Maailman nuorison tilaa selvitetty ensimmäistä kertaa

Maailmassa on nuorisoa hieman yli miljardi henkeä eli noin 18 prosenttia maailman väestöstä. Heistä lähes 85 % asuu kehitysmaissa, joista enemmistö Aasiassa. Raportissa nuorisoväestöön lasketaan kuuluvaksi 15-24 -vuotiaat.

Raportin tavoitteena on nostaa esille nuorten nykypäivän haasteet ja mahdollisuudet sekä tarkastella keskeisiä maailmanlaajuisia nuorisokysymyksiä. Raportissa esitellään edistymistä kymmenellä keskeisellä kehitysalueella, jotka pohjautuvat YK:n nuorison toimenpideohjelmaan vuodelta 1995. Keskeiset aihealueet ovat koulutus, työllisyys, äärimmäinen köyhyys, terveydelliset asiat, ympäristö, huumeet, rikollisuus, vapaa-aika, tyttöjen ja nuorten naisten tilanne sekä nuorison osallisuus päätöksentekoon.

Raportissa käsitellään lisäksi viittä uutta aihealuetta, jotka ovat nousseet merkittäviksi 1990-luvun puolen välin jälkeen. Näitä ovat globalisaatio, tieto- ja viestintätekniikat, HIV/AIDS, konfliktit sekä sukupolvien väliset suhteet, joilla on tänä päivänä merkittävä vaikutus nuorten elämään.

Raportti on Suomessa vuonna 2002 järjestetyn Global Priorities for Youth -asiantuntijakokouksen tulos.

- Kokouksen tuloksena syntyi tähän asti ehkä kattavin raportti maailman nuorisosta. Suomi on ollut vahvasti mukana tässä työssä, kertoo neuvotteleva virkamies Olli Saarela opetusministeriöstä

- Helsingin asiantuntijakokouksien identifioimien uusien aihealueiden sisällyttäminen tulevaan nuoriso-ohjelmaan on tavoite, jonka eteen Suomi on valmis tekemään työtä.

Raportin julkistamistilaisuudessa New Yorkissa Suomen hallituksen edustajana ollut Saarela painotti puheessaan nuorten osallistumismahdollisuuksia.

- YK:n kehittäminen entistä vahvemmaksi nuorisopolitiikan foorumiksi on mahdollisuus, johon jäsenmaiden tulisi tarmokkaasti tarttua. Nuoret ympäri maailmaa kohtaavat päivittäin samoja haasteita, vaikkakin hyvin erilaisissa olosuhteissa. Kaikille nuorille tulisikin antaa mahdollisuus osallistua heitä itseään ja ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi tulisi antaa mahdollisuus kasvaa aktiiviseen kansalaisuuteen, osallistua oman yhteisönsä kansalaistoimintaan ja äänestää. Nuoret tulisi nähdä voimavarana, ei ongelmana, hän totesi.

Tavoitteena nostaa esille nuorisopolitiikka

Raportin mukaan monet maailman nuorista voivat hyvin ja voivat kasvaa turvallisissa yhteisöissä. Tämän päivän nuoriso on paremmin koulutettua kuin koskaan aiemmin ja lisäksi se on tervein ihmisryhmä, joka koskaan on elänyt maailmassa. Monella on siis lupaava tulevaisuus.

Toisaalta monilla alueilla on toisenlainen tilanne, joka yleistyy. Monet nuoret joutuvat kärsimään köyhyydestä ja epätasa-arvosta. Aivan liian moni ei edelleenkään pääse asianomaiseen koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Myös laaja työttömyys vaikuttaa monilla alueilla nuorten tavoitteisiin ja toiveisiin. Suurin osa maailman HIV-tartunnan saaneista on tartunnan saadessaan 15-24-vuotiaita. Myös huumeiden väärinkäyttö ja rikollisuus ovat ongelmia. Lisäksi aseellisilla konflikteilla on ollut erityisen tuhoisa vaikutus nuoriin.

Saarela kertoo, että maailman nuorisoa kattavasti kuvaavan raportin syntyyn on vaikuttanut monta syytä.

- Tärkeimpänä oli profiloida ja nostaa esille nuorisopolitiikkaa. YK:n nuorisovuotta vietettiin vuonna 1985 ja kymmenen vuotta myöhemmin nuorille saatiin oma toimintaohjelma. Toimintaohjelman päivittäminen on pidemmän aikaa ollut hankkeena. Raportti tarjoaa hyvän pohjan YK:n nuorisoasiain erityisistunnolle, joka on tarkoitus järjestää vuonna 2005.

- Eräillä mailla, kuten pohjoismailla, on ollut nuorisodelegaatteja YK:n yleiskokouksissa, mutta nuorison ääni on jäänyt varsin vähälle yleiskokouksissa. Niin kehitysmaissa kuin teollisuusmaissa on kuitenkin nähty tärkeänä vahvistaa nuorten ääntä, erityisesti liittyen tyttöjen ja nuorten naisten mahdollisuuksiin päättää omasta elämästään ja maailmassa valitsevaan valtavaan aids-tilanteeseen, Saarela toteaa.

Maailman nuorten koulutus- ja työllisyystilanne

YK:n koulutus kaikille tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2015 mennessä kaikkien poikien ja tyttöjen tulisi voida suorittaa peruskoulutus ja heillä tulisi olla yhtäläinen pääsy kaikille koulutusasteille. Tilanne maailmanlaajuisesti on kuitenkin raportin perusteella varsin kaukana näistä tavoitteista. Koulutus kaikille -ohjelmasta kerrotaan lisää Etusivu-verkkolehden jutussa

Maailmassa on 113 miljoonaa lasta, jotka eivät käy koulua. Heistä 97 % asuu kehitysmaissa ja naisia heistä on 3/5. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa vain yksi neljästä nuoresta käy oppikoulua, kun Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä koulua käy 62-67 % nuorisosta ja Etelä-Aasiassa 40-57 %.

Nuorison koulutustaso on joillain alueilla kasvanut merkittävästi. Silti maailmassa on lukutaidottomia nuoria 133 miljoonaa eli yli viidesosa maailman yli 15-vuotiaasta väestöstä. Suurimmat ongelmat ovat Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, jossa aikuisten lukutaidottomuus miesväestöstä on jopa 78 % ja naisväestöstä 93 %. Koulutusta käsittelevän luvun laatineen Lynne Chisholmin mukaan vain Itä-Aasian ja Latinalaisen Amerikan maat voivat realistisesti toivoa lukutaidottoman väestönsä lukumäärän puolittumista vuoteen 2015 mennessä. Tilanne OECD-maissa on täysin erilainen. Esimerkiksi Euroopassa ja Keski-Aasiassa lukutaidottomien osuus nuorista naisista on vain 2 % ja nuorista miehistä 1%.

Chisholmin mukaan maailmassa on laaja yhtenäinen näkemys siitä, että koulutus sekä luku- ja laskutaito ovat olennaisia nuorille. Tulevaisuudessa hän näkee tärkeänä elinikäisen oppimisen painottamisen. Koulutuksen on myös oltava kutsuvaa ja nuorten on voitava osallistua koulutusjärjestelmien arviointiin ja uudistamiseen. Lisäksi on huomioitava epämuodollisen ja ammatillisen koulutuksen merkitys nuorille.

Monet maailman 15-24-vuotiaista ovat siirtymässä tai siirtyneet koulutuksesta työelämään. Globalisaatio ja teknologiset edistymiset ovat johtaneet merkittäviin muutoksiin työmarkkinoilla, jotka ovat vaikuttaneet nuorten työmahdollisuuksiin. 70 miljoonaa nuorta oli vuonna 2003 työttömänä. Nuorisotyöttömyys on 2-3 kertaa korkeampi kuin aikuisten työttömyysprosentti. Monet työelämässä olevista nuorista ovat matalapalkkaisissa väliaikaisissa töissä. Teollisuusmaissa käytetään yhä enemmän osa-aikaista ja määräaikaista työvoimaa, mikä on johtanut lisääntyneeseen epävarmuuden tunteeseen. Kehitysmaissa kasvava osa nuoresta väestöstä työskentelee epävirallisen talouden puolella, jossa he saavat matalaa palkkaa ja heillä on monesti huonot työolot.

Merkittävinä ongelmina äärimmäinen köyhyys, HIV ja aseelliset konfliktit

Vaikka nuoret yleisesti ottaen ovat yksi terveimmistä väestöryhmistä, vaivaa myös monia huono terveys. Arvioiden mukaan jopa 110 miljoonaa nuorta on aliravittuja, joista enemmistö Etelä-Aasiassa. Alle dollarilla päivässä joutuu selviämään 238 miljoonaa nuorta.

Raportin mukaan HIV/AIDS on neljänneksi suurin kuolemansyy maailmassa ja johtava kuolemansyy Afrikassa. Tilanne on pahin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa, mutta tauti on vaikuttanut lasten ja nuorten elämään ympäri maailmaa. Yksi AIDS-epidemian pahimmista vaikutuksista on ollut lasten ja nuorten vanhempien kuolemat. 13,4 miljoonaa lasta on jäänyt orvoksi 20 vuoden aikana ja luvun odotetaan kasvavan 25 miljoonaan vuoteen 2010 mennessä.

Päivittäin jopa 7000 nuorta saa HIV-tartunnan. Maailmassa on tällä hetkellä 11,8 miljoonaa HIV-tartunnan saanutta nuorta. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 8,5 miljoonalla nuorella on HIV-tartunta, kun vastaava luku teollisuusmaissa on 243 000. Nuoret, kuten aikuisetkin, saavat HIV-tartunnan pääosin joko suonensisäisten huumeiden käytön tai suojaamattoman seksin seurauksena.

Tällä hetkellä maailmassa on enemmän tartunnan saaneita miehiä kuin naisia, mutta raportin mukaan tilanne on muuttumassa. Nuoret naiset saavat nykypäivänä tartuntoja nopeammassa tahdissa kuin miehet ja naiset ovat keskimäärin 10 vuotta nuorempia kuin miehet saadessaan tartunnan. Keski-Aasiassa ja Itä-Euroopassa on tällä hetkellä suhteellisen vähän tartuntoja, mutta tartuntamäärä on tällä alueella nopeimmin kasvava maailmassa. Maailmanlaajuisen tilanteen parantamiseksi raportissa korostetaan erityisesti tiedotusta, valistusta ja koulutusta. Tutkimusten mukaan suurin enemmistö maailman nuorista on edelleen epätietoisia HIV/AIDS:sta.

Raportissa ilmeni myös, että aseelliset konfliktit ovat vaikuttaneet suuresti nuoriin. Viimeisen vuosikymmenen aikana sodissa on kuollut 2 miljoonaa lasta ja vammautunut enemmän kuin 6 miljoonaa. Lisäksi 12 miljoonaa on jäänyt kodittomiksi sotien vuoksi. Maailmassa arvioidaan myös olevan yli 300 000 lapsisotilasta.

Saarelan mukaan YK:n nuorisotyötä voidaan tulevaisuudessa kehittää edelleen.

- YK:lla tulisi olla hyvä nuorisopoliittinen ohjelma sekä hyvin päivitetyt tiedot nuorten asemasta ja asenteista. Nuorisodelegaatteja olisi hyvä olla enemmän YK:n yleiskokouksissa. YK:n voisi myös antaa nuorisopoliittisia kannanottoja, joita toteutettaisiin yhdessä ja erikseen.

- On tavattoman mielenkiintoista nähdä, mitä asioita julkaisun perusteella kohoaa esiin. Raportti antaa maailmanjärjestölle jonkinlaisen kuvan nuorista ja voi toimia alkuna sille, että nuorisoasioita jatkossa käsitellään laajemmin YK:ssa, Saarela toivoo.

Suomessa käydään myös keskustelua raportin jatkohyödyntämisestä.

- Suomessa on tarkoitus järjestää vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuskauden aikana asiantuntijakokous nuorten aktiivisesta kansalaisuudesta, johon myös YK on jo lupautunut osallistumaan, Saarela toteaa.

ch

---

World Youth Report 2003. Raportti maailman nuorison tilasta

YK:n nuorisoaiheiset www-sivut

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta