Laajennettu ylioppilastutkinnon rakennekokeilu turvaa yhdenvertaisuuden aiempaa paremmin 

		Alkuperäiset kirjalliset kysymykset vastauksineen on julkaistu eduskunnan www-sivuilla.

Valtioneuvosto antoi syyskuun lopussa asetuksen ylioppilastutkinnon rakennekokeilusta, johon valittiin mukaan yhteensä 57 lukiota ja aikuislukiota eri puolilta maata. Kokeilun mukainen ylioppilastutkinto, jossa kokelas suorittaa pakollisena ainoastaan äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävän kokeen ja voi valita kolme muuta pakollista koetta toisen kotimaisen kielen kokeen, vieraan kielen kokeen, matematiikan ja reaalikokeen joukosta, voidaan suorittaa vuosina 2003-2007.

Kansanedustaja Kyösti Karjula (kesk) kysyy kirjallisessa kysymyksessään kuinka lukioiden opiskelijoiden yhdenvertaisuus aiotaan turvata rakennekokeilun jatkuessa ja laajentuessa.

Kysymykseen vastanneen opetusministeri Maija Raskin mukaan asetus turvaa entistä kokeilua paremmin yhdenvertaisuuden eri lukioiden opiskelijoille, koska kokeilua laajennettiin maantieteellisesti ja se kattaa nyt koko Suomen. Rask kuitenkin muistuttaa, että koska kyse on kokeilusta, se voi koskea vain osaa lukio-opiskelijoista.

Ylioppilastutkinnon kokeilu alkoi vuonna 1995, jolloin siihen tuli mukaan 29 lukiokoulua, jotka sijaitsivat pääosin Etelä-Suomessa ja kaupungeissa. Rakennekokeilua seurannut työryhmä on esittänyt kokeilun vakinaistamista. Eduskunnan sivistysvaliokunta puolestaan toivoi, että kokeilua jatkettaessa saataisiin kielellisesti ja alueellisesti kattavaa tietoa kokeilun toimivuudesta.

Uuteen kokeiluun otettiin mukaan yhteensä 57 lukiokoulua, joista 29 oli mukana jo aikaisemmassa kokeilussa. Rask kertoo vastauksessaan, että uuden kokeilun piiriin otettiin lukiokouluja seuraavin perustein: alueellinen kattavuus, kielellinen edustavuus, lukioiden kokoerot kun mukana on sekä suuria, keskisuuria että pieniä lukioita sekä erityisen tehtävän saaneiden lukioiden edustus ja aikuislukiot.

Alueellisen perustelun mukaisesti kokeilulukioita otettiin mukaan myös Itä- ja Pohjois-Suomesta. Mukaan pääsi myös kolme aikuislukioita, joilla ei edellisessä kokeilussa ollut lainkaan edustusta. Kieliperusteella mukaan esitettiin yhteensä kuutta lukiokoulua. Erityisen tehtävän saaneita lukioita on esityksessä yksi eli Sotkamon urheilulukio.

Raskin mukaan uusi kokeilu tuokin laajemmat ja kattavammat kokeilutulokset kuin nyt voimassa oleva kokeilu. Se kertoo aikaisempaa paremmin lukio-opiskelijoista ja heidän ylioppilastutkintovalinnoistaan eri puolella Suomea, toteaa Rask.

Valintojen taustalla on myös opetusministeriön oikeuskansleri Paavo Nikulalta saama kannanotto, jonka mukaan kokeiluun voidaan ottaa mukaan esimerkiksi noin 10 prosenttia Suomen kaikista lukiokoulutusta antavista oppilaitoksista. Määrä on edustava otos kaikesta Suomessa järjestettävästä lukiokoulutuksesta lyhytaikaisessa kokeilussa. Rakennekokeilua käsiteltiin myös sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä, joka lähti ehdotuksessaan siitä, että kokeilu toteutuessaan koskee 11,8 prosenttia lukioverkon lukioista.

Alkuperäinen kirjallinen kysymys (764/2002) vastauksineen on luettavissa eduskunnan www-sivuilta.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta