Liikuntakasvatuksen teemavuosi päätökseen

		Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Avaussanoissa kulttuuriministeri Tanja Karpela toi esille sen, miten liikunnan avulla voidaan kehittää koko koulun hyvinvointia edistävää toimintakulttuuria. Urheiluseuratoiminta opettaa Karpelan mielestä puolestaan harrastuksen avulla arvoja ja asenteita, jotka ovat välttämättömiä avoimelle ja suvaitsevaiselle yhteiskunnalle.

- Teemavuoden tavoitteena on ollut tuoda esille liikunnan myönteisiä kasvatuksellisia arvoja, tiivistää koulutuslaitosten ja liikunta-alan järjestöjen yhteistyötä, kehittää liikunnan kautta koulutus- ja nuorisopolitiikkaa, edistää eurooppalaista ulottuvuutta liikunnassa sekä estää syrjäytymistä, muistutti kulttuuriministeri Karpela teemavuoden kansallisessa päätösseminaarissa.

- Teemavuoden avulla on haluttu edistää koulujen ja liikuntaorganisaatioiden yhteistyötä ja verkottumista. Tähän ovat kannustaneet esimerkiksi Euroopan unionin myöntämät hanketuet liikuntakasvatuksen vuoden tavoitteita toteuttaville hankkeille. Hankkeiden tuloksena on syntynyt uutta yhteistyötä ja uudenlaisia ideoita.

Komissiolle lähetettiin noin 1600 hanketukihakemusta, joista 185 sai rahoitusta. Suomesta kansallisia hakemuksia tehtiin nelisenkymmentä ja rahoitetuksi tuli kuusi kansallista ja yksi yhteisönlaajuinen hanke. Moni hanke koski juuri koulun ja liikuntaseurojen verkostoitumista. Ministeri Karpelan mielestä tämänkaltaisen yhteistyön soisi jatkuvan vuoden jälkeenkin ja laajenevan yhä useammille paikkakunnille.

- On huolehdittava siitä, että hankkeiden ideat ja hyvät käytännöt saatetaan yhteiseen tietoon mahdollisimman laajasti, sanoi Karpela. - Teemavuoden tavoitteena oli myös nostaa esiin urheilun ja liikuntakasvatuksen merkitys Euroopan unionin kansalaisten elämässä sekä lisätä tietoisuutta liikunnan välittämistä arvoista. Tätä on tuettu mm. laajalla mediakampanjalla.

Terveys ja hyvinvointi rakentuvat monista tekijöistä

Syksyn 2003 eurobarometrin mukaan tärkeimpinä urheilun välittäminä arvoina eurooppalaiset pitivät kulttuurien välistä dialogia (81 %) ja joukkuehenkeä (60 %). Koululiikunnan lisäämistä piti tarpeellisena 76 % EU:n kansalaisista.

Professori Juhani Ilmarinen Työterveyslaitokselta toi esille huolensa siitä, miten jo koulussa olisi syytä kiinnittää huomiota niihin perusteisiin, joita työelämä tulee vaatimaan, eli toiminta- ja työkykyyn.

Nuorten itsensä mielestä työssä tarvitaan mm. hyvää yleistietoa, kieli- ja ammattitaitoa sekä sosiaalisia taitoja. Työssä tarvittavina ominaisuuksia nuoret mainitsivat mm. pitkäjänteisyyden, sosiaalisuuden, yhteistyökykyisyyden, positiivisuuden ja aktiivisuuden.

Työelämä odottaa nuorilta mm. vahvaa minäkuvaa, vieraiden kulttuurien kohtaamista ja ulkomaalaisten ymmärtämistä, toisten ihmisten arvostamista ja huomioonottamista sekä tapakulttuuria, esiintymis- ja väittelytaitoa, luovuutta, ahkeruutta, yrittäjyyttä, itsensä työllistämisvalmiutta ja monipuolista kielivalmiutta.

- Nuorilla on edessään pitkä työura. Siksi terveellisistä elämäntavoista, omasta terveydestä ja kunnosta tulee pitää huolta alusta alkaen. Huolestuttavinta Ilmarisen kuvaamassa työkyvyn kaaviossa on se, että koko yhtälön perustana oleva terveys ja toimintakyky on nuorilla työikäisillä pettämässä.

- Terveys ja hyvinvointi rakentuvat monista tekijöistä. Näitä ovat mm. hyvä henkinen ja fyysinen toimintakyky sekä hyvä itsetunto. Itse nuoret pitivät työkykyään hyvänä. He arvioivat asteikoilla 0-10 sen olevan luokkaa 8,9.

Koulujen ilmapiiriä muutettava liikuntaa tukevaksi

		Parkour on Ranskasta 90-luvun alusta lähtöisin oleva urbaani urheilumuoto.

Opetushallituksen erikoissuunnittelija Tuulamarja Huisman toi päätösseminaarissa esiin huolensa nuorten liikkumattomuudesta.

- Yhdeksäsluokkalaisten kuntoa ja liikuntaan asennoitumista arvioineen tutkimuksen tulokset osoittivat, että vaikka oppilaiden yleiset liikunta-asenteet ja koululiikuntaan suhtautuminen ovat myönteisiä, silti terveyden kannalta riittävästi liikkuu viikoittain vain puolet 9-luokkalaisista. Tutkituista oppilaista viidennes liikkui koulun tuntien ulkopuolella korkeintaan tunnin kuukaudessa, kertoi Huisman.

Opetushallitus mittaisi vuoden 2003 aikana 15-vuotiaiden fyysistä kuntoa ja asenteita liikuntaa kohtaan.

- Tavoite fyysisen kunnon kehittämisestä ja ylläpitämisestä koululiikunnan avulla vaatisi kokonaisliikkumisen määrän lisääntymistä kouluissa. Tutkimuksen mukaa noin puolet yhdeksäsluokkalaisista ei panisi pahakseen, vaikka liikuntatunteja lisättäisiin.

- Liikunnan perustaitojen opetuksen tulisi tapahtua alaluokilla, jolloin lapsella on siihen parhaat edellytykset. Tämä asettaa vaatimuksia alaluokkien liikunnan opetukselle ja alaluokilla liikunnasta vastaavien luokanopettajien koulutukseen, Tuulamarja Huisman totesi tulevaisuuden haasteista.

Huismanin mielestä koulujen ilmapiiriä olisi muutettava nykyistä enemmän liikuntaa tukevaksi. Myös koulun henkilökunnan tulisi ajatella liikunnasta myönteisesti. - Ei ole pois omasta oppiaineesta, jos liikuntaan suhtautuu positiivisesti, muistutti Huisman.

Huismanilla oli myös toive liikkumattomien lasten aktivoinnista. - Harrasteliikunnassa toimivien tahojen tulisi keskittyä keinoihin, joilla passiiviset nuoret saadaan mukaan toimintaan.

Urheiluseurat ovat kansalaistoiminnan opinahjoja

- Liikunnan kasvava merkitys ymmärretään entistä paremmin. Terveys ja hyvä kunto ovat sinällään jo tavoittelemisen arvoisia asioita, joihin liikunnalla ja urheiluseuratoiminnalla voidaan luoda vankka perusta, hahmotteli SLUn varapuheenjohtaja, rehtori Jorma Hyytiä päätösseminaarissa.

Hyytiän mielestä parhaimmillaan urheiluseurat kasvattavat ihmisiä yhteisöllisyyteen ja vastuuseen. Hänen mielestään on selvää, että yhteistyöverkoston luominen paikallistasolla tulee korostumaan.

- Yhteisiin visioihin, tavoitteisiin ja arvoihin perustuva urheiluseuratoiminta kasvattaa parhaimmillaan luottamusta ja vastavuoroisuutta. Se sitouttaa toimijansa järjestön sisällä sekä toimii sillanrakentajana organisaatioiden välisen yhteistyön lujittamiseksi, Hyytiä uskoi.

- Kansalaistoiminnan kehittäminen on noussut tärkeäksi valtakunnalliseksi kehittämiskohteeksi. Valtakunnallisesti koordinoitavien toimenpiteiden tavoitteena tulee olla kuitenkin nimenomaan paikallistoiminnan kehittäminen ja urheiluseurojen toimintaedellytysten turvaaminen.

- Monet lajiliitot ovatkin ottaneet SLU:n koordinoiman Hyvä Seura -nimellä kulkevan kehittämisohjelman vakavasti ja ryhtyneet liittojohtoisesti kehittämään omaa palveluketjuaan alueorganisaatioista paikallisseuroihin, kiitteli Hyytiä.

YLE on päättänyt liikuttaa kaikkia suomalaisia

Ohjelmistosuunnittelupäällikkö Ulla Martikainen-Florath toi päätöstilaisuuteen Yleisradion tervehdyksen. Martikainen-Florath kertoi YLEn valinneen ensi vuoden kattavaksi teemakseen liikunnan. - Koska hyvällä elämällä ja liikunnalla on selvä yhteys, niin YLE on päättänyt liikuttaa kaikkia! Liikunta edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, kertoi Martikainen-Florath.

Mutta miksi liikunta- ja hyvinvointi on YLEn teemana juuri ensi vuonna? - Vuosi 2005 on YK:n liikunnan ja liikuntakasvatuksen teemavuosi ja muissakin Pohjoismaisissa yleisradioyhtiöissä vietetään lasten ja nuorten liikuntavuotta. Näin YLE on mukana laajemmassa kansainvälisessä kampanjoinnissa, mikä näkyy osana ohjelmistoja.

Martikainen-Florathin mukaan Suomessa tikittää terveyspommi, jonka kustannuksilla on kansantaloudellista merkitystä.
- Kun varusmiesten kunto ei enää riitä ylämäkijuoksuun, kun nuorten ylipainoisuus on kaksinkertaistunut vuosina 1977-2003, kun vain joka kolmas nuori liikkuu tarpeeksi ja kun aikuisilla liikunta-aktiivisuus kasaantuu vain tiettyihin ryhmiin, niin suomalaisia on syytä muistuttaa siitä, että liikunta ja hyvät elämäntavat voidaan helposti sovittaa arjen kiireiden keskelle. Esimerkiksi liikuntaa ja hyvinvointia on jo oikea positiivinen asennoituminen: "Olen tänään jo liikkunut näin monta askelta, hyvä minä".

Teemavuosi "Liikunta ja hyvinvointi" näkyy ja kuuluu YLEn suomenkielisillä ja ruotsinkielisillä radio- ja tv-kanavilla kautta ensi vuoden.

- Teemavuoden tiimoilta käynnistyy muun muassa nuorille suunnattu uusi viikoittainen liikuntaan kannustava ohjelma. TV -ruuduissa tulee näkymään runsaasti myös tietoiskutyyppistä "liikuntamainontaa". Radio- ja televisiokanavien lisäksi teemavuodella on oma nettiportaalinsa, Martikainen-Florath muistutti.

Seminaarin päätteeksi Suomessa pioneerina toiminut ryhmä, The Concept of Dash, tutustutti seminaariväen lajiin nimeltä Le Parkour. Parkour on Ranskasta 90-luvun alusta lähtöisin oleva urbaani urheilumuoto, joka on yksinkertaistettuna kaupunkiympäristössä kulkemista mahdollisimman nopeasti ja sulavasti esteistä välittämättä. Laji on kasvattanut viime aikoina runsaasti suosiotaan myös Suomessa.

pe

Euroopan liikuntakasvatuksen teemavuoden 2004 eurooppalaiset sivut 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta