Nuoruus Suomessa -julkaisu: 
Nuorten arvot ovat perinteisiä

Nuoruus Suomessa -kirjassa kuvataan maamme nuorisotyötä ja nuorten elinoloja. Julkaisun kolmessa osassa esitellään nuorisopolitiikkaa, nuorisotyön rakenteita sekä nuorten osallistumista.
"Nuoren on usein vaikea löytää paikkaansa ja identiteettiään globalisoituvassa ja taloudellista tehokkuutta ja kilpailukykyä korostavassa maailmassa. Nuorisotyön keskeisenä tehtävänä onkin tukea erilaisia kulttuurisia yhteisöjä, joissa nuoret voivat kehittää identiteettiään ja kasvaa yhteiskunnan täysivaltaisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi", todetaan julkaisun esipuheessa.

Koulutustaso nousussa, nuorisotyöttömyys laskussa

Julkaisussa kuvataan suomalaisen lapsen ja nuoren elinympäristöä sekä keskeisiä kysymyksiä nuorten elämässä. Kaiken kaikkiaan suomalaisnuori näyttää voivan varsin hyvin.

Suomen väestöstä lapsien eli alle 18-vuotiaiden osuus on 21,4 prosenttia. Käsitys lapsesta ja lapsuudesta on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Lastensuojelulainsäädäntö ulottaa lapsuuden 18 ikävuoteen asti, mutta yli 15-vuotiaita on totuttu pitämään käsitteellisesti nuorina. Julkaisun mukaan lapsuus nähdään nykyään elämänvaiheena, joka ei ole vain kasvamista nuoruuteen ja aikuisuuteen, vaan itsessään arvokas elämänvaihe.

Suomalaisten koulutustaso on viime vuosikymmeninä tasaisesti noussut. Nuorista 93 prosenttia jatkaa opintojaan joko lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa peruskoulun jälkeen. 60 prosenttia menee lukioon. Julkaisussa todetaankin, että pelkän peruskoulutuksen varaan jättäytyminen alkaa nuorissa ikäluokissa olla jo poikkeuksellista. Myös korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus kasvaa tasaisesti.

Työelämään nuoret siirtyvät nykyään lähes yksinomaan opiskelun kautta. Työelämään sijoittuminen on sitä varmempaa, mitä korkeampi koulutus nuorella on. 1990-luvun alun lamasta ja sitä seuranneesta yhteiskunnan ja työelämän rakennemuutoksesta johtuen on nykyisin vailla ammattikoulutusta olevan vaikea löytää työpaikkaa. Vuonna 2002 nuoria työttömiä oli yli 35 000. Vaikka nuorisotyöttömyys on laskenut lähes kolmasosaan laman aikaisista huippulukemista, on nuoria työttömiä edelleen noin 13 000 enemmän kuin ennen lamavuosia. Hallitusohjelmaan vuosina 2003-2007 sisältyy nuorten yhteiskuntatakuu, jonka mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle työttömälle nuorelle järjestetään koulutus-, työharjoittelu- tai työpajapaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Työttömälle nuorelle maksetaan työharjoittelutukea tai työttömyyskorvausta.

Nuoret kokevat terveytensä hyväksi

Suomalaiset nuoret muuttavat vanhempiensa luota kohtalaisen varhain, keskimäärin 21-vuotiaina. Yli puolet 20-24 -vuotiaista asuu itsenäisesti, suurin osa vuokra-asunnossa. Vuokra-asuntotilanne vaihtelee eri puolilla maata ja tilannetta pyritään parantamaan opiskelija-asunto- ja nuorisoasunto -järjestelmillä.

Suomalaisnuoret ovat yleisesti ottaen terveitä ja suurin osa heistä kokee itsekin terveydentilansa hyväksi. 1990-luvun aikana nuorten terveydentilaan liittyvä oireilu on kuitenkin yleistynyt. Yleisimpiä oireita ovat ärtyneisyys, väsymys ja uniongelmat, joita on noin kymmenesosalla nuorista. Ongelmallisia nuorten keskuudessa ovat erityisesti huumeet ja syrjäytyminen.

Liikunta ja urheilu ovat suomalaisnuorten suosituimpia harrastuksia. Suomen Gallup Oy tutkimuksen mukaan liikuntaa harrasti 3-18-vuotiaista 92 prosenttia vuosina 2001-2002, ja heistä lähes puolet vähintään neljä kertaa viikossa. Liikuntaa harrastavista nuorista urheiluseuraan kuuluu noin 40 prosenttia.

Nuoret arvostavat koulutusta, ystäviä ja perhettä

Nuorten arvot 2000-luvun Suomessa ovat perinteisiä. Nuoret pitävät tärkeinä perhettä, terveyttä, hyvää toimeentuloa ja pysyvää työsuhdetta. Vähitellen yhteiskunnan muutoksen myötä ja aineellisen hyvinvoinnin lisääntyessä taloudellinen turvallisuus ei ole enää yhtä keskeisellä sijalla arvomaailmassa. Tämä sijasta korostetaan itsensä toteuttamista ja elämänlaatua. Seurantatutkimusta suomalaisten nuorten arvoista ja asenteista tehnyt filosofian tohtori Helena Helveen mukaan nykynuoret eivät ole yhtä työ- tai urakeskeisiä kuin vanhempi sukupolvi. Suuret ideologiat sekä puoluepolitiikka ja uskonto ovat menettäneet merkitystään nuorten keskuudessa. Nuoret keskittyvät usein pienempiin projekteihin, kuten eläinten oikeuksien puolustamiseen.

Nuorten asenteita ja mielipiteitä kartoitetaan opetusministeriön nuorisoasiain neuvottelukunnan (Nuora) julkaisemissa vuosittaisissa nuorisobarometreissä, jonka aiheina ovat olleet mm. nuorten suhtautuminen työhön, koulutukseen, rasismiin ja poliittiseen päätöksentekoon.

Barometreistä ilmenee, että suomalaisnuoriso arvostaa koulutusta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Nuoret pitävät koulutusta tärkeimpänä väylänä työmarkkinoille. Vuoden 2002 barometrissä 95 prosenttia nuorista uskoi koulutuksen parantavan olennaisesti työnsaantimahdollisuuksiaan. Tulevaisuudessa tärkeimpinä asioina suomalaiset nuoret pitävät luotettavia ja hyviä ystäviä, pysyvää työsuhdetta ja omaa perhettä ja lapsia. Vain harva nuorista pitää tärkeänä arvostettua yhteiskunnallista asemaa, työskentelyä omassa yrityksessä ja politiikkaan osallistumista.

Nuoret osallistuvat yhteiskuntaan erityisesti nuorisojärjestöjen kautta

Valtaosa nuorista kokee, että maassamme on toimiva demokratia, joka takaa kansalaisille riittävät vaikutusmahdollisuudet. Silti lähes puolet kokee, että asioiden hoitumiseen ei tarvita hänen ääntään. Tutkimusten mukaan nuoret ovat etäämmällä politiikasta vanhempiin ikäluokkiin verrattuna ja nuorten äänestysprosentti on viime vuosina ollut 10-15 prosenttiyksikköä alempi kuin yleinen äänestysprosentti. Nuoret itse kokevat, että äänestysaktiivisuus nousisi, mikäli internetin kautta olisi mahdollisuus äänestää. Tärkeän asian eteen nuoret ovat kuitenkin valmiita käyttämään monenlaisia vaikuttamiskeinoja, kuten vetoomuksia. Väkivaltaiseen toimintaan suhtaudutaan kielteisesti.

Suomessa nuorilla on runsaasti omia kansalaisjärjestöjä. Nuoran selvityksen mukaan yli puolet 10-29-vuotiaista nuorista on mukana nuoriso-, urheilu- tai muiden järjestöjen toiminnassa. Osallistumisaktiivisuus on korkein 10-14 vuoden iässä. Aktiivisimmin Suomessa osallistutaan urheiluseurojen, koululais- ja opiskelijajärjestöjen, erilaisten harrastejärjestöjen sekä kirkon järjestämään toimintaan. Vain kaksi prosenttia kuuluu poliittisiin järjestöihin.

Valtionavun piiriin Suomessa kuuluu noin sata nuorisojärjestöä. Valtionapua voi saada valtakunnallinen järjestö, jolla on vähintään 3000 jäsentä, joista vähintään 2/3 on alle 29-vuotiaita. Paikallistason nuorisojärjestöt saavat tukea kunnilta. Myös hankerahoitus on merkittävä osa nuorisopolitiikkaa. Opetusministeriön myöntämää avustusta on viime vuosina käytetty mm. syrjäytymisen ehkäisyyn ja seikkailukasvatuksen kehittämiseen. Maassamme on myös kymmenen opetusministeriön tukemaa valtakunnallista nuorisokeskusta, jotka palvelevat erityisesti nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokouluja sekä nuorisomatkailua. Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry on nuorten ja nuorisotoiminnan etu- ja palvelujärjestö, jolla on noin sata jäsenjärjestöä.

Nuorisotyö kuntien vastuulla

Suomessa nuorisotyötä säätelee nuorisotyölaki. Nuorisotyöllä tarkoitetaan työtä, jolla parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edellytyksiä nuorisotoiminnalle. Nuorisotoiminta on puolestaan nuorten kansalaistoimintaa, jolla edistetään nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia.

Nuorisotyö kuuluu kuntien toimialaan, jotka päättävät ja vastaavat itsenäisesti nuorisotyön toimintamuodoista ja laajuudesta. Vuonna 2002 kuntien kokonaismenot olivat noin 27,6 miljardia euroa, josta nuorisotoimen osuus oli n. 150 miljoonaa euroa (0,54 %). Kuntien nuorisotoimessa oli n. 3400 työntekijää ja nuorisotiloja 1100.

Nuorisoyhdistyksiä on maassamme noin 6500, joille kunnat myöntävät toiminta-avustuksia. Työttömille nuorille tarkoitettuja työpajoja oli lähes 240, joissa työskenteli yli 7000 nuorta ja 777 ohjaajaa. Nuorten työpajatoiminnasta kerrotaan lähemmin Etusivu-verkkolehdessä 22.4.2004.

Nuorisotyöstä, nuorisopoliittisesta koordinaatiosta sekä yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä vastaa opetusministeriö mm. tukemalla kuntien nuorisotyötä, nuorten uusien toimintamuotojen kehittämistä, koululaisten iltapäivätoimintaa, työpajatoiminnan kehittämistä ja soveltavaa nuorisotutkimusta. Nuorisoasiain neuvottelukunta ja nuorisojärjestöjen avustustoimikunta toimivat ministeriön asiantuntijaeliminä. Nuoran tehtäviin kuuluu nuorten elinolojen seuranta ja arviointi sekä aloitteiden tekeminen elinolojen parantamiseksi. Avustustoimikunta laatii vuosittain avustusesityksen ja kehittää avustusjärjestelmää.

Kehitystoimina syrjäytymisen ehkäisy ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2003 laajan viisivuotisen hankkeen, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä ja vahvistetaan nuorten osallisuutta ja sosiaalista elämää. Projektissa on 39 osahanketta, joihin osallistuu 63 kuntaa ja näiden nuoriso- ja koulutustoimet. Osahankkeiden avulla pyritään kehittämään eri hallintosektorit ylittävää koordinaatiota ja nuorisoasiamies-tyyppistä toimintaa. Hankkeiden kohderyhminä ovat peruskoulun päätösvaiheessa olevat nuoret. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia pyritään myös lisäämään. Yli sataan kuntaan on perustettu nuorisovaltuustoja, lasten ja nuorten parlamentteja sekä Internet-pohjaisia nuorten ääni- ja muita verkkodemokratiajärjestelmiä. Lähivuosien tavoitteena on demokratiakasvatuksen kehittäminen sekä yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen etenkin lasten ja nuorten elinympäristössä.

ch

Nuoruus Suomessa -julkaisu on luettavissa opetusministeriön www-sivuilla

Nuorten elinolot -tietokanta (Nuora)

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta