Kansanedustajat kysyvät 
- valtioneuvosto vastaa

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen on julkaistu eduskunnan www-sivuilla.

Kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Kirjallinen vastaus suomeksi ja ruotsiksi annetaan tiedoksi kysyjälle ja toimitetaan samalla eduskunnassa myös muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla.

Kansanedustaja Matti Kauppila (vas) kysyy kirjallisessa kysymyksessä ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Kysymykseen vastasi opetusministeri Tuula Haatainen.

Ammattikorkeakoululain hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 2003 eduskunta hyväksyi lausuman, jonka mukaan se edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin ammattikorkeakoulujen rahoitusjärjestelmän uudistamiseksi nykyistä kannustavammaksi. Uudistaminen tulee toteuttaa niin, että ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet kehittyä korkeakoulutasoista opetustehtävää hoitaviksi turvataan ja että ne siten voivat menestyksellisesti hoitaa myös kansallista ja alueellista innovaatiotehtäväänsä. Pääministeri Vanhasen hallitusohjelmaan otettiin maininta, jonka mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitus uudistetaan kannustavammaksi. Hallitusohjelman mukaan ammatillista opettajankoulutusta laajennetaan ja sen rahoitus uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen opettajankoulutuksen rahoituksen uudistaminen sisältyy myös uuteen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan.

Opetusministeriössä on valmisteltu ammattikorkeakoulujen rahoituksen uudistamista edellä esitettyjen lähtökohtien ja asiassa aikaisemmin tapahtuneen valmistelun pohjalta, toteaa ministeri Haatainen vastauksessaan.

Ministerin mukaan keskeisiin epäkohtiin nykyisessä rahoitusjärjestelmässä kuuluu erityisesti viime vuosina esiin noussut rahoituksen ennakoimattomuuden ongelma. Niin ikään nykyisen opiskelijakohtaisen yksikköhinnan, joka perustuu tutkintokohtaiseen laskentaan lukuisine porrastuksineen, on katsottu tukeutuvan liikaa menneisyyteen ja siirtävän menneisyyden rahoitusrakenteita tulevaisuuteen. Tutkintokohtaisen yksikköhinnan määrittämisen on katsottu vaikeuttavan ammattikorkeakoulujen tavoitteellista johtamista. Laskennassa käytettyjen eri alojen yksikköhintojen on katsottu rahoituksen käyttötarkoitussidonnaisuuden puuttumisesta huolimatta kuuluvan kullekin alalle sellaisenaan. Tästä on eräissä tapauksissa ollut seurauksena strategisen johtamisen tilan kaventuminen.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistusta on valmisteltu tavoitteena muuttaa rahoitus nykyistä vakaammaksi, laskennallisemmaksi ja kannustavammaksi, jatkaa Haatainen.

KK 240/2004

Valtio tukee uusia taidetapahtumia

Kansanedustaja Paula Risikko (kok) kysyy kirjallisessa kysymyksessään, miten hallitus aikoo jatkossa varmistaa valtakunnallisten kulttuuritapahtumien oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun valtionavustuksia jaettaessa. Lisäksi hän kysyy, miten hallitus aikoo selvittää, onko Seinäjoen Tangomarkkinoita kohdeltu oikeudenmukaisesti päätettäessä vuoden 2004 valtionavustuksista. Kysymyksiin vastasi kulttuuriministeri Tanja Karpela.

Vastauksensa alussa ministeri Karpela toteaa, että valtakunnallisille kulttuuritapahtumille myönnettävä tuki on harkinnanvaraista. Opetusministeriö pyytää päätöksenteon tueksi määrärahan jakoehdotuksen taiteen keskustoimikunnalta. Se puolestaan perustuu eri taiteen alojen valtion taidetoimikuntien ehdotukseen oman alansa hakemuksista. Valtion taidetoimikunnat (yhdeksän) ovat opetusministeriön alaisia taiteen asiantuntijaelimiä omalla taiteen alallaan. Kuhunkin toimikuntaan kuuluu enintään 11 jäsentä, jotka valtioneuvosto nimittää kolmivuotiskausiksi. Edelleen taiteen keskustoimikunta konsultoi lausuntoa antaessaan myös lastenkulttuurijaostoa.

Peruslähtökohta myönnettävien tapahtumien tukemiselle on, että kulttuuritapahtumalla on taiteellinen johto sekä tietty taiteellinen profiili ja taso, selkeä toiminta-ajatus sekä suhteellisen vakaa taloudellinen tilanne. Tämän vaateen takia käytännöksi on muodostunut, että ensimmäistä kertaa järjestettävät tapahtumat ja festivaalit eivät ole tuen piiriin päässeet. Avustuksen saamiseksi tulee olla näyttöä toiminnasta.

Tuettavien tapahtumien taloudellista vakautta seurataan toiminta-avustuksen liitteinä vaadituista asiakirjoista - edellisen tilikauden toimintakertomuksesta, tuloslaskelmasta, taseesta sekä tilintarkastuskertomuksesta. Avustettavilta vaaditaan myös selvitys edellisvuotena saadun avustuksen käytöstä.

Mitään tiukkoja määrällisiä kriteereitä ei tapahtumille ole ministeri Karpelan mukaan asetettu. Sen sijaan tuettavien tapahtumien pitää olla joko valtakunnallisesti (ja kansainvälisesti) tai alueellisesti/paikallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia tai vastaavasti taiteenalansa kannalta merkittäviä festivaaleja.

Valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittävillä tapahtumilla on taiteellisen merkityksen lisäksi tutkitusti erilaisia positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä, alueiden imagoon, työllisyyteen ja talouteen. Näiden vaikutusten merkittävyyttä päätöksentekoon arvioivat opetusministeriön lisäksi eri alojen taidetoimikunnat, jotka tuovat ko. asiat esiin omissa esityksissään. Tavoitteena on tukea mahdollisimman tasapuolisesti eri puolilla maata sijaitsevia eri taiteenlajeja edustavia tapahtumia. Tänä vuonna avustettavien tapahtumien joukkoon nostettiin mm. Seinäjoella järjestettävä Provinssirock.

Valtakunnallisille kulttuuritapahtumille myönnettävä avustussumma on noussut vuodesta 1995 kaikkiaan noin miljoonalla eurolla. Samaan aikaan on hakijoiden määrä kaksinkertaistunut n. 90 hakijasta 190:een. Vuonna 2004 avustusta myönnettiin 124 hakijalle yhteensä 3 473 000 euroa. Kulttuuritapahtumien tukemiseen osoitettu raha on rajallinen, eikä kaikille avustuksen hakijoille valtionavustusta voida myöntää.

Vuoden 2004 avustusten jakopäätöstä varten opetusministeriö pyysi lausuntoa määrärahan jakoehdotukseksi taiteen keskustoimikunnalta. Sen esityksen perustana ovat eri taiteen alojen valtion taidetoimikuntien ja lastenkulttuurijaoston antamat lausunnot oman alansa hakemuksista. Kunkin taiteenalan taidetoimikunta esittää oman näkemyksensä avustuksen jaosta oman alansa festivaaleille. Taiteen keskustoimikunta joutuu siis lopullista esitystään tehdessään leikkaamaan eri taidetoimikuntien tekemiä esityksiä pysyäkseen annetun määrärahan puitteissa.

Tangomarkkinoiden kohdalla tilanne oli, ettei niitä esitetty tuettavaksi säveltaidetoimikunnan esityksessä siitä huolimatta, että taidetoimikunnan työjaosto oli avustusta esittänyt. Näin ollen Tangomarkkinoille ei esitetty avustusta myöskään Taiteen keskustoimikunnan opetusministeriölle antamassa lopullisessa jakoehdotuksessa. Opetusministeriö teki asiasta TKT:n esityksen mukaisen päätöksen. Ensi vuonna asiaa voidaan harkita uudestaan, toteaa Karpela.

Vuonna 2004 taiteen keskustoimikunta painotti esityksensä perusteluna mm. pyrkimystä tehdä tasokorotus korkeatasoisina ja mittavina taidetapahtumina jo vakiintuneiden tapahtumien valtionrahoitukseen. Esitykseen sisällytettiin laajentumista uusien tapahtumien suuntaan - erityisesti vähemmän esillä olleisiin alueisiin - kuten uusmedia, sirkustaide, rock ja vähemmistökulttuuritapahtumat. Esityksessä vahvistettiin lastenkulttuurin aluetta valtakunnallisten kulttuuritapahtumien joukossa ja lisäksi annettiin painoarvo taidetoimikuntien voimakkaasti priorisoimille tapahtumille

Opetusministeriön päätökset perustuivat pitkälle taiteen keskustoimikunnan antamaan lausuntoon. Tämän lisäksi ministeri teki jonkin verran taiteen keskustoimikunnan linjasta poikkeavia päätöksiä myöntämällä avustusta mm. Joensuun Gospel Festivaalille sekä Helsingissä järjestettävälle Funky Elephant festivaalille.

KK 228/2004

Kysymys luokanopettajan ja 
aineenopettajan kelpoisuudesta

Kansanedustaja Inkeri Kerola (kesk) kysyy kirjallisessa kysymyksessä, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä opettajien kelpoisuusvaatimusten yhdenmukaistamiseksi sekä eri kelpoisuuden omaavien opettajien oikeusturvan takaamiseksi yhtenäiskoulujen palkkaongelmissa. Kysymykseen vastasi opetusministeri Tuula Haatainen.

Perusopetuslain mukaan opetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa säädetään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä, toteaa ministeri Haatainen.

Opettajien tehtävien määrittelyä perusopetuksessa ohjaa välillisesti perusopetusasetuksen 1 §. Sen mukaan perusopetus järjestetään luokanopettajien antamana luokanopetuksena, eri oppiaineiden opettajien antamana aineenopetuksena, oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopettajien antamana erityisopetuksena. Pykälän 2 momentin mukaan vuosiluokilla 1 - 6 opetus on pääosin luokanopetusta ja vuosiluokilla 7 - 9 pääosin aineenopetusta, ellei opetussuunnitelmassa toisin määrätä.

Luokanopettajan ja aineenopettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa, joka tuli voimaan samanaikaisesti kuin perusopetuslaki ja -asetus. Luokanopettajan kelpoisuus edellyttää peruskoulussa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen suorittamista ja aineenopettajan kelpoisuus vähintään 35 opintoviikon laajuisten aineenopettajan koulutukseen kuuluvien opetettavan aineen opintojen suorittamista. Hallitus ei suunnittele luokanopettajan ja aineenopettajan kelpoisuusvaatimusten yhdenmukaistamista.

Perusopetuksessa toimivien opettajien palkkauksesta sopivat pääasiassa Kunnallinen työmarkkinalaitos ja opettajia edustava ammatillinen järjestö. Kun perusopetusta järjestää valtio tai opetuksen järjestämisluvan saanut yksityinen yhteisö tai säätiö, työnantajan edustaja määräytyy sen mukaan. Koulujen henkilöstön palkkausten määräämisessä opetusministeriöllä ei ole toimivaltaa, kirjoittaa ministeri Haatainen.

KK 187/2004

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta