Suomi oli teknologian ja kulttuurin maa ulkomaiden medioissa vuonna 2003

Ruotsissa Suomea koskeva kirjoittelu keskittyi EMU-asioiden ja ensimmäisen naispääministeri Anneli Jäätteenmäen ohella pitkälti kulttuuriin - erityisesti kirjallisuuteen, teatteriin ja tanssiin. Myös suomalaiset taideinstituutiot kiinnostivat ruotsalaista mediaa. Samoin kirjoitettiin paljon suomen kielen asemasta Ruotsissa.

Tanskassa oltiin erityisen kiinnostuneita Suomen menestyksestä talouden, kilpailukyvyn sekä tiede- ja tutkimuspolitiikan kansainvälisissä vertailuissa. Lehdet kiinnittivät huomiota siihen, että pääministeri Anders Fogh Rasmussen käytti useassa eri yhteydessä Suomea esimerkkinä tutkimuspoliittisesta mallimaasta. Mm. Jyllands-Posten julkaisi maaliskuussa 2003 erityisen Suomi-liitteen otsikolla "Suomalainen ihme". Lehden Helsingin kirjeenvaihtajan mukaan Suomi on maailman kilpailukykyisin ja teknologisesti kehittynein maa, jonka talouskasvu on lähes kaksinkertainen Tanskaan verrattuna!

Norjassa vuonna 2003 suomalaispoliitikoista nousivat eniten esiin pääministeri Matti Vanhanen, kansanedustaja Tony Halme sekä "entisestä missistä kulttuuriministeriksi noussut" Tanja Karpela.

Suomen koulumalli Italiaan?

Alankomaiden mediassa Suomea koskevien aiheiden pääpaino oli kulttuuriin ja talouteen liittyvissä jutuissa. Suomi tietoteknologian mallimaana -aihe kirvoitti mm. Het Financieele Dagbladissa kirjoituksen "Hallitus kaihoaa liian yksipuolisesti suomalaista mallia". Myös maan televisiossa pohdittiin "Suomen mallia". TV:n haastateltavina olivat mm. filosofi Pekka Himanen sekä ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä.

Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä sai ensi-iltansa syksyllä 2003 Alankomaissa. Monissa lehdissä kummasteltiin, miksi elokuva pääsi levitykseen vasta puolitoista vuotta Cannesin elokuvajuhlien palkinnosta.

Peruskoululaisten oppimisvertailu PISA:n herättämä keskustelu jatkui Euroopassa edelleen. Italiassa maan koululaitoksen uudistamisen yhteydessä nostettiin esiin suomalaisten hyvä menestys PISA:ssa. Corriere della Seran viikkoliite Sette kuvasi eri EU-maita niiden vahvuusalojen perusteella. Suomen huippusektorina oli koulutus, Ruotsissa tasa-arvo, Tanskassa terveydenhuolto jne. Setten seuraava numero käsitteli lisäksi erikseen Suomen koululaitosta.

Suomen PISA-tutkimuksessa saamat kärkipaikat poikivat juttuja myös Ranskassa. Sen lisäksi käsiteltiin mm. ikäohjelmia ja elinikäistä oppimista. Liberation kirjoitti aiheesta "Suomalaiset seniorit, kansallinen asia". Le Monde niinikään ihasteli Suomea unionin kunnianhimoisimmasta elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Le Point puolestaan otsikoi: "Suomi - tervetuloa maahan, josta koulupinnarit puuttuvat".

Neuvostoliiton hajoaminen Suomen koulumenestyksen taustalla?

Saksassa PISA-tutkiskelu jatkui niinikään kiivaana koko vuoden. Vuoden 2003 aikana Saksassa julkaistiin Ulkoministeriön koosteen mukaan useita satoja aihetta käsitteleviä artikkeleita. Berliinissä ilmestyvä Der Tagesspiegel yhdisti onnistuneesti Suomen koulutusinvestoinnit ja Neuvostoliiton hajoamisen. Lehden mukaan Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena Suomi ajautui vaikeaan taloustilanteeseen. Valtionvelka moninkertaistui ja työttömyys kasvoi. Ratkaisu oli, että raaka-aineiltaan vähävarainen Suomi investoi johdonmukaisesti koulutukseen ja korkeaan teknologiaan. Kaikki lapset käyvät lehden mukaan yhteiskoulua, ja joka vuosi tutkitaan, mitä he ovat oppineet. Kaikki opiskelevat vähintään kahta kieltä. Lopuksi juttu kertoi ratkaisun seuraukset: opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Ikäluokasta 60 prosenttia suorittaa ylioppilastutkinnon. Suomessa on asukasta kohden mitattuna enemmän tutkijoita kuin missään muussa maassa.

Saksan itänaapurissa Tsekissä todettiin maan yliopistojen ja tieteen rahoitusongelmista puhuttaessa, että "Suomi on saavuttamaton esikuva Euroopassa". Myös suomalaista hi-techia sekä bioteollisuutta ihasteltiin.

Venäjällä maan lehdistö julkaisi useita juttuja suomalaisesta kulttuurielämästä. Mies vailla menneisyyttä oli ensimmäinen suomalaiselokuva, joka ostettiin Venäjällä kaupalliseen levitykseen. Huomiota saivat myös Tero Saarisen tanssiryhmä sekä kulttuuriministeri Karpela avatessaan taiteilija Kiba Lundbergin näyttelyn Pietarissa. Tapahtuma huomioitiin maan televisiossakin.

Pyhä sota piispa Henrikin luusta

Yhdysvalloissa Nokian ja teknologiaboomin hallitseman Suomi-kuvan rinnalle tulivat vuonna 2003 Suomen klassinen musiikki ja suomalaiset kapellimestarit. Talouttakaan ei toki unohdettu. Wall Street Journal ja New York Times huomioivat Suomen ykköstilan World Economic Forumin kilpailukykyrankkauksessa pääkirjoitussivuillaan.

Japanilaismediaa kiinnosti edelleen Suomen menestys IT-alalla. Suomessa vierailleen Nikkei-lehden toimittajan mielestä Japanin tulisi ottaa mallia Suomesta siinä, miten huipputeknologiaa voitaisiin hyödyntää vanhusten hoidossa. Myös japanilaisia kiinnosti OECD:n tekemä PISA-tutkimus.

Kiinassa Suomi kuvattiin maana, joka on korkean teknologian, aktiivisten naispoliitiikkojen ja mielenkiintoisen kulttuurin maa. Syksyllä 2003 järjestettiin ensimmäinen Pekingin taidebiennaali, jossa esiteltiin Pekka Jylhän, Matti Kujasalon ja Jaakko Niemelän töitä. Myös Soile Yli-Mäyry piti Pekingissä taidenäyttelyn. Kulttuuriministeri Karpela osallistui Aasian ja Euroopan ASEM-ministerikokoukseen Pekingissä ja se noteerattiin useissa kiinan medioissa.

Yksi erikoisimpia lehtikatsauksen uutisia oli Malesiassa julkaistu uutinen piispa Henrikin luun sirpaleesta syntyneestä kiistasta. New Straits Times kertoi Suomen katolisten ja luterilaisten välille syntyneestä "pyhästä sodasta". Artikkelin mukaan kiista oli äitynyt jopa yhtä pahaksi kuin uskonpuhdistukseen johtaneet tapahtumat 1500-luvulla.

Australiassa uutiskynnyksen ylittivät mm. suomalainen muotoilu ja taide. Suomea pidettiin mallimaana puhuttaessa tasa-arvokysymyksistä ja nuorten lukutottumuksista. Uudessa-Seelannissa puolestaan kuvattiin Suomen panostusta tiede- ja teknologiaosaamiseen sekä tutkimukseen.

Palestiinalaisten päivälehti Al Ayam -lehti kuvasi toukokuussa 2003 opetusministeri Tuula Haataisen ja palestiinalaishallinnon opetusministeri Naim Abu Hommosin keskusteluja opetusministeriössä.

jo

Lähde: Suomi ulkomaisissa tiedotusvälineissä vuonna 2003. UM / Viestintä- ja kulttuuriosasto

Julkaisu on luettavissa pdf-muodossa ulkoministeriön www-sivuilla osoitteessa

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta