Nuorisobarometrin mukaan entistä useampi nuori aikoo ehkä uurnille
Nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora julkisti viime viikolla
Nuorisobarometrin nuorten asenteista ja odotuksista. Barometrin
peruskysymykset ovat vuosittain suurin piirtein samoja, mutta mukana on
aina myös jokin ajankohtainen teema. Tänä vuonna keskityttiin
vaaleihin.
Nuorisobarometrejä
on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1994 alkaen. Vuoden 2002
nuorisobarometri osoittaa nuorten arvomaailman pysyneen vuosien saatossa
lähes samana. Tämänvuotisessa tutkimuksessa nuorille suunnatut
kysymykset oli jaoteltu kolmeen yläotsikkoon Nuoret ja yhteiskunta,
odotukset seuraavalle hallituskaudelle sekä arvostukset ja
elämäntapa.
Poliittinen aktiivisuus saattaa nousta ensi vaaleissa
Vaikka nuoria onkin syytetty poliittisesti epäaktiivisiksi, aikoo
barometrin mukaan kuitenkin 57 prosenttia 20-24 -vuotiaista ja 61
prosenttia 25-29 -vuotiaista varmasti äänestää seuraavissa
eduskuntavaaleissa. Lisäksi kolmannes pitää äänestysajatusta
mahdollisena.
- Tämä on mielenkiintoinen uutinen. Tuloksen mukaan näyttäsi
olevan hyvinkin mahdollista, että ensi eduskuntavaaleissa noin 80
prosenttia nuorista äänestää, Nuorisoasiain neuvottelukunnan
puheenjohtaja Jyrki Katainen toteaa. Lisäksi kolme neljäsosaa
nuorista on sitä mieltä, että äänestäminen lisääntyisi, jos se
olisi mahdollista internetin kautta.
Poliittisina ja yhteiskunnallisina haasteina nuoret pitävä
terveydenhuollon saattamista kuntoon, rikollisuuden torjuntaa, vanhusten
huoltoa, työllisyyttä ja lapsiperheiden tukemista. Kataisen mukaan
nuoret ovatkin varsin epäitsekkäällä tavalla huolehtimassa
hyvinvointipalveluista.
Vaikka nuoret ovat barometrin mukaan useissa asioissa hyvin
konservatiivisia, nousevat ns. pehmeät arvot esiin esim.
terveyspalveluihin ja vanhustenhoitoon liittyvissä seikoissa. Katainen
ei näe tässä mitään ristiriitaa.
- Barometri kertoo nuorten arvostavan hyvinvointiyhteiskunnan
palveluja. Asenteeltaan nuoret ovat konservatiivisia, mutta uskovat
tasa-arvoiseen yhteiskuntaan, jossa heikommista on pidettävä huolta.
Myös oman hyvinvoinnin eteen pitää tehdä töitä, tilapäisiäkin ja
elinikäinen oppiminen auttaa hyvän elämän saavuttamista.
Nuoret ovat aika tervejärkisiä
Nuorisobarometrin kokoamiseen sen alkuvuosista lähtien osallistuneen
FL Pekka Saarelan mielestä barometri purkaa media
viestittämää kuvaa nuorista.
- Tiedotusvälineissä on puhuttu esim. nuorten ylivelkaantumisesta,
mutta suurimmalla osalla nuorista ei ole velkaongelmia. Nuoret
suhtautuvat myös huumeisiin hyvin kielteisesti ja ymmärtävät
koulutuksen merkityksen hyvän työpaikan saannin edellytyksenä. Kaiken
kaikkiaan barometri osoittaa, että nuoret ovat aika tervejärkisiä,
Saarela summaa.
Lähes kaikki (95 %) nuoret tuomitsevat huumeiden käytön eivätkä
halua lieventää huumeiden käytöstä annettavia rangaistuksia.
Nuorten juomatavat eivät ole kuitenkaan muuttuneet: alkoholin
käyttötiheys on samalla tasolla Euroopan muiden nuorten kanssa, mutta
humalahakuinen juominen on tyypillistä juuri suomalaisille.
Hyvät ystävät, pysyvä työsuhde, oma perhe ja lapset ovat nuorten
tulevaisuuskuvissa tärkeitä. Puolelle nuorista on oman perheen ja
lasten saaminen ennen 35-ikävuotta on tärkeysjärjestyksessä
ensimmäisenä.
Nuoret uskovat koulutuksen mahdollistavan pääsyn hyviin
työpaikkoihin. Toivetyöpaikka löytyy useimmiten yksityiseltä
sektorilta. Nuorista 69 prosenttia olisi valmis muuttamaan kotimaassa
työn perässä, osa jopa ulkomaille. Työpaikan vaihtamista pidetään
normaalina osana työelämää. Barometrin mukaan nuoret ovat kuitenkin
huolestuneita töiden lisääntyneistä vaatimuksista ja loppuun
palamisesta.
Katainen pitääkin barometrin tuloksia hyvänä viestinä
poliittisille päättäjille:
- Nuoret arvostavat työtä, mutta heitä hirvittää työstressi.
Joustavuutta löytyy, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.
- ss
Lisätietoja nuorisobarometrista ja sen tuloksista on saatavilla Nuoran
www-sivuilta
|