 prosenttia täysimääräisestä korotuksesta. Valtionosuuksissa on otettu huomioon väestön ikärakenteen ja määrän muutos.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä on osa kuntien valtionosuusjärjestelmää. Siinä kunnille maksetaan opetus- ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuviin käyttö- ja perustamiskustannuksiin valtionosuuksia laissa säädettyjen laskennallisten perusteiden mukaan.

Opetustoimessa väestötekijöiden arvioidaan lisäävän kuntien menoja lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakoulutuksessa ja vähentävän niitä esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä vähenee kehyskauden loppuun mennessä noin 35 500 oppilaalla. Tästä aiheutuu vuoteen 2009 mennessä noin 70 miljoonan euron laskennallinen valtionosuuksien vähennys, kun otetaan huomioon valtionosuuksia lisäävä nuorisoikäluokkien kasvu. Esiopetuksen oppilaiden kuljetusetuus ei lisää kehyskaudella määrärahatarvetta vuoteen 2005 verrattuna. Samaan aikaan alkanutta aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehyksissä varauduttu laajentamaan 5 miljoonalla eurolla vuonna 2007, jolloin aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus on 50 miljoonaa euroa.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan

Hallitus käynnistää kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jolla pyritään luomaan toimiva palveluverkko ja tiivistämään yhteistyötä. Palvelut tuotetaan nykyistä taloudellisemmin ja tehokkaammin. Uusia palveluvelvoitteita kunnille ei hallituskaudella kaavailla kuntatalouden kireyden vuoksi.

Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Ensimmäisessä vaiheessa vuoden 2006 alusta muutetaan eräitä kuntien yleisen valtionosuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden määräytymisperusteita. Samalla uudistetaan valtion ja kuntien välistä kustannustenjaon tarkistusta koskevat säännökset. Tarkistuksessa otetaan huomioon peruspalvelujen kustannuskehitykseen vaikuttaneet tekijät, valtion ja kuntien taloudellinen tilanne sekä tulevien vuosien näkymät ja haasteet. Kustannustenjaon tarkistus kytketään peruspalveluohjelmaan ja vaalikauden menokehyksiin. Ensimmäinen uusimuotoinen tarkistus toteutetaan vuonna 2007 vuoden 2008 valtionosuuksiin. Samassa yhteydessä otetaan käyttöön uusimuotoinen indeksi.

Toisessa vaiheessa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän rakenteita varaudutaan hallituksen mukaan uudistamaan siten, että järjestelmä yksinkertaistuu, lisää tuottavuutta ja kannustaa kuntia yhteistoimintaan.

- jl

Valtiontalouden kehykset vuosille 2006-2009 on saatavilla pdf-tiedostona valtiovarainministeriön verkkosivuilta www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/92324.pdf

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta