Kestävälle kehitykselle haetaan uutta painoarvoa koulutuksessa

		Opetusministeri Maija Raskin mukaan kestävä kehitys on jatkuva prosessi, ei erillinen projekti.

Opetusministeri Maija Rask haluaa kestävän kehityksen edistämisen muodostuvan lähivuosina painopisteeksi suomalaisessa koulutus- ja tiedepolitiikassa.
- Kestävän kehityksen edistäminen on minulle tärkeä asia niin opetusministerinä kuin kansalaisenakin. Kestävän kehityksen tärkeys ja sen edistämisen vaikeus, konkretisoituivat minulle jo osallistuessani vuonna 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssiin. Kestävästä kehityksestä tuli silloin virallisesti kansainvälisen politiikan käsite. Olen mielelläni nykyisissä tehtävissäni korostanut ympäristöasioiden tärkeyttä.

Raskin mukaan koulutus on hyvä keino kestävän kehityksen edistämisessä.
- Eri koulutuksen vaiheissa oppijoilla on oltava mahdollisuus omaksua oikeat arvot, tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee myöhemmässä elämässä vastuullisena kansalaisena. Hiljattain saavutettiin yksimielisyys lukion tuntijaon uudistamisesta. Siinä lisätään syventäviä kursseja sekä biologiaan että kemiaan. Perusteena oli juuri ympäristötietouden vahvistaminen. Tämä on yksi esimerkki konkreettisesta toiminnasta, jolla nykyhallitus on halunnut meille yhteistä ja tärkeää asiaa edistää. Koulutuksella parannetaan myös ammatillisia valmiuksia huomioida kestävään kehitykseen liittyvät periaatteet ammateissa. Lisäksi koulutus tuottaa erikoisasiantuntijoita kestävän kehityksen tehtäviin.

Kestävä kehitys on kaikkien asia kaikessa

Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa tulee perustaa kokonaisvaltaiseen näkemykseen taloudellisesta, sosiaalisesta sekä ympäristön huomioon ottavasta kehityksestä.

Rask korostaa, että kestävän kehityksen edistämisestä ei saa muodostua asiaan vihkiytyneiden "ideologista" opinkappaletta.
- Kestävä kehitys on meidän kaikkien asia kaikessa. Kysymys ei ole erillisestä oppiaineesta, vaan monitieteisesti aihetta lähestyvän opiskelun tulisi toteutua kunkin koulutusalan ja oppiaineen omissa puitteissa. Kestävä kehitys ei siten ole erillinen projekti vaan jatkuva prosessi, jossa tekemisen aitouden soisikin olevan tärkeämpää kuin liian ehdottomilla totuuksilla eteenpäin harppomisen.

Baltic 21E -ohjelma tuo kestävän kehityksen pysyväksi osaksi kaikkea koulutusta

Suomi on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen kansainvälisten sopimusten ja ohjelmien kautta. Alueellisesta yhteistyöstä on esimerkkinä mm. useita yhteiskunnan eri alueita koskeva Itämeren maiden Baltic 21 -toimintaohjelma, johon on alusta lähtien sisältynyt koulutus kestävän kehityksen horisontaalisena keinona. Koulutus sai uutta painoarvoa kun yhdentoista Itämeren maan opetusministerit antoivat vuonna 2000 Tukholmassa ns. Hagan julistuksen, jonka perusteella Baltic 21 -toimintaohjelmaan sisällytetään omana sektorinaan koulutus (An Agenda 21 for Education in the Baltic Sea Region). Varsinaisen ohjelman ministerit hyväksyivät tämän vuoden tammikuussa.

Baltic 21E -ohjelmalla pyritään kehittämään koulutusjärjestelmiä niin, että kestävän kehityksen näkökohdat ovat luonteva ja pysyvä osa niitä. Sen mukaan kunkin maan tulee ottaa käyttöönsä kouluissa ja korkeakouluissa kestävän kehityksen toimintaohjelma. Ohjelmassa esitetään myös tavoitteita ja toimia vapaalle sivistystyölle ja tutkimukselle. Baltic 21E -ohjelma edellyttää tulosten säännöllistä arviointia, joiden perusteella voidaan jatkossa asettaa uusia tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on edistää myös kestävään kehitykseen liittyvää yhteistyötä Itämeren maiden kesken.

Ehdotus ohjelman käynnistämistä esiteltiin

Ajatuksen konkretisoimiseksi ja keskustelun käynnistämiseksi Kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa -työryhmä on valmistellut ehdotuksen Baltic 21E -ohjelman toimeenpanon käynnistämisestä Suomessa. Työryhmän lähtökohtana on perustaa ohjelman toimeenpano koulutuksen toteuttajien ja muiden kentän edustajien näkemyksille ja asiantuntemukselle. Ehdotusta käsiteltiin 24. lokakuuta Kansallismuseossa järjestetyssä seminaarissa Helsingissä.

Työryhmän tavoitteena on käynnistää keskustelu ohjelman toteuttamisesta ehdotetun käynnistämissuunnitelman pohjalta. Lopullinen esitys Baltic 21E -ohjelman kansalliseksi toteuttamissuunnitelmaksi ja Itämeren maiden kanssa tehtävän yhteistyön strategiaksi sekä ehdotus ohjelman toimeenpanon koordinoinnista jatkossa on tarkoitus laatia vuonna 2004. Jo ensi vuonna olisi tarkoitus myös käynnistää Itämeren alueen yhteistyöhankkeita.

Baltic 21E -ohjelman velvoitteista ensimmäinen, ja ehkä tärkein, on sisällyttää kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa sitä koskeviin säädöksiin tai muihin normeihin. Ohjelman käynnistyssuunnitelmassa ehdotetaankin, että kestävän kehityksen edistäminen koulutuksessa otettaisiin huomioon mm. seuraavassa valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, hallituksen ohjelman valmisteluasiakirjoissa, opetusministeriön ja Opetushallituksen strategia-asiakirjoissa sekä valmisteltaessa opetussuunnitelmien perusteita. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että kestävän kehityksen edistäminen Baltic 21E -ohjelman mukaisesti sisällytettäisiin opetusministeriön ja Opetushallituksen, yliopistojen sekä ammattikorkeakoulujen tulossopimuksiin.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulisi laatia omat kestävän kehityksen toimintasuunnitelmat, joissa otetaan huomioon Baltic 21E -ohjelman tavoitteet ja toimintaohjelma. Koulusektorilla yhtenä tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja koulun oman kestävän kehityksen toimintaohjelman laadintaan, käyttöönottoon ja seurantaan. Myös vapaata sivistystyötä varten tulisi laatia kestävän kehityksen edistämisohjelma vuosille 2004-2006.

- jl

Ehdotus käynnistyssuunnitelmaksi Baltic 21E -ohjelman toteuttamisesta on julkaistu -opetusministeriön työryhmämuistioita -sarjassa ja se on saatavilla opetusministeriön www-sivuilta 

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta