Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksesta 
kootaan kommentteja 

		Suunnittelupäällikkö  Jouko Könnölä korostaa yhteistyön merkitystä valmistelussa. - Sidosryhmät tulisi saada entistä tiiviimmin mukaan valmisteluun heti  alkuvaiheessa.

Vuosia 2003-2008 koskevaa kehittämissuunnitelmaa eli kesua on valmisteltu opetusministeriössä loppukeväästä 2002 lähtien. Suunnitelma on vast'ikää lähetetty laajalle lausuntokierrokselle, jossa kartoitetaan mm. eri ministeriöiden, aluehallinnon, asiantuntijaelinten, koulutus-organisaatioiden ja etujärjestöjen näkemyksiä.

Hallitusohjelman linjausten ja kehittämissuunnitelmaluonnoksesta syyskuun lopussa päättyvällä lausuntokierroksella saadun palautteen pohjalta valmistelua jatketaan opetusministeriössä ja hallituksen sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä, jonka jälkeen valtioneuvosto käsittelee ja päättää asiasta loppuvuodesta.

Tehokkuutta, tukea ja koulutusta kaikille

Kehittämissuunnitelmaluonnoksen keskeisiä teemoja ovat koulutusjärjestelmän tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen ja ohjaus sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Tavoitteeksi asetetaan ammatillisesti eriytyvän koulutuksen tarjoaminen koko nuorisoikäluokalle ja aikuisten osaamistason kohottaminen ja osaamisen ajan tasalla pitäminen.

Nuorten siirtymistä koulutukseen ja koulutuksesta työelämään ehdotetaan nopeutettavaksi mm. kehittämällä opiskelijavalintoja, parantamalla koulutuksen läpäisyä ja karsimalla moninkertaista koulutusta. Nuorten syrjäytymistä ehkäistäisiin vahvistamalla tukiopetusta, erityisopetusta ja opiskelija- ja oppilashuoltoa, toteuttamalla koulutustakuu ja kehittämällä maahanmuuttajien koulutusta. Tutkintoja jo suorittaneille tulisi tarjota nykyistä enemmän heidän elämäntilanteeseensa sopivia ja aikaisemmin opitun huomioon ottavia koulutusmahdollisuuksia.

Koulutuksen mitoitukseen tarkennuksia

Kehittämissuunnitelmaluonnokseen sisältyvät myös koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2008. Tavoitteiden pohjana ovat työministeriön Työvoima 2020 -projektin ennusteet työvoiman tarpeen ja ammattirakenteiden kehittymisestä.

Työvoiman tarpeen ennakoidun kehityksen perusteella koulutusta ehdotetaan laajennettavaksi tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Sosiaali- ja terveysalalla koulutustarjonta pidetään jo nostetulla tasolla. Koulutustarjontaa supistetaan erityisesti hallinnon ja kaupan koulutusalalla, matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla ja kulttuurialalla. Myös luonnonvara-alalla sekä humanistisella ja opetusalalla aloittajamääriä laskettaisiin nykyiseen verrattuna. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että luonnontieteellisen ja humanistisen yliopistokoulutuksen tavoitteeksi asetetaan huomattavasti nykyistä parempi läpäisy.

Suunnitelmaluonnoksessa tavoitteeksi asetettavat toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen aloittajamäärät ovat likipitäen samat. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen osalta asetettaisiin tavoitteeksi moninkertaisen koulutuksen vähentäminen ja aikaisemman ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ohjaaminen lyhyempikestoiseen aikuiskoulutukseen. Muun muassa tämän takia aikuiskoulutustarjontaa esitetään laajennettavaksi. Samasta syystä esitetään lisättäväksi myös yliopistokoulutuksen erillisiä aikuiskoulutusohjelmia.

Korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyötä ehdotetaan edelleen vahvistettavaksi. Tärkeimpiä kehittämishaasteita ovat tieteen ja tiedehallinnon kansainvälistämisen jatkaminen, tutkijankoulutuksen vahvistaminen ja koko tutkimusjärjestelmän kehittäminen.

Valmistelussa tarvitaan yhteistyötä

Laaja-alaisesti koko koulutuksen kenttää koskevaan kehittämissuunnitelmakäytäntöön siirryttiin 1990-luvun alussa, jolloin valtioneuvosto hyväksyi ensimmäisen koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosiksi 1991-96. Nykyisen kaltaista prosessia edelsi jo 1970-luvun lopussa ensimmäistä kertaa laadittu keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelma, jossa linjattiin lähinnä lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä peruskouluun liittyviä asioita.

- Kehittämissuunnitelmaprosessia haluttiin laajentaa, sillä koulutusjärjestelmää oli tarve tarkastella kokonaisuutena. Tunnistettiin, että jo esiopetukseen tai peruskouluun liittyvät ratkaisut vaikuttavat myös yliopisto-opetukseen, kertoo pitkän uran opetusministeriössä tehnyt ja pian eläkepäiville siirtyvä suunnittelupäällikkö Jouko Könnölä.

Könnölän mukaan valittu lähestymistapa on osoittautunut hyväksi. Vuosien saatossa itse suunnitteluprosessi on kuitenkin muuttunut samalla kun sen sisältö on laajentunut. Nelivuotisten keskiasteen koulutuksen kehittämisohjelman valmistelu oli kolmiportainen ja valmistelu tapahtui nykyiseen verrattuna toisinpäin.

- Lääninhallituksen tekivät omat esityksensä keskusvirastoille eli ammattikasvatushallitukselle ja kouluhallitukselle, joiden kautta asia siirtyi opetusministeriölle valmisteluun. Nykyisin kehittämissuunnitelman luonnos valmistellaan virkamiestyöryhmässä ministeriössä, jonka jälkeen siitä hankitaan lausunnot. Toki nytkin työryhmä kuuli keskeisiä sidosryhmiä ja pyrki saamaan niiden näkemyksiä mukaan kehittämissuunnitelmaehdotukseen, Könnölä kertoo lausuntokierrokselle lähetetyn luonnoksen syntyprosessista.

Vuosien tuomalla kokemuksella Könnölä korostaa yhteistyön merkitystä valmistelussa.
- Ehkäpä nykyistä valmisteluprosessia olisi syytä jatkossa kehittää siten, että sidosryhmät - kuten opettajat, opiskelijat, Kuntaliitto ja työmarkkinajärjestöt - saataisiin entistä tiiviimmin mukaan valmisteluun heti sen alkuvaiheessa, Könnölä toteaa.

- jl/ mm

Luonnos koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2003-2008 (pdf) on luettavissa opetusministeriön www-sivuilla 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta