Suosituksilla edistetään avointa tieteellistä julkaisemista

		Työryhmän puheenjohtajan Sakari Karjalaisen mielestä tieteelliset julkaisut pitäisi olla helposti kaikkien saatavilla.

- Pyrkimyksenä on parantaa tutkimusten saatavuutta, saavutettavuutta, levikkiä, näkyvyyttä, vaikuttavuutta, käytettävyyttä ja hyödynnettävyyttä, linjaa työryhmän puheenjohtajana toiminut opetusministeriön tiedepolitiikan yksikön johtaja Sakari Karjalainen. Suositusten tarkoituksena ei ole muuttaa tieteellisten julkaisujen tason arvioinnin perusteita, vaan jatkossakin keskinäisen paremmuuden ratkaisee tieteellinen taso ja arvostus.

Tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus tarkoittaa sitä, että lukija voi verkosta lukea, tulostaa ja jopa edelleen levittää tieteellisiä julkaisuja ilman maksuja ja esteitä. Avoimen saatavuuden ansiosta julkaisujen käyttö ja linkittäminen helpottuu, kun lukija ei törmää esim. maksullisiin käyttölisensseihin. Yleensä julkaisun tekijä säilyttää melko täydellisen tekijänoikeuden ja voi julkaista materiaalin myös muualla.

Suosituksen kohteena olevia tieteellisiä julkaisuja ovat esim. artikkelit vertaisarviointia käyttävissä tieteellisissä aikakauslehdissä, artikkelit ja monografiat korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten julkaisusarjoissa sekä muissa vertaisarviointia käyttävissä ei-kaupallisissa julkaisusarjoissa, konferenssiesitelmät ja väitöskirjat.

Suositukset koskevat ensisijaisesti julkaisuja, joista kirjoittajat eivät yleensä saa rahallista korvausta. Suositukset eivät koske korkeakoulujen perusopetuksen oppikirjoja eivätkä yleistajuisia teoksia - joskin myös niiden avoin verkkojulkaiseminen voisi työryhmän mielestä monissa tapauksissa olla varteenotettava julkaisutapa.

Avoimet tiedelehdet ja elektroniset arkistot avainasemassa

Yksittäiset tutkijat ja tutkijaryhmät huomasivat jo yli vuosikymmen sitten internetin mahdollisuudet uudenlaisiin julkaisutapoihin, jotka vastaavat painotuotteisiin perustuvaa käytäntöä paremmin tiedemaailman avoimuusnormeja.

Avoimen saatavuuden toteuttamisessa kaksi tärkeintä keinoa ovat avoimet tiedelehdet ja avoimet elektroniset julkaisuarkistot. Tällä hetkellä maailman kaikista tiedelehdistä noin viisi prosenttia on avoimia tiedelehtiä. Suomessa ilmestyy noin seitsemänkymmentä vertaisarviointia käyttävää tieteellistä aikakausilehteä, joista yhdeksän (13 %) on enemmän tai vähemmän avoimesti saatavilla internetistä.

Avointen elektronisten julkaisuarkistojen yhtenä tehtävänä on toimia perinteisten tilausmaksullisten lehtien sisältämien tutkimusten rinnakkaiskopioiden ilmaisena jakelukanavana. Arviolta noin 15 prosenttia maailman kaikkien vertaisarvioitujen tiedelehtien artikkeleista on saatavissa avoimina verkkoversioina. Myös suomalaisten tutkijoiden julkaisuissa päädytään suunnilleen samanlaisiin osuuksiin.

Tieteellisistä tutkimuksista valtaosa tullaan edelleen lähivuosina julkaisemaan perinteisissä tilausmaksullisissa lehdissä ja maksullisissa konferenssijulkaisuissa. Jotta näiden tutkimusten levikki ja saatavuus paranisivat, työryhmä suosittaa, että korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, pystyttävät tarvittavat avoimet elektroniset julkaisuarkistot, joihin tutkijat voivat tallentaa julkaisujensa rinnakkaiskopiot vapaasti verkossa käytettäviksi. Vastaavasti tutkijoita kannustetaan tallentamaan julkaisujen rinnakkaiskopiot avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin, jotta niihin saataisiin nopeasti paljon korkeatasoista materiaalia. Markkinointimielessä olisi tärkeää luoda avoimen saatavuuden ympärille arvostettuja tuotemerkkejä. Arvostuksen lisäksi myös toimivat liiketoimintamallit ovat tärkeitä avoimille tiedelehdille.

Työryhmän arvioin mukaan eräs tekniseen ympäristöön liittyvä kriittinen menestystekijä on Open Archives Initiative -metadatastandardit, jotka helpottavat aineistojen löytyvyyttä ja käytettävyyttä. Niiden omaksuminen edesauttaisi avointen julkaisuarkistojen perustamista ja ennen kaikkea arkistojen täyttämistä tieteellisillä julkaisuilla.

Avoimen saatavuuden etuja markkinoitava paremmin

Avoin saatavuus on viime vuosina ollut näkyvästi esillä myös lukuisissa tiedejulkaisemista käsittelevissä konferensseissa, mutta niissä osallistujat ovat enimmäkseen julkaisu- ja kirjastoalan ihmisiä eivätkä tutkijoita, jotka olisivat avainasemassa avoimen saatavuuden aikaansaamisessa.

Yhtenä edellytyksenä ja houkuttimena sille, että tutkijat julkaisisivat tutkimustuloksensa avoimen saatavuuden edellyttämällä tavalla, on yleisen tietoisuuden lisääminen avoimen saatavuuden eduista. Avoin saatavuus lisää tutkijoiden tutkimusjulkaisujen saatavuutta, levikkiä ja vaikuttavuutta. Työryhmä suosittaakin, että jos tutkijan edustamalla tieteenalalla valittavissa on tilauspohjaisiin tieteellisiin lehtiin verrattuna vähintään samantasoisia avoimia tiedelehtiä, niin tutkija pyrkisi julkaisuun avoimissa tiedelehdissä.

Erityisesti julkiseen sektoriin kuuluvien tutkimusrahoittajien rahoittamien tutkimusten julkinen ja avoin saatavuus on perusteltua. Avoin saatavuus lisää tutkimusinvestointien tuottavuutta tuomalla tutkimusten tulokset kaikkien ulottuville helposti löydettävässä ja helppokäyttöisessä muodossa. Se myös edistää tieteen avoimuutta ja auttaa tutkimustoiminnan arvioinnissa, työryhmämuistiossa todetaan.

Avoin saatavuus edistää korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja julkaisutoiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä auttaa niitä välittämään tietoa. Samalla se pienentää tutkimuskirjallisuuden hankintakustannuksia sekä vähentää aineistojen käyttöoikeuksien hallinnointiin liittyviä ongelmia.

Taustayhteisöille omia suosituksia

Lisäksi työryhmä suosittaa, että tutkimuksen rahoittajat kuten Suomen Akatemia kannustavat rahoittamiaan tiedejulkaisijoita ja tiedejulkaisuja avoimeen saatavuuteen. Tutkimusrahoittajien tulisi työryhmän näkemyksen mukaan hyväksyä kirjoittajamaksut tutkimushankkeiden kuluiksi silloin kun tutkijat julkaisevat tutkimuksensa kirjoittajamaksuja perivissä avoimissa tiedelehdissä.

Työryhmän suositusten mukaan korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tarjoavat kaikki omiin julkaisusarjoihinsa tulevat tieteelliset julkaisut saataville avointen elektronisten julkaisuarkistojensa kautta ja suosittavat tutkijoilleen tutkimusten julkaisemista avoimissa tiedelehdissä.

Tieteellisten lehtien ja seurojen tulisi tarjota tutkimusartikkelit mahdollisimman tuoreeltaan avoimeen verkkojakeluun ja sallia lehtiinsä kirjoittaville tutkijoille mahdollisuuden tallentaa artikkeleiden rinnakkaiskopiot avoimiin elektronisiin julkaisuarkistoihin. Kirjastojen tehtävänä on kansalliskirjaston johdolla tukea julkaisuarkistoihin tallennettavien aineistojen kuvailutietojen ja kokotekstien verkkojakelua sekä aineistojen pitkäaikaista säilyttämistä. Kirjastojen tulisi myös tukea suomalaisten avointen elektronisten julkaisuarkistojen rakentamista ja saattamista yhteensopivuusstandardien mukaisiksi.

Opetusministeriön tulisi työryhmän mukaan edistää ja tukee osaltaan avointa julkaisutoimintaa ja huolehtii niitä koskevien suositusten toimeenpanosta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa sekä seuraa suositusten toteutumista. Tehtävänä on myös kannustaa korkeakouluja yhteistyöhön tieteellisten julkaisujen avoimen saatavuuden edistämisessä.

- jl

Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio on ilmestynyt Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa ja se on saatavilla pdf-tiedostona ministeriön verkkosivuilla.
Avoimen tieteellisen julkaisutoiminnan työryhmän muistio
-38 s.
Opetusministeriön julkaisuja 2005:8
ISBN 952-442-882-2 (nid.)
ISBN 952-442-883-0 (PDF)
Julkaisu pdf-tiedostona (3 232 kt)

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta