Neuvotteleva virkamies Jaana Palojärvi:

Opetusministeriö valmistautuu EU-puheenjohtajuuteen

		- Maatamme pidetään asiantuntevana, eräillä sektoreilla jopa mallimaana, toteaa neuvotteleva virkamies Jaana Palojärvi.

- Vaikka vielä ei tiedetä tarkalleen, mitä Suomi korostaa puheenjohtajuuskaudellaan, yksi tärkeimmistä kysymyksistä on Lissabonin strategian eteenpäin vieminen. Strategian päätavoite on, että Euroopan unionista tulisi maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous vuoteen 2010 mennessä, toteaa neuvotteleva virkamies Jaana Palojärvi. Hän vastaa opetusministeriössä EU-puheenjohtajuusvalmistelujen yleiskoordinoinnista.

- Lissabonin strategian toteuttaminen on tärkeää. Se heijastuu koulutuksen, rakennerahaston ja rakennepolitiikan puolelle, mutta myös nuorisokulttuuriin ja AV-puolelle. Koulutus ja tutkimus ovat kuitenkin avainalueita, joissa Lissabonin strategia vaikuttaa.

Palojärven mukaan Suomen kannalta merkityksellinen kysymys on seuraava EU:n rahoituskehys-kausi. Siinä talouden raamit sovitaan seitsenvuotiskaudeksi alkaen vuoden 2007 alusta. Suomi on viimeinen puheenjohtajamaa nykyisellä kehyskaudella, minkä vuoksi puheenjohtajuuskaudellamme pyritään saamaan kunnialla loppuun käynnissä olevat hankkeet ja valmistautumaan uuden rahoituskauden ohjelmiin ja mahdollisesti jopa institutionaalisiin muutoksiin.

Palojärvi ennakoi tutkimusasioihin uusia painotuksia, joissa perustutkimuksen merkitys korostuu.
- Hallinnonalaamme liittyvät ohjelmat, jotka koskevat tutkimusta, koulutusta, kulttuuria ja nuoriso-asioita päättyvät Suomen puheenjohtajuuskaudella ja uudet aloitetaan.

Hän toivoo, että ohjelmien valmistelu saataisiin päätökseen jo ennen Suomen kautta.
- Todennäköisesti loppuneuvottelut ja sovittelut jäävät Suomen kaudelle. Kaikkien ohjelmien uusiminen on meille iso ponnistus.

Viimeinen nykymallin puheenjohtajuus?

Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella eräs tavoitteista oli ns. pohjoisen ulottuvuuden tuominen EU-yhteistyöhön. Se on Jaana Palojärven mukaan edelleen Suomelle tärkeä yleispoliittisessa mielessä. Siihen liittyen EU:n ulkosuhteiden puolella on juuri tapahtumassa monia muutoksia.

- On tulossa uudet naapuruusohjelmat ja todennäköisesti uusi naapuruusinstrumentti, joka tulee olemaan Suomen kannalta varmasti tärkeä itärajan suhteiden hoitamisessa myös kentän toimijoiden kannalta.

Hän muistuttaa, että vielä ei myöskään tiedetä, mitä hallitustenvälisessä konferenssissa (HVK) sovitaan laajentuneen unionin puheenjohtajuuksista. Konferenssin järjestäminen kesäkuussa on nykyisen puheenjohtajan Irlannin tavoitteena.

- Voi olla, että olemme viimeinen "vanhan mallin mukainen" puheenjohtaja. Uudentyyppinen puheenjohtajuus on kenties jaettu, kenties tiimipuheenjohtajuus, joka lähtenee käyntiin meidän kautemme jälkeen. Silloin tässäkin saattaa tulla meille tietyntyyppinen pöydänputsaajan rooli. Samoin hallitusten välisessä konferenssissa sovittavat uudet institutionaaliset muutokset alkavat todennäköisesti vuoden 2007 alusta.

Valmistelut käynnissä

Palojärven mukaan puheenjohtajuuden valmistelussa ollaan nyt siinä, että parhaillaan opetusministeriössä odotellaan valtioneuvoston kanslian yhteenvetoa ministeriöitten valmistelutilanteesta. Loppukeväällä EU-ministerivaliokunta ottaa kantaa asiaan. Ministeriöt ovat jo tehneet omat alus-tavat selvitykset siitä, minkä tyyppisiä kokouksia ne haluavat järjestää.

Palojärvi painottaa, että nyt valmistautuminen on edelliskertaa vaatimattomampaa.
- Edellisellä puheenjohtajuuskaudella 1999 Suomessa järjestettiin kaikkiaan 60 kokousta. Nyt valtioneuvosto pyrkii rajoittamaan kokousten määrän 20:een. Näistä viisi olisi ministerikokouksia ja 15 asiantuntijakokouksia. Mahdollista on, että tavoite ylittyy, kuten edelliselläkin kerralla.

Suomella on hyvä imago

Suomi on saanut viime aikoina suitsutusta etenkin koulutusasioitten hoitamisesta. Palojärvi sanookin saaneensa vaikutelman, että etenkin koulutus- ja tutkimuskysymyksissä Suomea kuunnellaan.

- Maatamme pidetään asiantuntevana, eräillä sektoreilla jopa mallimaana. Samalla Suomi tunnetaan maana, joka on kykenevä neuvottelemaan, kuuntelemaan ja yhteensovittamaan.

- Kuuntelevan ja neuvottelevan maan maine on hyvä lähtökohta, jos joudutaan sovittamaan monia kantoja yhteen. Samoin hyvät suhteet sekä pieniin että suuriin maihin ovat tärkeitä. Suomella on vanhastaan hyvät suhteet myös tuleviin EU-maihin. Yhteistyötä on tehty etupäässä Baltian kanssa, mutta meillä on käynyt vieraita myös Sloveniasta, Slovakiasta, Tsekistä ja Puolasta. Olemme tehneet näiden maiden kanssa paljon yhteistyötä jäsenyyteen valmistautumisen suhteen sekä koulutuksen että kulttuurin puolella. Myös rakennerahastot ovat alue, jossa on paljon kysytty suomalaista asiantuntemusta, toteaa Palojärvi.

Palojärvi muistuttaa, että jokainen maa toteuttaa puheenjohtajuuden omalla tavallaan. Puheenjohtajuuksissa näkyy myös järjestäjämaan oma kulttuuri.
- Tämä on yksi eurooppalaisen yhteistyön viehätys. Tällä hetkellä on 15 ja toukokuusta 25 tapaa tehdä se hyvin ja oikein, Palojärvi kiteyttää.

- Suomelle on kunnia-asia hoitaa puheenjohtajuus hyvin. Ykköstavoitteemme on, että puheenjohtajuus hoidetaan asiallisesti hyvin ja katsotaan että yhteiset asiat etenevät. Toinen tavoite on, että vaikka emme varmaankaan yritä mestaroida ja saada Suomen puumerkkiä joka puolelle, on tiettyjä asioita ja tietty profiili, jotka ovat Suomelle tärkeitä, Jaana Palojärvi määrittelee tavoitteemme.

tk / jo

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta