Etusivu Tiedotteet Kirjastolaki uudistuu -aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus uusia tehtäviä

Kirjastolaki uudistuu -aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus uusia tehtäviä

10-11-2016

Hallitus antoi torstaina esityksen uudeksi kirjastolaiksi. Lakiehdotuksessa uusiksi tehtäviksi kirjastoille tulee aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. Perustuslain turvaamat kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat kirjastolain lähtökohtana. Yleiset kirjastot säilyvät maksuttomina perus- ja lähipalveluina. Aineistojen varaamista esitetään maksuttomuuden piiriin.

Kirjastopalvelut ovat kuntien käytetyimpiä palveluja ja niitä käyttävät kaikki ikäryhmät. Suomessa on 765 yleistä kirjastoa ja 140 kirjastoautoa. Uuden kirjastolain mukaan yleinen kirjasto olisi edelleen maksuton perus- ja lähipalvelu, jonka toiminnan järjestäminen olisi edelleenkin kunnan tehtävä.

- Laki turvaa, että Suomessa on myös tulevaisuudessa kattava maksuttomien yleisten kirjastojen verkko, jonka ylläpitäminen on jokaisen kunnan vastuulla. Kirjastot ovat paitsi avoimia sivistyksen olohuoneita, myös monipuolisia oppimis- ja työskentely-ympäristöjä ja paikallisia kulttuurikeskuksia. Ne tarjoavat tilaa myös harrastamiseen ja kansalaistoimintaan, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

- Lakiesityksessä korostetaan nykyistä vahvemmin kirjaston yhteiskunnallista roolia. Kirjastojen uusiksi tehtäviksi tulisi aktiivisen kansalaisuuden, demokratian ja sananvapauden edistäminen. On tärkeää, että kirjastot tekevät yhteistyötä kunnan muiden toimijoiden sekä järjestöjen, seurojen ja muiden paikallisyhteisöjen kanssa. Näin kirjastot voivat toimia myös paikkakunnan ja alueen elinvoiman lisääjänä, sanoo ministeri Grahn-Laasonen.

Lakiesityksessä nykyistä maksuttomuutta koskevaa säännöstä selvennettäisiin. Yleisen kirjaston maksutonta toimintaa olisi yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta. Maksuttomia olisivat myöskin valtakunnallista tai alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen muille yleisille kirjastoille antamat kaukolainat. Maksuja kunta voisi periä muista palveluista, esimerkiksi myöhässä palautetusta aineistosta tai noutamattomista varauksista.

Kirjastolakiin lisättäisiin säännökset kirjaston käyttäjän velvollisuuksista, lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Käyttösääntöjä koskeva säännös uudistettaisiin. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaisiin siten, että asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytettäisiin pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa.

Ehdotetun lain mukaan yleisellä kirjastolla voi niin sanottujen perustehtävien lisäksi olla valtakunnallinen kehittämistehtävä, alueellinen kehittämistehtävä ja erityinen tehtävä. Valtakunnallisella kehittämistehtävällä tuettaisiin tasapuolisesti kaikkien yleisten kirjastojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Alueellisilla kehittämistehtävillä puolestaan luotaisiin edellytyksiä toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle. Erityisellä tehtävällä voitaisiin vielä täydentää laissa säädettyjä tehtäviä.

Yleisiä kirjastoja koskeva valtionosuusrahoitus on osa kuntien peruspalvelujen valtionosuutta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti vuonna 2016 on 25,47 prosenttia.

Hallitus esittää budjetissaan yleisten kirjastojen lainauskorvauksen nostamista pohjoismaiselle tasolle. Korvaus nousee 15,6 miljoonaan euroon nykyisestä 9,3 miljoonasta eurosta. Lainauskorvausta maksetaan tekijöille, joiden teoksia lainataan yleisistä kirjastoista. Korvausoikeus koskee käytännössä painetussa muodossa olevien teosten tekijöitä ja äänitteillä olevien sävellysteosten tekijöitä.

Kirjastolain valmistelun aiemmista vaiheista

Lisätietoja:
- hallitusneuvos Merja Leinonen, p. 0295 3 30299
- erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo, puh. 050 302 8246

Etusivu Tiedotteet Kirjastolaki uudistuu -aktiivinen kansalaisuus, demokratia ja sananvapaus uusia tehtäviä