Kansanedustajat kysyvät - 
valtioneuvosto vastaa

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen on julkaistu eduskunnan www-sivuilla.

Kysymykseen tulee vastata 21 päivän kuluessa sen tiedoksi saamisesta. Kirjallinen vastaus suomeksi ja ruotsiksi annetaan tiedoksi kysyjälle ja toimitetaan samalla eduskunnassa myös muiden asiasta kiinnostuneiden käyttöön. Kysymykset vastauksineen julkaistaan eduskunnan verkkosivuilla

Kansanedustaja Tuula Väätäinen kysyy kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus korottaa elatusvelvollisuuden ikärajaa tai parantaa yksinhuoltajaperheiden lasten taloudellisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen siten, että he voisivat asua perheensä kodissa opintojen aikana. Kysymykseen vastasi kulttuuriministeri Tanja Karpela.

Opintotukilain mukaan muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan vanhempien tulot otetaan huomioon opintorahaa myönnettäessä, kun opiskelija on alle 20-vuotias ja asumislisää myönnettäessä, kun opiskelija on alle 18-vuotias. Vanhempien yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen ylittäessä vuodessa 27 300 euroa, opintorahaa alennetaan viisi prosenttia jokaista tulorajan ylittävää 680 euroa kohti. Opintorahaa ei makseta lainkaan, kun vanhempien yhteenlasketut tulot ovat vuodessa 40 900 euroa tai enemmän. Nykyinen vanhempien tulojen huomioonottamismenettely vaikuttaa noin 38 000 opiskelijan opintorahaan alentavasti. Saman verran arvioidaan opiskelijoita olevan tarveharkinnan vuoksi opintotuen ulkopuolella. Alle 18-vuotiaille ja vanhempiensa luona asuville maksettavaa opintorahaa voidaan kuitenkin korottaa vanhempien vähävaraisuuden perusteella kaksinkertaiseksi vanhempien tulojen ollessa enintään 13 800 euroa vuodessa. Opintorahan korotus pienenee jokaista tämän rajan ylittävää täyttä 1 380 euroa 10 prosenttia. Kun tulot ylittävät 26 100 euroa, korotusta ei enää myönnetä. Vanhempien tulorajat ovat olleet samat vuonna 1994 toisella asteella toteutetusta opintotukiuudistuksesta saakka. Jos opiskelijan vanhemmat ovat eronneet tai asuvat pysyvästi välien rikkoutumisen vuoksi erillään, vain sen vanhemman tulot otetaan huomioon, jonka luona opiskelija asuu tai on viimeksi asunut. Jos opiskelija on alle 18-vuotias ja hän on vanhempansa ja tämän uuden aviopuolison yhteisessä kodissa huollettavana, myös uuden aviopuolison tulot otetaan huomioon.

Opintotuki on tasoltaan suurempi opiskelijan asuessa itsenäisesti omassa taloudessa kuin vanhempien luona, koska elinkustannuksetkin ovat silloin suuremmat, pääsääntöisesti juuri asumiskustannusten vuoksi. Opintotuen asumislisä kattaa kuitenkin vain osan asumiskustannuksista. Opiskelupaikkakunta on usein muu kuin vanhempien asuinpaikkakunta

Kysymyksen mukaan nykyinen opintotuki ohjaa hakeutumaan ns. itsenäiseen asumiseen. Jos vanhempien tulorajoja korotettaisiin, vanhempiensa luona asuvan opiskelijan opintorahan perusmääriä korotettaisiin tai tukea korotettaisiin yksinhuoltajuuden perusteella, merkitsisi se huomattavia lisäkustannuksia. Tämä ei välttämättä vaikuttaisi siten, että opiskelijat ryhtyisivät nykyistä enemmän opiskelemaan vanhempiensa luota käsin. Vain osalla opiskelijoista on tosiasiallinen mahdollisuus opiskella vanhempiensa asuinpaikkakunnalta käsin.

Karpelan mukaan opetusministeriön tavoitteena on yhteensovittaa toisen asteen opiskelijoiden opintorahan ja ensimmäisestä lapsesta maksettavan lapsilisän tasoa ja lieventää vanhempien tulojen perusteella tehtävää tarveharkintaa. Ensisijaista olisi korottaa vanhempien tulorajoja ansiotason kehityksen perusteella valtiontaloudellisten edellytysten salliessa.

Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää kahdeksantoista vuotta. Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityisesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse vastata koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista.

Elatusavun määrää harkittaessa otetaan huomioon vanhemman elatuskykyyn vaikuttavat seikat (ikä, työkyky, mahdollisuudet osallistua ansiotyöhön, käytettävissä olevien varojen määrä ja muu lakiin perustuva elatusvelvollisuus). Elatusavun määrään vaikuttavat myös lapsen kyky ja mahdollisuudet itse vastata elatuksestaan sekä seikat, joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset. Elatusapu vahvistetaan joko sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Mikäli edellytykset täyttyvät, vanhempi voidaan velvoittaa maksamaan elatusapua myös 18 vuotta täyttäneelle lapselle, vaikka elatusvelvollinen tuomioistuimessa vastustaisikin elatusavun määräämistä.

Mikäli elatusvelvollinen ei suorita vapaaehtoisesti vahvistettua elatusapua, se voidaan periä häneltä tarvittaessa ulosoton kautta.

Nykyinen järjestelmä mahdollistaa vanhempien velvoittamisen vastaamaan myös kahdeksantoista vuotta täyttäneiden opiskelijoiden elatuksesta, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi. Tämän vuoksi hallitus ei ole harkinnut elatusvelvollisuuden laajentamista.

KK 818/2004

Hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäisajan muutos kysyttävänä

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd) kysyy kirjallisessa kysymyksessä, miksi hammaslääketieteen opiskelijoiden opintotuen enimmäisaika on moneen muuhun korkeakoulututkintoon verrattuna lyhyempi. Hän kysyy myös, onko olemassa suunnitelmia saattaa hammaslääketieteen opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan esimerkiksi lääketieteen opiskelijoiden kanssa. Kysymykseen vastasi kulttuuriministeri Tanja Karpela.

Opintotukea myönnetään päätoimisten opintojen ajaksi. Korkeakouluopiskelua varten opintotukea voi saada yhteensä enintään 70 kuukaudeksi. Yhden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamista varten opintotukea voi saada kuitenkin enintään 55 kuukaudeksi. Opetusministeriön päätöksellä voidaan pidentää erityisen laajaa työmäärää edellyttävän ylemmän korkeakoulututkinnon tai koulutusohjelman opintotuen enimmäisaikaa. Tämän säännöksen nojalla on annettu opetusministeriön asetus ylemmän korkeakoulututkinnon opintotuen enimmäisajasta ja sen pidentämisen perusteista. Asetuksen mukaan opintotuen enimmäisaika on 65 kuukautta eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintoa varten sekä ylempää korkeakoulututkintoa varten, kun pääaine tai aineryhmä, johon pääaine kuuluu, on Aasian ja Afrikan kielet ja kulttuurit. Opintotuen enimmäisaika on asetuksen mukaan 60 kuukautta arkkitehdin, diplomi-insinöörin, kuvataiteen maisterin, maisema-arkkitehdin, musiikin maisterin ja psykologian maisterin tutkintoa varten.

Tukiaika on asetuksella vahvistettu kuin 55 tukikuukautta pitemmäksi, kun aika, jossa kokopäiväopiskelija voi suorittaa tutkinnon, on tutkintoasetuksessa määritelty viittä lukuvuotta pitemmäksi. Hammaslääketieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan hammaslääketieteen lisensiaatin koulutus on järjestettävä siten, että tutkinto on suoritettavissa täystoimisesti opiskellen viidessä vuodessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon osalta vastaava aika on kuusi vuotta. Teknillisistä tutkinnoista annetun asetuksen mukaan tekniikan alan tutkintojen laajuus on 180 opintoviikkoa ja opetus tulee järjestää siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon viidessä vuodessa. Tutkintojen suorittamisajat vaihtelevat. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittamisen mediaaniaika oli vuonna 2002 kuusi vuotta, mikä on sama kuin kaikkien ylempien korkeakoulututkintojen suorittamisaikojen mediaani. Tekniikan alan tutkintojen mediaanisuoritusajat ovat pitempiä. Diplomi-insinöörin tutkinnon mediaanisuorittamisaika oli 6,5 vuotta ja arkkitehdin tutkinnon mediaaniaika 10 vuotta. Lääketieteen lisensiaatin ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintojen mediaanisuorittamisaika on seitsemän vuotta.

Yliopistojen perustutkintorakenne on uudistettu. Syyslukukauden 2005 alusta lukien ylempään korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen pohjana on alempi korkeakoulututkinto tai sitä tasoltaan vastaava koulutus, jollei valtioneuvoston asetuksella säädetä, että koulutuksen pohjana ovat lukio-opinnot tai niitä tasoltaan vastaava koulutus. Yliopistolain nojalla annettu valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista tulee voimaan 1.8.2005. Tutkintoasetuksella kumotaan nykyiset 20 yliopistojen tutkintoja koskevaa asetusta. Tutkintoasetuksessa säädetään alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteista, laajuudesta ja rakenteesta. Tutkintoasetuksen mukaan mitoitukseltaan 300 opintopisteen laajuiset ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävät opinnot tulee järjestää siten, että opinnot on suoritettavissa viidessä lukuvuodessa. Psykologian maisterin, musiikin maisterin sekä kuvataiteen maisterin tutkintoon tähtäävät opinnot, joiden laajuus on yhteensä 330 opintopistettä, tulee järjestää siten, että tutkinnot voi suorittaa viidessä ja puolessa lukuvuodessa. Laajuudeltaan 360 opintopisteen laajuisten eläinlääketieteen lisensiaatin ja lääketieteen lisensiaatin tutkintojen opinnot tulee puolestaan järjestää siten, että tutkinnon voi suorittaa kuudessa lukuvuodessa. Hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 300 opintopistettä ja tutkintoon vaadittavat opinnot on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa tutkinnon päätoimisesti opiskellen viidessä lukuvuodessa.

Hammaslääketieteen opintojen enimmäistukiaika on nykyisin 55 tukikuukautta kuten muidenkin tutkintojen, joiden osalta opetus on tutkintoasetuksen mukaan järjestettävä siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa viidessä vuodessa. Myös opiskelijoiden tutkinnon suorittamiseen käyttämä aika vastaa ylempien korkeakoulututkintojen mediaanisuoritusaikaa, joten erityisiä perusteita tukiajan pidentämiseen ei ole. Opintotukilain opintotukeen oikeuttavaa aikaa koskevia säännöksiä on tarkoitus muuttaa siten, että uudet säännökset tulisivat voimaan syksyllä 2005 samaan aikaan kuin yliopistojen tutkintorakenne uudistuu ja uusi tutkintoasetus tulee voimaan. Tarkoitus on, että 300 opintopisteen laajuisten tutkintojen opintotukeen oikeuttava aika olisi edelleen enintään 55 kuukautta, toteaa Karpela vastauksessaan.

KK 823/2004

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta