Työpajoilla kannustetaan nuoria opiskelemaan ja työllistymään

		Suomen yli 200 työpajan asiakkaista valtaosa on nuoria

Työpajojen tavoitteena on valmentaa työpajalaisia kouluttautumaan, työllistymään ja parantamaan arjen hallintaa. Työpajat ovat suunnattu työttömille nuorille tai aikuisille, opintonsa keskeyttäneille nuorille, pitkäaikaistyöttömille, vanhentuneen koulutuksen omaaville aikuisille, päihde- ja mielenterveysongelmaisille ja maahanmuuttajille.

Työvoimahallinnon virallisen määritelmän mukaan työpajalla tarkoitetaan sosiaalista yhteisöä, jossa työskentelyn ja siihen liittyvien ohjaus- ja valmennuspalvelujen avulla pyritään parantamaan ensisijaisesti pitkään työttömänä olleiden tai syrjäytymisvaarassa olevien nuorten valmiuksia hakeutua koulutukseen, työhön tai yrittäjäksi.

- Työpajoissa voi olla kaikenikäisiä pajalaisia, mutta valtaosassa työpajoista nuoret ovat enemmistönä. Nuorten työpajatoiminnalla tarkoitetaan nuorille suunnattua toimintamuotoa, joka poikkeaa muille kohderyhmille suunnatusta toiminnasta, kertoo ylitarkastaja Jaana Hätälä opetusministeriöstä.

Ensimmäiset nuorten työpajat perustettiin 1980-luvun alussa. Pajatoiminta oli alkuaikoina ensisijaisesti nuorisotyön väline, jonka avulla haettiin ratkaisuja nuorten työelämästä ja koulutuksesta syrjäytymiselle. 1990-luvulla nuorisotyöttömyyden kasvaessa pajat toimivat hätäaputyöllistäjinä ja toiminnasta muodostui keskeinen työvoimapoliittinen toimi. Työpajojen perustoiminta on viime vuosina muuttunut työssä oppimisen ja psykososiaalisten kuntoutuspalvelujen tuottajiksi ja kohderyhminä ovat olleet mm. pitkäaikaistyöttömät aikuiset.

Lähtökohtana nuoren tarpeet

Nuorten työpajatoiminnan käynnisti nuorisotoimi ja siihen osallistuu myös työhallinto, sosiaalitoimi ja opetustoimi. Työpajatyöskentely kestää 6 kuukautta. Työpajaan tulevien nuorten ikäraja vaihtelee 14-28 vuotiaisiin, joista pääosa on 17-22 -vuotiaita. Osa nuorista on työttömiä, osa koulutuksen keskeyttäneitä. Nuoret löytävät työpajat useimmin ystäviensä ja sosiaalisen verkostonsa kautta perinteisten viranomaisorganisaatioiden lisäksi.

- Työpajatoiminnan lähtökohtana on nuori ja hänen tarpeensa. Nuoren omat kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon alusta alkaen. Työpajatoiminnalla nuori pyritään saamaan päättämään, mitä hän haluaa tehdä tulevaisuudessa sekä motivoitumaan ja oppimaan tehtävien kannalta tärkeitä taitoja. Nuoret tulevat työpajoille, koska he haluavat tehdä töitä ja oppia työtä tekemällä. Toisaalta osaa ohjataan kouluttautumaan, esimerkiksi suorittamaan peruskoulu tai ammatillinen koulutus. Nuorille myös opetetaan arjenhallintataitoja, Hätälä kertoo.

Toiminnassa menetelminä käytetään työvalmennusta, joka tähtää työkyvyn parantumiseen sekä yksilövalmennusta, jonka tavoitteena on pajalaisen toimintakyvyn parantuminen. Toiminta käsittää mm. lisä- ja erityisopetusta, oppisopimuskoulutusta sekä perus- ja ammattitutkinnon suorittamista yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Työllistymistoimenpiteitä ovat mm. työkokeilu, työharjoittelu ja työllistäminen. Lisäksi toiminta voi olla kuntouttavaa työtoimintaa ja mielenterveyskuntoutusta.

Hätälän mukaan työpajatoiminnasta on saatu myönteisiä kokemuksia. Työpajalaisista 60 % on siirtynyt vuoden aikana työpajajakson jälkeen koulutukseen tai työelämään. Työpajojen vaikutus on myös osoittautunut varsin pysyväksi, sillä näistä nuorista harva palaa takaisin työttömäksi.

- Millään muulla yksittäisellä toimella ole päästy samaan tulokseen kuin työpajatoiminnalla. Tämä malli ei auta kaikkia, mutta se on auttanut monia nuoria, Hätälä summaa.

Tutkimusten perusteella nuorilla on myönteisiä kokemuksia työpajoista. Työpajatyöskentely on useimmiten vastannut hyvin nuorten tarpeisiin ja he ovat suhtautuneet myönteisesti joko itsenäiseen elämänhallintaan tai työllistymiseen ja kouluttautumismahdollisuuksiin liittyviin muutoksiin. Erityisen tyytyväisiä nuoret olivat saamaansa ohjaukseen ja tukeen niin ammatillisissa asioissa kuin sosiaalisesti.

Toiminnassa keskeistä vuorovaikutustaidot

Hätälän mukaan nuorten työpajatoiminnassa keskeistä on vuorovaikutustaidot.

- Työpajan ohjaaja toimii valmentajan roolissa. Hän opettaa nuorelle työtehtäviä, mutta auttaa myös muissa asioissa, kuten esimerkiksi velkasaneerauksessa tai opintoihin ohjautumisessa. Nuoren on mahdollista saada neljän hallinnonalan palvelut samalta luukulta ja hän on itse mukana kaikessa, mitä tapahtuu.

Ohjaajat ovat olleet ammattitaidon omaavia pitkäaikaistyöttömiä, joista osa on työskennellyt työpajatoiminnassa jo yli vuosikymmenen. Hätälän mukaan toiminta loikin uuden ammattikunnan, jolle ei vielä ole tarjolla omaa ammatillista koulutusta, vaan ohjaajat ovat usealta eri alalta.

Työpajojen perusajatuksena on verkottuminen, jolla haetaan apua ja oikea avustaja nuorten ongelmiin. Työpajoja on eri aloilla ja usein kunnat ovat verkostoituneet niin, että nuorella on mahdollisuus hakeutua omalle alalleen, vaikkapa naapurikuntaan. Esimerkiksi Oulun ympäristökuntien työpajatoiminta käsittää useita työpajoja. Puhtipajassa tehdään yrityksille elektroniikka- ja metallialan alihankintatyötä, erä- ja luontopajassa järjestetään retki- ja ohjelmapalveluja ja puu-, metalli- ja ympäristöpajassa tehdään puu-, metalli- ja entisöintityötä. Lisäksi alueella toimii mm. lavastus- ja puvustuspaja ja nuoria työllistävä kahvilatoiminta. Oulun ympäristökuntien työpajoilla on kaksi yhteistä ohjaajaa yksilövalmennuksessa, jolloin kuntien yhteistyöllä on saatu säästöjä ja ohjaajilla on täydet työviikot. Opetusministeriö kannustaa työpajatoimijoita yhteistyöhön yli kuntarajojen.

Työpajat tekevät monesti yritysyhteistyötä ja tuottavat alihankkijoina tuotteita yrityksille tai myyvät esimerkiksi retkeilypalveluita. Hätälä kertoo, että esimerkiksi polkupyörälähetit ovat alunperin nuorten työpajalla kehitetty liikeidea.

Mestari-Kisälli -projekti on EU:n laajuinen hyvä käytäntö

Kainuussa on toteutettu erityistyöpajahanke osana Lex Kainuu-työllisyyskokeilua. Erityistyöpajojen toimintaan kuuluu mm. laaja-alaisen koulutuksen yhdistäminen työhön.

Hankkeeseen liittyneen Mestari-Kisälli -projektin avulla pyrittiin vaikeasti työllistyvien ja erilaisia elämänhallintaongelmia omaavien nuorten aktivoimiseen ja kouluttamiseen kiinteän mestarisuhteen avulla. Projektissa pitkään työelämässä ollut, mutta työttömäksi jäänyt ammattihenkilö ja nuori muodostavat tiiviin työparin, jotka yhdessä toteuttavat projektin. Keskeisenä ideana on yhdistää kaksi sukupolvea työskentelemään molempia hyödyttävällä tavalla ja tavoitteena on käynnistää myönteinen kehitys nuorten elämätilanteen parantamiseksi. Mestarit koulutettiin tehtäviinsä ja samalla heidän työelämävalmiuksia parannettiin.

Opetusministeriön ja työhallinnon yhteisesti tukema Mestari-Kisälli -hanke on saanut tunnustusta EU-tasolla, kun se todettiin rakennerahastojen yhdeksi parhaimmaksi käytännöksi.

Tavoitteena toiminnan vakinaistaminen

Työpajoja tuetaan EU:n sosiaalirahasto-ohjelman (ESR) ja kansallisin varoin. Avustustoiminnasta huolehtii lääninhallitusten nuorisotoimi opetusministeriön ohjauksella. Opetusministeriö vastaa pajatoiminnan kehittämisestä. Nuorten työpajatoimintaa tutkitaan paljon ja uusia työmuotoja kehitetään jatkuvasti. Työministeriön vastuulla ovat mm. työllistämiskustannukset.

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminnan vakinaistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Työpajatoiminta on yksi aktiviteeteista, joita tarjotaan alle 25-vuotiaalle, kolme kuukautta työttömänä olleelle nuorelle. Tavoitteena on saada toiminnalle pysyvää rahoitusta sekä luoda työpajoille edellytykset pitkäjänteiselle toiminnalle. Työpajatoiminnan vakinaistamista pohtineen poikkihallinnollisen työryhmän esitys on tarkoitus luovuttaa kulttuuriministerille loppukeväästä.

Vuonna 2004 kehittämisavustuksilla tuetaan erityisesti hankkeita, joissa painotetaan nuorten oman elämänhallinnan tukemista, yhteisöllisten nuorisotyön menetelmien lisäämistä työpajatoiminnassa sekä työpajatoiminnan verkoston, rakenteen ja moniammatillisten toimintavalmiuksien kehittämistä, jotta työpajatoiminta voidaan vakinaistaa osaksi alueensa julkisen sektorin palveluita nuorille. Työpajatoiminnassa painotetaan vuonna 2004 työpajoilla tehtävää ennaltaehkäisevää huume- ja päihdetyötä ja parhaillaan ns. Starttipajatoimintaa, joka on suunnattu mm. vaikeasti päihde- ja mielenterveysongelmaisille nuorille.

- Työpajatoiminta on tuonut nuorisotyölle uusia yhteistyökumppaneita ja lisännyt nuorisotyön arvostusta. Samalla työpajat ovat nostaneet esille nuoria omana kohderyhmänä, jossa jokaisella yksilöllä on omat tarpeensa, Hätälä summaa.

ch

---

Valtakunnallisen työpajayhdistyksen www-sivut

---

Lähteet:

Valtakunnallinen työpajayhdistys

Etsijänuoret, mestareita ja kisällejä. Lex Kainuu Erityistyöpajahankkeeseen kuuluvien Etsijänuoret- ja Mestari-Kisälli -projektien arviointitutkimus / Minna Heikkinen, Tuomas Leinonen, Kari Paakkunainen ja Terho Pekkala. Opetusministeriö, Työpapereita-sarja 2/2000.

Kannattaako työpajatoiminta? Tutkimus työpajojen taloudellisesta ja sosiaalisesta toiminnasta / Tuomas Leinonen ja Terho Pekkala. Opetusministeriö 2001.

Nuorten pajat ja pajojen nuoret / Kirsti Laakso. Jyväskylän opetussosiaalikeskuksen julkaisusarja 1/1999

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta