Ennakointiin kaivataan yhtenäisyyttä ja uudistuksia
Koulutustarjonnan mitoittaminen ja koulutuksen sisällöllinen
kehittäminen edellyttävät tulevien koulutus- ja työvoimatarpeiden
arviointia eli ennakointia. Tapoja ja toteuttajia on kuitenkin ollut
useita - nyt ennakointiin kaivataan yhtenäisyyttä ja uudistuksia.
Suomessa koulutus-
ja työvoimatarpeisiin liittyvää ennakointia on tehty jo pitkään.
Opetusministeriön neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää
kertoo esim. koulutustarpeiden ennakoinnin ulottuvan nykyisin
vähintään vuoteen 2010 tai pidemmälle.
- Ennakoinnin on suuntauduttava kauas tulevaisuuteen, sillä
koulutustarjonnassa tehtävät muutokset näkyvät työelämässä vasta
useiden vuosien päästä. Lisäksi ratkaisujen kanssa on elettävä
pitkään, sillä tietyn koulutuksen hankkineet tulevat olemaan
työelämässä vuosikymmeniä.
Pitkän aikavälin lisäksi muita ennakoinnin haasteita ovat
Mäenpään mukaan muutosten nopeus ja yllätyksellisyys.
- Maailma muuttuu ja tosiasia on, että joiltakin osin tulevia tarpeita
on lähes mahdotonta ennakoida.
Kansliapäälliköt pohtimaan asiaa
Tarve ennakointitiedoille on kiistaton, jotta esim. työvoiman
saatavuus tulisi turvatuksi ja koulutus ohjautuisi aloille, joilla on sekä
työtä että tarvetta sen tekijöille. Asia nousi esille mm. ensi
vuotta koskevan talousarvion valmistelun yhteydessä syntyneessä ns.
kansliapäällikkötyöryhmän muistiossa. Muistioon sisältyy yhtenä
toimenpiteenä ehdotus työvoima- ja osaamistarpeiden
ennakointijärjestelmän uudistamisesta. Ennakoinnin järjestämisestä
odotellaan kansliapäälliköiden kannanottoa vuoden loppuun mennessä.
Työtä varten Elinkeinoelämän Tutkimuskeskus ETLA:a on pyydetty
tekemään työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointia koskeva selvitys,
jossa kartoitetaan ja arvioidaan valtionhallinnon eri hallinnonaloilla
sekä keskus- että aluehallinnossa olevat työvoima- ja
koulutustarpeiden ennakointijärjestelmät sekä niiden tavoitteet,
näkökulmat ja menetelmät. Selvitykseltä odotetaan myös ehdotuksia
ennakointijärjestelmien kehittämiseksi ja yhteensovittamiseksi.
Selvityksen toteuttavat tutkimusjohtaja Olavi Rantala ja tutkija Hannu
Kaseva.
Selvitystyön ohjausryhmänä toimii kansliapäällikköryhmä, jonka
puheenjohtajana on kansliapäällikkö Markku Linna
opetusministeriöstä sekä jäseninä kansliapäällikkö Markku
Lehto sosiaali- ja terveysministeriöstä, valtiosihteeri Raimo
Sailas valtiovarainministeriöstä, kansliapäällikkö Jarmo
Vaittinen maa- ja metsätalousministeriöstä, kansliapäällikkö Markku
Wallin työministeriöstä sekä kansliapäällikkö Erkki
Virtanen kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Ryhmän pysyvänä
asiantuntijana toimii toimitusjohtaja Pentti Vartia ETLA:sta ja
sihteerinä neuvotteleva virkamies Heikki Mäenpää
opetusministeriöstä.
- jl
Lisätietoja
ennakoinnista opetusministeriön www-sivuilla
|