Kulttuurivientiin tarvitaan lisäpanostusta, 
kertoo tuore selvitys

		Helsingin kaupunginorkesteri teki 40. kansainvälisen konserttikiertueensa huhtikuussa 2004. Kiertue suuntautui Etelä-Amerikkaan ensimmäisenä suomalaisena sinfoniaorkesterina.

Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa Suomen kulttuuriviennin nykytilanne, esteet, uhkat, menestystekijät ja mahdollisuudet sekä esittää toimenpiteitä, joiden avulla Suomen kulttuurivientiä voidaan kehittää vastaamaan globaalistuvan maailman kulttuurikysyntään. Toimenpiteiden avulla kehitetään kulttuuriviennin edellytyksiä, verkottuvia rakenteita ja yhteistyömuotoja, sekä kohdennetun tuen, erityispanostuksen ja kannustuksen muotoja.

Kulttuuriviennillä on hankkeen yhteydessä tarkoitettu kulttuuripiiristä toiseen tapahtuvaa kulttuuristen merkitysten vaihdantaa. Tällaisena se sisältää ennen muuta vuorovaikutus- ja yhteistyöprosesseja. Määritelmä kattaa sekä kaupallisen että voittoa tuottamattoman kulttuurituotannon.

- Kulttuuriviennin uusi määritelmä kattaa globalisoituvassa maailmassa tapahtuvan vuorovaikutuksen tarjoamat mahdollisuudet ja tarpeet. Aiemmin puhtaasti vientiajatukseen perustuva malli on muuttunut eri kulttuurien väliseksi kulttuurikumppanuudeksi, jossa vastavuoroisesti myös tuodaan Suomeen muiden kulttuurien tuotteita ja tuotantoja. Tällöin esimerkiksi ulkomaalaisten kulttuurimatkailu Suomessa ja Suomessa järjestettävät kulttuuritapahtumat kuuluvat kulttuuriviennin käsitteen piiriin, kertoo hankkeen selvitysmies, kulttuuriasiainneuvos Hannele Koivunen.

- Kulttuurivientiä harjoitetaan lähes kaikilla luovan tuotannon aloilla. Luova tuotanto kasvaa nopeammin kuin talous keskimäärin. Luovan tuotannon vientialoja ovat elokuva, klassinen musiikki, populaarimusiikki ja eri musiikinlajit, digitaalinen mediataide ja -kulttuuri, kirjallisuus, kuvataide, muotoilu, arkkitehtuuri, käsi- ja taideteollisuus, käsityö, teatteri, tanssi, sirkus- ja estraditaide, peliteollisuus, kulttuuritapahtumat sekä kulttuuri- ja luontomatkailu. Kulttuurivienti koskee myös lastenkulttuuria, suomalaista kirjastokonseptia, museosovelluksia sekä liikuntaa ja urheilua.

- Selvityksen mukaan merkitysintensiivinen tuotanto ja luova talous ovat nousemassa kansainvälisesti merkittäviksi kilpailutekijöiksi. Valtaosassa Euroopan maita on kulttuuriviennin strategiat uusittu 1990-luvulla ja luovan talouden toimialan kehittäminen on monissa maissa valittu kansainvälisen kilpailukyvyn avainstrategiaksi

Kulttuuriviennin koko arvoketju kuntoon

Selvityksessä tunnistetaan Suomen kulttuuriviennin vahvuuksiksi suuri luovuuspääoma, korkeatasoinen luovien alojen koulutus ja tutkimus, vahva teknologiaosaaminen, kulttuurin hyvä kotimainen infrastruktuuri, toimivat kotimarkkinat sekä korkealaatuinen luova tuotanto, jota arvostetaan kansainvälisesti.

Heikkouksia puolestaan ovat tiedotus, markkinointi, promootio ja vienninedistäminen sekä kulttuuriviennin strategian ja koordinaation puute hallinnossa. Heikkouksia ovat myös pääomien puute ja kulttuuriviennin vähäinen tukeminen.

- Näistä syistä johtuen toimialarakenne ei ole kilpailukykyinen. Tarvitaan mm. lisää yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista sekä immateriaalioikeuksien hallintaa, sanoo Koivunen.

Selvityksen toimenpide-ehdotukset tähtäävät kulttuuriviennin koko arvoketjun toimivuuden parantamiseen. Suurin osa ehdotuksista koskee olemassa olevien rakenteiden ja resurssien strategista koordinoimista ja eri toimijoiden yhteisen operationaalisen näkemyksen luomista.

- Suurin kehittämispanostus tarvitaan Suomen luovan talouden toimialan nostamiseksi tietotekniikan ja biotekniikan ohella kansainvälisesti kilpailukykyiseksi toimialaksi luomalla laaja CREAFIN - luovan talouden klusteri ja sitä tukeva luovan talouden ja kulttuuriviennin kehittämisohjelma vuosille 2005-2010, sanoo Koivunen.

Suomen kulttuurituotantoa ja -vientiä ehdotetaankin kehitettäväksi CREAFIN -klusterin ydinalueena. Toimenpiteitä esitetään sekä kulttuuriviennin edistämiseen että kulttuurituotannon edellytyksistä huolehtimiseen. Näistä erityisesti kulttuuriviennin edistämiseen tarvitaan nopeaa lisäpanostusta.

Selvityksessä ja luovan talouden ja kulttuuriviennin kehittämisohjelmassa 2005-2010 esitetyillä toimenpiteillä ja panostuksilla saadaan vuoteen 2010 mennessä aikaan konkreettisia kulttuurisia, eettisiä, sosiaalisia ja taloudellisia tuloksia. Luovan talouden vetovoima-alueena Suomi houkuttelee puoleensa huippuluokan osaajia, joiden panos heijastuu luovan pääoman kumuloitumisena, positiivisena luovuuskehänä tai luovuuskierteenä.

Vientipotentiaalia useilla aloilla - 
uutta lähestymistapaa kaivataan

Kulttuurivientiselvityksestä kävi ilmi, että kulttuuriviennin arvoketju vuotaa ennen kaikkea tiedotuksen, markkinoinnin, promootion ja vienninedistämisen kohdalta. Nämä ovat asioita, jotka kaipaavat kulttuuriministeri Tanja Karpelan mielestä rakenteiden ja resurssien vahvistamista.

- Meillä on olemassa valmiita rakenteita näiden asioiden hoitamiseen, joten uusia raskaita instituutioita ei ole tarpeen perustaa. On kuitenkin tärkeää saada nykyisten rakenteiden ja toimijoiden panos koordinoiduksi toimimaan samaan suuntaan, sanoo ministeri Karpela.

Taiteen tiedotuskeskukset toimivat ministeri Karpelan mukaan jo nyt erinomaisesti, mutta melko pienin resurssein. - On tarpeen vahvistaa tiedotuskeskusten toimintaa ja suunnata sitä entistä selkeämmin kansainväliseen toimintaan. On myös hyvä ajatus yhdistää tiedotuskeskukset yhteiseksi kulttuuriviennin tiedotusverkostoksi.

- Kulttuuri- ja tiedeinstituutit ovat myös luonteva osa tätä verkostoa. Suomella on melko paljon kulttuuri-instituutteja verrattuna muihin pieniin maihin. Tämä on hyvä resurssi, jota voidaan kehittää palvelemaan myös kulttuurivientiä. Tätä varten instituutit tarvitsevat selvityksessä ehdotetun yhteisen strategian.

- Kulttuuriviennin tuotekehityksessä ja merkitysintensiivisen tuotannon edistämisessä ratkaiseva avaintekijä ja vahvin kilpailutekijä on taiteen, tieteen, teknologian ja talouden integraatio. Tarvitaan monialaista lähestymistapaa, poikkitaiteellista, poikkitieteellistä ja poikkimetodista osaamista ja innovointia. Tästähän peliteollisuus on erinomainen esimerkki: siinä yhdistyvät kirjallisuus eli tarina, visuaalisuus eli liikkuva ja still-kuva, musiikki eli ääni, teatteri, koreografia, tanssi, teknologia ja talous.

- Uudet poikittaiset lähestymistavat ja kokonaisvaltainen konseptointi ovat tärkeitä. Yhä enemmän tuotetaan ja vaihdetaan elämyksiä ja elämäntapoja, kulutustapoja eikä vain fyysisiä tavaroita. Voimakkaasti kehittyvä luova tuotanto ja aineeton vaihdanta ovat myös ekologisesti kestäviä tuotannon alueita. Suomen vahvuuksia kulttuuriviennissä ovat myös puhdas luonto, luonnonmateriaalit ja funktionaalisuus, toteaa ministeri Karpela.

" Onko kulttuurilla vientiä?" -selvitys 

pe

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta