Suomi jälleen PISA-tutkimuksen ykkösmaa

Ministeri Haatainen painottaa yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille

		Ministeri Haatainen (oik.) esitteli Pisa-tutkimuksen tuloksia. Vasemmalta johtaja Eeva-Riitta Pirhonen (OPM) ja professori Jouni Välijärvi (KTL).

PISA-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten matematiikan osaaminen oli OECD-maiden parasta. Vain OECD-maihin kuulumaton Hongkong oli Suomea edellä. Lukutaidon ja luonnontieteiden osalta Suomi oli kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ykkönen. Suomen valttina oli myös tulosten tasaisuus kaikilla osa-alueilla. Sukupuolierot ovat kaventuneet edellisestä vertailusta.

PISA-ohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Tutkimuksissa ollaan lisäksi kiinnostuneita oppimista tukevista opiskeluasenteista ja -taidoista.

Oppilas- ja koulukyselyillä selvitetään opiskeluympäristöä kotona ja koulussa, kodin sosiaalista asemaa ja tukea opiskelulle, oppilaiden ajankäyttöä sekä heidän suhtautumistaan kouluun ja oppimiseen.

Suomen koulujärjestelmä ja opettajakunta menestyksen taustalla

Opetusministeri Tuula Haatainen nosti opetusministeriön tiedotustilaisuudessa esiin useita syitä Suomen menestymiseen.

- Suomen koulujärjestelmä takaa kaikille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet perusopetukseen sosiaalisesta asemasta, sukupuolesta ja etnisestä taustasta riippumatta. Maksuton opetus ja opintososiaaliset edut edesauttavat Suomessa hyviin tuloksiin, sanoi Haatainen.

- Koulutuksen järjestämisvastuu on kunnilla, eli lähellä lapsia, nuoria ja heidän kotejaan. Myönteistä on, että kunnissa halutaan pitää huolta siitä, että koulutus on laadukasta. Luottamus suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan onkin vahvaa.

Ministeri antoi Suomen PISA-menetyksestä erityiskiitoksen opettajakunnalle.

- Suomessa on satsattu kiinnitetty laadukkaan opetuksen takaamiseksi opettajien koulutukseen. Opettajien koulutustaso ja pätevyysvaatimukset ovatkin korkealla tasolla. Opetusministeriön opettajankoulutuksen kehittämisohjelma kiinnittää huomiota niin opettajien perus- ja täydennyskoulutustarpeisiin. Opettajat ovat lisäksi itse sitoutuneet tekemään hyvää työtä kouluissa.

Haasteita mm. oppilashuollossa ja oppimisvaikeuksien tunnistamisessa

Haataisen mukaan erinomaisista tuloksista huolimatta ei voida jäädä makaamaan laakereilla.

- Haasteita riittää. Yhteiskunnan ongelmat näkyvät yhä enemmän kouluissa. Oppilashuollon tarve on kasvamassa. Ongelmat on tunnistettava varhain ja varhaiskasvatuksen jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen ensimmäisille luokille tehtävä entistä sujuvammaksi.

- Myös koulujen fyysiseen ja psyykkiseen ympäristöön pitää kiinnittää huomiota.

Ministeri otti esiin opettajamäärän turvaamisen tulevaisuudessa.

- Suuri joukko opettajia saavuttaa lähivuosina eläkeiän. Opettajan ammatin vetovoimasta ja työskentelyolosuhteista on huolehdittava.

- Kunnilla on suuri vastuu opettajien palkkauksen osalta ja siinä, millaiset täydennyskoulutusmahdollisuudet heille annetaan.

Yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Ministeri Haatainen ei kannata ajatusta, että suomalaiskouluissa panostettaisiin vain huippuihin.

- Erittäin nuorista ikäluokista ei pitäisi valita huippuja, koska tällöin menetetään mahdollisia tulevia lahjakkuuksia. Niin lahjakkaammille kuin heikommin menestyvillekin oppilaille on annettava yhtäläiset mahdollisuudet hyvään koulutukseen.

Ministeri muistutti, että opetusministeriö on käynnistänyt Erilaiset oppijat -hankkeen, jolla parannetaan perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa erilaisten oppijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioonottamista.

- Lisäksi lähivuosina laaditaan hyvän perusopetuksen ja tuloksellisesti toimivan koulun laatusuositukset, hän sanoi.

jo

Opetusministeriön tiedote 

Julkaisu Nuoret Osaajat 

Lisätietoa PISAsta 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta