Suomi-palkinnot jaetaan jälleen joulukuussa
- Palkintoraadin urakka alussa 

		Suomi-palkinnoille kohotetaan maljat jälleen joulukuussa, kertoo palkintoraadin sihteerinä toimiva johtaja Rauno Anttila.

- Suomen monipuolinen taide-elämä takaa sen, ettei Suomi-palkinnoista päätettäessä tarvitse miettiä hampaat irvessä, vieläkö jostain löytyisi joku palkintonsa ansainnut. Varteenotettavia ehdokkaita löytyy yleensä runsaasti ja varsin helposti, kuvailee palkintoraadin sihteerinä useina vuosina toiminut johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä.

Opetusministeriön vuosittain jakamat Suomi-palkinnot myönnetään tunnustuksena merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavan läpimurron tehneelle nuorelle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle.

Suomi-palkinnolla vuonna 2002 palkittavista taiteilijoista päättää kulttuuriministeri Kaarina Dromberg, jota avustamaan opetusministeriö on asettanut eri taiteenaloja ja kulttuurihallintoa edustavan asiantuntijaraadin. Taiteentekijöiden ansioita puntaroivat raadin puheenjohtajana toimivan Drombergin apuna puheenjohtaja Risto Ruohonen Taiteen keskustoimikunnasta, ylijohtaja Kalevi Kivistö opetusministeriöstä, arkkitehti Gunnel Adlercreutz Rakennustietosäätiöstä, professori Auli Viikari Helsingin yliopistosta, museonjohtaja Tuula Karjalainen Nykytaiteen museo Kiasmasta, lehtori Tapani Länsiö Sibelius-Akatemiasta, tuottaja Claes Olsson, teatterinjohtaja Asko Sarkola Helsingin kaupunginteatterista, päätoimittaja Katja Ståhl, päätoimittaja Minna Tawast Tanssin tiedotuskeskuksesta sekä raadin sihteerinä toimiva johtaja Rauno Anttila opetusministeriöstä.

Ansioille ei ole absoluuttisia mittareita

Anttilan mukaan raati on pyritty kokoamaan siten, että sen jäsenet edustavat monipuolisesti taiteen kentän tuntemusta ja pystyvät arvioimaan ehdokkaiden ansioita.

- Raadin tehtävänä on avustaa ministeriä tuomalla esiin ehdokkaita ja perusteluja. Raati kokoontuu noin kolme kertaa, ja sen kokouksissa haarukoidaan läpi raatilaisten ehdotuksia. Myös ulkopuolelta eli lähinnä kulttuurielämän vaikuttajilta ja alan toimijoilta tulee raadille jonkin verran ehdotuksia palkinnonsaajiksi.

Suomi-palkintoja jaetaan yhdeksän ja niiden saajat seulotaan monikymmenisestä ehdokasjoukosta. Palkintoja myönnettäessä pyritään huomioimaan palkintokriteerien lisäksi myös se, että eri taiteenalat tulisivat pitkällä aikavälillä monipuolisesti edustetuiksi. Näkemyksiä palkintonsa ansainneista taiteilijoista ja heidän saavutuksistaan on monia, eikä niiden arviointiin ole olemassa mitään absoluuttisia mittareita. Anttilan kokemuksen mukaan kulloinkin palkinnoista päättäneen ministerin painotukset näkyvätkin valinnoissa.

Suomi-palkinnot jaetaan kymmenettä kertaa

Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993. Palkintojärjestelmää uudistettiin vuosina 1995 ja 1999. Vuodesta 1999 lähtien Suomi-palkintojen nimellä on myönnetty tunnustuksia sekä taiteen alueella tehdystä elämäntyöstä, taiteellisista saavutuksista että lupaavasta läpimurrosta nuorelle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle.

Vuodesta 1999 myös taiteellisista saavutuksista eri taiteenalojen edustajille myönnetyt tunnustukset, jotka yhdistettiin välillä Suomi-palkintojärjestelmään, on jaettu jälleen valtionpalkinnon nimellä. Palkinnot myöntävät valtion elokuvataide-, kirjallisuus-, kuvataide-, muotoilu-, näyttämötaide-, rakennustaide-, säveltaide-, tanssitaide- ja valokuvataidetoimikunnat sekä Taiteen keskustoimikunta. Lisäksi Taiteen keskustoimikunta myöntää vuosittain Lastenkulttuurin valtionpalkinnon.

- jl

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta