Avartti - toimintaa yli rajojen 

		Avartti tunnustukset luovutettiin juhlavassa tilaisuudessa 73:lle nuorelle. Kuva: Lehtikuva

Nuorisotyön menetelmänä Avartti on Suomessa vielä uusi ja tuntematon, mutta saamassa jalkaansa oven väliin nuorisotyön kentällä. Suomessa Avartti - Nuoret sen tekevät! -nimellä toimiva ohjelma on kansainvälinen, nuorille suunnattu nuorisotyön toimintaohjelma, joka aloitettiin Isossa-Britanniassa vuonna 1956, jossa se tunnetaan nimellä The Duke of Edinburgh's Award. Suomessa toiminta käynnistyi vuonna 1999. Maailmalla ohjelma toimii 107 maassa, ja Suomessa 40 paikkakunnalla.

Avartti perustuu olemassa olevien järjestöjen ja organisaatioiden yhteistyöhön. Periaatteena on, että harrastustoimintaa ja nuorisotyötä tekevät tahot verkostoituvat keskenään tarjoamalla nuorille mahdollisuuden osallistua palveluun, taitoon, liikuntaan ja seikkailuun osana oman organisaationsa toimintaa.

Menetelmän pääperiaatteita ovat tavoitteellisuus, pitkäjänteisyys, kansainvälisyys ja vapaa-ehtoisuus. Avartissa nuori sitoutuu suorittamaan neljää osa-aluetta (palvelu, taito, liikunta ja seikkailu) määrätyn ajan ja saa suorituksesta tunnustuksen. Avarttia voi suorittaa pronssi-, hopea- ja kultatasolla ja se on avoin kaikille 14-25-vuotiaille nuorille.

Avartti on hyvä lisä nuorisotyöhön

Konferenssin yhteydessä prinssi Edward ja kulttuuriministeri Kaarina Dromberg jakoivat valtioneuvoston juhlahuoneistossa Avartti-tunnustuksia 73 nuorelle. Kunniakirjan saaneista kuusi oli Karjalan tasavallasta, kuusi Virosta ja loput Suomesta. 

Tunnustuksen saaneiden puolesta kiitokset esitti jyväskyläläinen Pasi Kuisma. Samalla hän esitti haasteen Avartin kehittämiseksi:
- On tullut aika kiittää ja omalta kohdaltani päättää Avartti-ohjelma. Olen suorittanut hopeatason tunnusmerkin ja koska viime keväänä täytin 25 vuotta, niin kultaosio jää suorittamatta. Olisin halunnut jatkaa vielä kultaosiossakin ja toivoisinkin, että Avarttia kehitettäisiin niin, että erityisryhmiin kuuluvien osallistujien ikärajoja laajennettaisiin, sanoi Kuisma.

Avartin toiminnassa vuoden mukana ollut Avartti-ohjaaja Jenni Hujanen pitää menetelmää hyvänä tulokkaana nuorisotyöhön. 
- Avartissa kaikki nuoret ovat samalla viivalla ikään, kansallisuuteen tai kehitysvaiheeseen katsomatta. Siinä kilpaillaan vain itseään vastaan, toteaa 21-vuotias Hujanen.

Hujasen mielestä Avartin parhaita puolia ovat pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus.
- Nuorella on hyvä olla harrastuksia, joihin hän on sitoutunut ja joiden sisällä hän voi asettaa itselleen tavoitteita. Tavoitteiden asettamisessa ja sopivien harrastusmuotojen valinnassa apuna ovat ohjaajat, mutta työ tehdään alusta loppuun asti itse. Se tarjoaa hyvät puitteet myönteisille kokemuksille.

Vieraat tutustuivat Avartti-toimintaan käytännössä

		Avartti-nuoret esittelivät käytännön toimintaansa koleassa syyssäässä mm. prinssi Edwardille, joka on itsekin suorittanut kultatason ohjelmassa.

Suomessa Avartissa toimivien organisaatioiden kirjo on laaja. Mukana on niin kuntien nuorisotoimia, seurakuntia kuin erilaisia järjestöjä ja yhdistyksiä. Avarttia tehdään niin syrjäytymisvaarassa olevien kuin aivan tavallisten nuorten keskuudessa.

Avartti-ohjelma esittäytyi vieraille perjantaina teemalla "Young people in action", jolloin nuoret esittelivät toimintaansa vieraille aivan käytännössä. Mukana oli Avartti-nuoria Tampereelta, Pielavedeltä, Elimäeltä ja Piikkiöstä. Nuoret esittelivät erämatkailua, vapaapalokuntatoimintaa, ratsastusta sekä sauvakävelyä.

Yksi konferenssin tavoitteista oli lisätä Avartin tunnettavuutta ja sitä edisti ehdottomasti prinssi Edwardin vierailu. Media kiinnostui avoimesta ja sympaattisesta kuninkaallisesta ja sen myötä Avartista. Mukavanoloinen ja ihmisläheinen Prinssi Edward tuli konferenssiin mukaan koko persoonallaan ja nautti olostaan osallistujana osallistujien joukossa. Myös hänen Avartti-henkisyytensä kiinnitti monen osanottajan huomion; hän tunsi asian hyvin tärkeäksi ja kertoi olevansa Avartin takana myös tulevaisuudessa. Prinssi Edward on itse suorittanut Avartti-ohjelmaa kultatasolle saakka, jonka hän saavutti vuonna 1986.

Opiskelijat konferenssin kimpussa

Kansainväliseen nuorisotyön aluekonferenssiin osallistui viitisenkymmentä ulkomaalaista ja parisenkymmentä suomalaista nuorta ja nuorisotyötä tekevää aikuista. Konferenssin järjestivät opetusministeriö ja Avartti-toimisto yhteistyössä Avartin kansainvälisen sihteeristön kanssa.

Konferenssi tarjosi myös oppimismahdollisuuksia. Avartti-ohjaaja Jenni Hujanen oli yksi Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisotyön opiskelijoista, joille aukeni mahdollisuus järjestää Avartti-konferenssia yhdessä opetusministeriön nuorisoyksikön kanssa.

Suunnittelu Mikkelin ammattikorkeakoulussa aloitettiin keväällä ja kesälomien jälkeen ryhdyttiin tosi toimiin. Konferenssin järjestäminen liittyi osana opintoihin ja näin opiskelijat saivat projektin aikana tuntumaa todelliseen työelämään. Kokonaisuudessaan projekti oli opiskelijoille tärkeä tilaisuus näyttää isommille tahoille, kuinka vaativista tehtävistä he pystyvät suoriutumaan. Opiskelijoiden arvioiden mukaan EMAS-konferenssi sujui kaiken kaikkiaan loistavasti.

Artikkelin ovat kirjoittaneet Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisotyön opiskelijat, jotka osallistuivat osana opintojaan EMAS (European, Mediterrainean & Arab States) -konferenssin järjestelyihin.

	Sivun alkuun
	Lähetä juttu
	Tulosta