Etusivu Verkkouutiset Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle

Takaisin
verkkouutinen

27-10-2015

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on lähettänyt oheisen avoimen kirjeen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle 27.10.2015

Suomi on ollut historiassaan monia kertoja vaikeiden tilanteiden edessä. Kun on ollut vaikeaa, on selviytymiskeinoksi aina valittu osaamisen vahvistaminen ja kansan sivistystason nostaminen.

Itsenäisyyden satavuotisjuhlan edellä olemme jälleen tilanteessa, jossa uudistumista kipeästi kaivataan. Vienti on ollut vaikeuksissa seitsemän vuotta. Elinkeinorakenteen vankat kivijalat ovat pettäneet globaalissa, nopeassa muutoksessa. Olemme jäämässä muista jälkeen. Näköpiirissä on vain hidasta kasvua, jos kasvua ollenkaan. Velka kasvaa, samoin työttömyys. Se lisää epävarmuutta ja syö tulevaisuudenuskoa. Koko Eurooppaa koskeva pakolaistilanne on totta myös Suomessa ja muuttaa yhteiskuntaamme pysyvästi.

Elämme aikaa ja hetkeä, jossa uudistumiskykymme ei saa yskiä.

Pienenä kansana menestyksemme perustuu tulevaisuudessakin ihmisiin. Sivistykseen, huippuosaamiseen, inhimilliseen pääomaan. On osattava enemmän kuin muut osaavat, ja uudistuttava nopeammin kuin muut.

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikkaakin tehdään nyt poikkeuksellisen vaativassa toimintaympäristössä. Meidät tunnetaan maailmalla erityisen toimivasta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästämme. Hieman liian uinuva tyytyväisyys näkyy nyt, kun globaali kilpailu on kiristynyt. Viimeaikaiset kansainväliset ja kotimaiset arvioinnit osoittavat, että suhteellinen kilpailuetumme on heikentynyt. Nuorten ja aikuisten osaamisessa on isoja puutteita. Koulutustason nousu on hiipunut, samoin sosiaaliset nousut. Muut juoksevat kovempaa, synnyttävät uutta yllättävän nopeaan. Meidän korkeakoululaitoksemme on kovin sirpaloitunut, ja tutkimus on jakautunut liian moniin, resursseiltaan ja vaikuttavuudeltaan keskinkertaisiin yksiköihin.

Maailman huipulle tähtäävä maa ei voi olla tyytyväinen eikä tyytyä tilaan, jossa sen korkein huippu - tiede ja tutkimus - yltää kyllä hyvään, mutta ei maailman kärkeen.

Ennen nykyistä julkisen talouden niukkuuden aikaa panostukset korkeakouluihin ja tutkimukseen kasvoivat huomattavasti vuosien ajan. Kävikö meille niin, että oletimme tieteen tason ja vaikuttavuuden kohenevan tasatahtia voimavarojen lisääntymisen kanssa? Kansainvälinen vertailu osoittaa, että resurssien puute ei ole keskeinen ongelmamme, vaan niiden tehoton hyödyntäminen. Saamme samalle rahalle vähemmän vastinetta yhteiskunnan hyödyksi kuin tärkeimmät verrokkimaamme.

Tämän tilanteen edessä kutsun teidät, arvoisat yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme tärkeimmät vaikuttajat, mukaan työhön, jonka päämääränä on nykyistä laadukkaampi, kansainvälisempi, vaikuttavampi ja tehokkaampi korkeakoululaitos. Tavoitteemme on, että suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistamisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen.

Julkisen talouden säästöt tuntuvat myös koulutuksessa ja tutkimuksessa. Leikkaukset pakottavat meidät miettimään, miten käytämme 3,2 miljardia euroa julkista rahaa korkeakoulutukseen ja tutkimukseen nykyistä järkevämmin. Tarvitaan laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavia uudistuksia. Toinen vaihtoehto on näivettymisen tie. Sitä jos kuljemme, emme kykene pitämään parhaita tutkijoita Suomessa emmekä houkuttelemaan ulkomaista huippuosaamista tänne.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sopii ensi vuonna yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa keskeiset tavoitteet vuosille 2017-2020. Tällä viikolla lähtee ministeriön ohjekirje neuvotteluja varten.

Suomessa on korkeakoulujen, tieteen ja korkeimman opetuksen autonomia. Uudistusten aloituksessa ja läpiviennissä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on vastuu ja valta. Toisaalta ministeriön on ohjattava opetuksen ja tutkimuksen kokonaisuutta. Myös korkeakoulukentältä kumpuaa toiveita ministeriön ja poliittisen johdon vahvemmalle ohjaukselle ja suunnalle.

Meillä tieteen kärki on terävä, mutta aivan liian kapea. Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen tekeminen on useilla aloilla erittäin kallista. Meillä ei ole taloudellisia eikä inhimillisiä resursseja päästä korkealle tasolle kovin monella alalla kovin monessa paikassa.

Seuraavan sopimuskauden valmistelun pohjaksi osoitan jokaiselle yliopistolle kaksi kysymystä. Millä aloilla yliopistonne on tutkimuksen kansainvälisessä kärjessä vuonna 2025? Millä aloilla yliopistonne tutkimus on laadultaan ja laajuudeltaan kansallisesti merkittävää?

Vastaavat kysymykset esitän myös ammattikorkeakouluille niiden tki-toiminnan osalta.

Tulemme tukemaan teidän muutostyötänne erilaisin hallituksen kärkihankkeista kumpuavin elementein:

Valmistaudumme tukemaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjaon selkeytymistä, poisvalintoja, yhdistymisiä ja muuta rakenteellista kehitystä, osaamiskeskittymien syntyä ja profiloitumista strategisella rahoituksella, jonka osuutta yliopistojen rahoituksesta varaudutaan kasvattamaan. Strategista rahoitusta on jaossa suhteessa tekoihin ja muutokseen. Vahvuuksien varaan rakentuvaa erikoistumista tullaan tukemaan myös esimerkiksi Suomen Akatemian rahoitusmekanismein ja uudella pääomituskierroksella.

Kukaan ei voi ennustaa tiedon relevanssia vuosikymmenien päähän. Siksi on tärkeää panostaa perustutkimukseen, vahvaan sivistykseen ja pitää huolta tutkijalähtöisen tutkimuksen edellytyksistä. Tässäkin korostan laatua: kilpailu rahoituksesta on kovaa, ja vain laadukas tutkimus vie maailmaa eteenpäin.

Samaan aikaan meidän kannattaa ja tulee tavoitella huippututkimuksesta Suomeen uutta kasvua. Tarvitaan vahvempia elinkeinoelämäyhteyksiä ja tutkimustulosten parempaa hyödyntämistä ja kaupallistamista. Se on tärkeä osa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vaikuttavuutta. Julkisesti rahoitetun toiminnan tulee heijastella hyvinvointia ja menestystä koko suomalaiselle yhteiskunnalle.

Meillä Suomessa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on laaja koulutustehtävä. Sitä tulee tarkastella kokonaisuutena. Päällekkäisyydet on purettava ja opintopolkuja sektoreiden välillä joustavoitettava. Tärkeää on, että emme hävitä yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen ominaispiirteitä - vahvaa tiedeorientaatiota ja toisaalta vahvaa ammatillista osaamista -, mutta edistämme järkevää liikkuvuutta myös suomalaisen korkeakoululaitoksen sisällä.

Näiden työnjakoon ja rakenteisiin liittyvien uudistusten lisäksi odotamme teiltä osana tulosneuvotteluja tekoja hallituksen kärkihankkeisiin liittyvien konkreettisten tavoitteiden edistämiseksi, tärkeimpänä toimet työelämään siirtymisen nopeuttamiseksi. Näitä ovat muun muassa ympärivuotisen opiskelun mahdollistaminen, ulkoalukuun perustuvista pääsykokeista luopuminen, toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen välisen yhteistyön lisääminen sekä digitaaliset oppimisympäristöt ja verkko-opetustarjonta.

Valmistelemme opetus- ja kulttuuriministeriössä parhaillaan joitakin muutostyökaluja, jotka toivottavasti auttavat teitä työssänne laadun ja vaikuttavuuden nostamiseksi. Valmistelemme uudistuksia rahoitusmalliin. Uudistamisessa otetaan huomioon hallitusohjelman tavoitteet laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Lisäksi olemme käynnistämässä Suomen Akatemian kanssa työn, joka tähtää tutkimusrahoituksen hakuprosesseihin liittyvän byrokratian vähentämiseen, jotta tulevaisuudessa tutkijoiden työajasta nykyistä suurempi osuus olisi käytettävissä olennaiseen, eli tutkimukseen. Kannustan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja myös omaan, sisäiseen työhön "byrokratian purkamiseksi". Nykytila, jossa jopa 40 prosenttia henkilöstöstä työskentelee muissa kuin opetus- ja tutkimustehtävissä, ei varmasti kenenkään mielestä ole tyydyttävä.

Arvoisat yliopistojemme ja ammattikorkeakoulujemme vaikuttajat,

uskon, että voimme saavuttaa vuoteen 2025 näkyvän ja tuntuvan muutoksen. Se edellyttää yhdessä tekemistä ja rohkeutta. Isoja rakenteellisia ja pienempiä toiminnallisia uudistuksia. Tulevia sukupolvia varten meidän on pystyttävä uudistamaan myös korkeakoulu- ja tiedemaailman rakenteita ja tekemisen tapaa nykyistä nopeammin.


Haastan teidät mukaan.

Kunnioittavasti,

Sanni Grahn-Laasonen
Opetus- ja kulttuuriministeri

Etusivu Verkkouutiset Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen avoin kirje yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen johdolle