Ministerit nuorten parlamentin tentattavana

		Nuorten parlamentti keskusteli ajankohtaisista asioista.

Suullisena kyselytuntina toteutetussa täysistunnossa valtioneuvoston jäsenet vastasivat nuorten parlamenttikerhoissa laatimiin kysymyksiin. Parlamenttikerhot ympäri maata olivat esittäneet yhteensä 190 kysymystä, joista päiväjärjestykseen oli poimittu 40. Kysymyksistä 25 ehdittiin käsitellä kyselytunnin aikana. Avatessaan nuorten parlamentin täysistunnon puhemies Paavo Lipponen totesi, että Suomessa on yli 100 parlamenttikerhoa, mikä on ennätyksellinen lukumäärä.

Opetusministeriltä kysyttiin mm. kouluruokailusta ja koulujen kieltenopetuksesta

Ralf-Erik Friman Ylöjärveltä tiedusteli opetusministeri Tuula Haataiselta, aikooko hallitus kieltää uskonnolliset symbolit kouluissa, kuten mm. Ranskassa on tehty. Opetusministeri vastasi, että Suomen perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten uskonnollista vakaumusta tulee kunnioittaa. Maamme koululait säätelevät asiallista käyttäytymistä kouluissa ja lakien mukaan oppilaiden käyttäytymisen ja pukeutumisen tulee olla sopivaa. Suomessa korostetaan yksilön vapautta, kunhan tämä noudattaa hyvää tapaa. Esimerkiksi huivien katsotaan kuuluvan asialliseen pukeutumistapaan, joskin opetuksessa oppilaan kasvojen tulisi näkyä onnistuneen opetuksen takaamiseksi.

Tiia-Mari Lahdenperä Vammalasta totesi, että opettajat ovat viime vuosina puuttuneet oppilaiden pukeutumiseen ja myös esimerkiksi pussailuun, johon hän pyysi ministeriltä kommenttia. Opetusministerin mukaan koulujen pukeutumiskysymys liittyy siihen, miten käyttäydytään asiallisesti. Ministeri halusi nostaa esille yhteistyön tärkeyden koulujen ja oppilaiden välillä sekä avoimen kommunikaation opettajien ja oppilaiden välillä, jolloin jokainen tietää, miten on sopivaa tulla kouluun. Ministerin mukaan suomalaisissa kouluissa painotetaan sitä, että jokainen on yksilö eikä kielloissa pidä mennä liiallisuuksiin, vaan hyvää tapakulttuuria tulisi noudattaa.

Nuoria kiinnosti myös kouluruokailu ja välipalojen terveellisyys, josta Riika Ryhänen Kiteeltä ja Toni Hömppi Vantaalta esittivät kysymyksensä. Kysymyksiin vastasivat peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ja ministeri Haatainen. Opetusministeri painotti vastauksessaan, että kouluruokailu on kaikille lain mukaan maksutonta ja että sen tulee olla terveellistä ja ravitsevaa. Ministerin mukaan terveellisten välipalojen järjestämismahdollisuuksista on syytä käydä kuntatasolla keskustelua. Viime syksynä hyväksytyn uudistuksen perusteella kunnat voivat järjestää nuorimmille oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa, jonka osana on tarjottava välipala. Peruspalveluministeri painotti, että terveellisiä ruokailutottumuksia tulisi edistää, mutta makeisautomaatit tuovat toisaalta rahaa koulujen kerhotoimintaan.

Jyväskyläläisen Milla Jantusen opetusministerille esittämä kysymys käsitteli koulujen kieltenopetuksen tehostamista. Haataisen mukaan uusista tuntijaoista päätettiin edellisen hallituksen aikana, jolloin käytiin perusteellisesti läpi myös kielten opetus ja esimerkiksi äidinkielen tuntimäärää lisättiin. Ministeri korosti, että kielten opetus on Suomessa korkealla tasolla ja että viimeisten tutkimusten mukaan suomalaisnuoret taitavat kolmanneksi parhaiten englantia ruotsalaisten ja norjalaisten jälkeen. Ministeri korosti myös, että Suomi on kaksikielinen maa, jolloin pidetään huolta siitä, että molempia kieliä opitaan aivan kuten muitakin aineita. Koululaisten on tärkeä osata maan molempia virallisia kieliä.

Myös ympäristökasvatus kouluissa nousi esiin helsinkiläisen Heidi Blomin kysymyksessä, johon ympäristöministeri Jan-Erik Enestam ja opetusministeri vastasivat. Blom esitti, että vaikka koulujen energiankäyttö on parantunut niissä tuhlataan edelleen liikaa energiaa. Opetusministeri totesi, että ympäristökasvatus on opetussuunnitelmien keskeisenä periaatteena. Ympäristökasvatukselle ei ole erillistä oppiainetta, vaan se on integroitu kaikkeen opetukseen ja nousee läpäisyperiaatteen kautta toivottavasti osaksi kaikkea opetusta.

Saamelaiskulttuurin säilyminen askarrutti

Tiia Semenoff Ivalosta oli huolissaan siitä, että saamelaisnuoret joutuvat muutamaan synnyinseudultaan pois mm. koulutuksen perässä, jolloin suhteet omaan kulttuuriin ja kieleen ovat vaarassa hävitä. Hän tiedusteli kulttuuriministeri Tanja Karpelalta, miten hallitus aikoo turvata saamelaiskulttuurin säilymisen. Kulttuuriministerin totesi, että opetusministeriö myöntää erillistä määrärahaa saamelaiskäräjille, joka on suunnattu saamelaisen kulttuurin tukemiseksi. Saamelaisnuorille myönnetään myös erityistä määrärahaa, joka voidaan käyttää erilaisiin hankkeisiin, joilla voidaan edistää kulttuuria. Kielen opiskelu ja sen vaaliminen on tärkeä asia ja hallitus on halunnut pitää huolta siitä, että tätä tuetaan.

Parlamentti kannatti äänestyksessään makeisautomaattien säilyttämistä kouluissa

Nuorten parlamentin edustajia kiinnosti myös mm. kehitysyhteistyömäärärahan taso, maahanmuuttajien työllisyyskoulutus, metsästysoikeuden rajoittaminen, ns. Kiina-ilmiö ja julkisten palveluiden turvaaminen tulevaisuudessa.

Nuorten parlamentti myös äänesti kahdesta kysymyksestä. Parlamentti kannatti makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien säilyttämistä kouluissa luvuin 145-40. Tyhjää äänesti 13 edustajaa. Äänestykseen päätyi myös ehdotus siitä, pitäisikö lailla rajoittaa lasten ja nuorten liikkumista ulkona iltaisin kello 22:n jälkeen. Ehdotus kaatui selvästi luvuin 169-28.

Nuorten parlamentti on Kerhokeskuksen ja eduskunnan yhdessä toteuttama hanke, jonka tavoitteena on aktivoida peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisia yhteiskunnallisissa asioissa. Parlamentti järjestetään joka toinen vuosi. Nuorten parlamentti 2004 -hankkeeseen ilmoittautui kaiken kaikkiaan 110 kerhoa ja koulua. Parlamentin täysistuntoon parlamenttikerhot lähettävät yhteensä 199 edustajaa. Edustajapaikat on kerhojen kesken jaettua vaalipiirien edustajamäärän mukaan. Nuorten parlamentti -hankkeen tukijoita ovat opetusministeriö, Opetushallitus, Suomen kuntaliitto, Valtioneuvoston kanslia ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Nuorten parlamentin kaltaisia hankkeita järjestetään myös muissa Euroopan maissa, mm. Ruotsissa, Virossa, Ranskassa ja Kreikassa.

---

Linkkejä:
- Kerhokeskuksen Nuorten parlamentti -verkkopalvelu 
- Tietoa Nuorten parlamentista eduskunnan verkkosivuilla
http://www.eduskunta.fi > eduskunnassa tapahtuu > nuorten parlamentti

ch

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta