Pohjoismaista yhteistyötä juhlatuulella 

		Pohjoismaiden neuvoston juhlaistunto oheistapahtumineen järjestetään lokakuun lopussa Helsingissä.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on aina annettu painoa kulttuurille, koulutukselle ja tutkimukselle.

Pohjoismaat ovat mm. solmineet yhteisiä koulutusta koskevia sopimuksia, ja tukijärjestelmillä pyritään vilkastuttamaan ja syventämään pohjoismaista koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. Lisäksi Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa useita koulutus- ja tutkimuslaitoksia.

Niin ikään edistetään kulttuuriyhteistyötä. Lähivuosia varten Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat mm. laatineet strategian, jossa asetetaan etusijalle lapsiin ja nuoriin kohdistuvat toimenpiteet, tuodaan esiin ammattimaisen taide- ja kulttuuritoiminnan tuloksia, painotetaan kulttuuritoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa, kiinnostusta ja kunnioitusta niitä eri kulttuureja kohtaan, joista pohjoismainen yhteisö muodostuu sekä vahvistetaan kansalaisten osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön mm. lisäämällä yhteistyötä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa.

Kulttuuri-, opetus- ja tutkimusyhteistyön osuus Pohjoismaiden ministerineuvoston budjetista on merkittävä. Vuonna 2000 se oli yhteensä 341,9 miljoonaa Tanskan kruunua eli 44,1 prosenttia kokonaisbudjetista.

Juhlaistunto järjestetään Helsingissä

Pohjoismaiden neuvoston juhlaistunto oheistapahtumineen järjestetään Helsingissä 29.-31. lokakuuta.

Pohjoismaiden neuvosto on parlamentaarikkojen yhteistyöfoorumi, jonka 87 jäsentä edustavat viittä Pohjoismaata ja kolmea itsehallintoaluetta. Neuvoston jäsenet ovat kansallisten parlamenttien jäseniä. 

Vastaavasti Pohjoismaiden hallitusten yhteistyöelin on Pohjoismaiden ministerineuvosto, joka toimeenpanee neuvoston antamat suositukset. Nimestään huolimatta ministerineuvosto ei ole vain yksi neuvosto, vaan siinä on useita eri kokoonpanoissa kokoontuvia ministerineuvostoja, joissa käsitellään mm. koulutukseen ja kulttuuriin liittyviä asioita. Sekä opetus- että kulttuuriministerit kokoontuvat Helsingissä 31. lokakuuta.

Hallitustason pohjoismainen puheenjohtajuus kiertää kalenterivuosittain. Suomi toimi puheenjohtajana vuonna 2001. Nykyisen puheenjohtajamaan Norjan jälkeen puheenjohtajuutta hoitaa Ruotsi, joka esittelee Helsingissä oman pohjoismaisen yhteistyöohjelmansa.

Teemaseminaareja eri aiheista

Pohjoismaiden neuvoston 50-vuotisjuhlaistunnon yhteydessä järjestetään mm. päätösseminaari kuuden pohjoismaisen konferenssin sarjassa, jossa aiheena oli "Lasten oikeudet - lasten osallisuus". Seminaarisarjan aloitti elokuun lopussa Helsingissä Pohjoismaiden ministerineuvoston ja opetusministeriön järjestämä tapahtuma, jossa pohdittiin demokratia- ja arvokysymyksiä koulumaailman arjessa.

Lisäksi opetusministeriö järjestää kaksipäiväisen konferenssin pohjoismaisen elokuvan viennin ja kaupallisen menestyksen näkymistä. Konferenssin tarkoituksena on tarjota aineksia pohjoismaiseen yhteistyöhön, kansallisen elokuvapolitiikan muotoiluun eri Pohjoismaissa sekä tuotanto- ja levitysyritysten omien strategioiden muodostukseen.

Uusi pohjoismainen elokuvapalkinto jaetaan ensimmäistä kertaa

Istunnon yhteydessä jaetaan Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto, musiikkipalkinto sekä luonto- ja ympäristöpalkinto. Tänä vuonna niiden lisäksi jaetaan ensimmäistä kertaa myös pohjoismainen elokuvapalkinto, jonka Pohjoismaiden kulttuuriministerit päättivät perustaa elokuvapalkinnon juhlavuoden kunniaksi ja vahvistamaan pohjoismaista kulttuuriyhteisöä. Palkinnolla halutaan lisätä pohjoismaisen elokuvan tarjontaa ja edistää sen saatavuutta kaikkialla Pohjolassa.

Pohjoismaisen elokuvapalkinnon ehdokkaina on kymmenen pohjoismaista elokuvaa, joiden ensi-ilta on ollut kuluneena vuonna. Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon 2002 saa norjalainen Lars Saabye Christensen romaanistaan Halvbroren. Musiikkipalkinto puolestaan ojennetaan färsaarelaiselle säveltäjälle Sunleif Rasmussenille teoksesta Symfonie nr 1 "Oceanic Days".

Palkinnoista vanhin on kirjallisuuspalkinto, joka on jaettu vuodesta 1962 lähtien joka vuosi. Se myönnetään pohjoismaisella kielellä kirjoitetusta teoksesta. Musiikkipalkinto eli viralliselta nimeltään Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto luovalle ja esittävälle säveltaiteelle annettiin ensimmäisen kerran vuonna 1965. Vuoteen 1988 asti palkinto jaettiin joka toinen vuosi ja vuodesta 1990 lähtien se on jaettu joka vuosi. Palkinto myönnetään vuorovuosin luovalle ja esittävälle säveltaiteelle. Luonto- ja ympäristöpalkinto päätettiin perustaa vuonna 1994 ja se voidaan antaa henkilölle, jonka panos pohjoismaisen luonnon ja ympäristön hyväksi on merkittävä tai ryhmälle, järjestölle, tiedotusvälineelle, yritykselle tai laitokselle, joka on ottanut esimerkillisellä tavalla huomioon luonnon ja ympäristön omassa toiminnassaan.

- jl

Linkkejä ja lisätietoja:

• Pohjoismaiden neuvosto 50 vuotta
• Pohjoismaiden neuvoston juhlaistunto
• Pohjoismainen demokratia ja arvot koulun arkipäivässä -seminaarisarja
• Elokuvan kansainvälinen menestys -konferenssi

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta