Etusivu Tiedotteet

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi seitsemän Suomi-palkintoa

08-12-2015

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on jakanut seitsemän Suomi-palkintoa ansioituneille taiteilijoille. Tänä vuonna palkittujen joukossa on lukuisa määrä maahanmuuttajataustaisia taitelijoita.

Vuoden 2015 Suomi-palkinnon saajat ovat kuvataiteilija Adel Abidin, kirjailija ja elokuvaohjaaja Hassan Blasim, kirjailija Nura Farah, koreografi Kenneth Greve, säveltäjä Aulis Sallinen, näyttelijä Birgitta Ulfsson ja espoolainen Entressen kirjasto.

Ministeri Grahn-Laasonen jakoi palkinnot tiistaina 8.12. Helsingissä. Palkinnot ovat suuruudeltaan 24 700 euroa ja ne myönnetään veikkausvoittovaroista. Suomi-palkintoja on jaettu vuodesta 1993.

- Tänään, ehkä enemmän kuin koskaan, tarvitaan ihmisten välistä vuoropuhelua, jota taide voi meille opettaa. Suomalainen kulttuuri on aina rikastunut ja vahvistunut dialogista maailman kanssa. Palkittavat taiteilijat ovat esikuvia eri taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Tämä kulttuurin monimuotoisuus sekä uusien suomalaisten taiteilijoiden esiintymiset ovat rikastaneet ja vahvistaneet suomalaista kulttuuria ja taidetta, totesi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

Palkintoperustelut:

Kuvataiteilija Adel Abidin

Adel Abidin asuu ja työskentelee Helsingissä. Irakilaissyntyinen Abidin on todellinen maailmankansalainen, joka on asettunut työskentelemään Suomessa. Abidin käsittelee taiteessaan kulttuurien kohtaamisia ja ennakkoluuloja, usein myös huumorin ja satiirin keinoin.

Videoiden ja erilaisten poikkitaiteellisten mediainstallaatioiden kautta Abidin luo uusia mielleyhtymiä maailmasta ja nykykulttuurista. Hänen töissään näkyy miten rikasta on kulttuurien kohtaaminen, hänen töissään käyvät vuoropuhelua arabimaailman kulttuuri ja elämä läntisessä maailmassa. Adel Abidinin töiden humaanit teemat nousevat usein absurdeihin sfääreihin ja asettavat hänen taiteensa kokijan miettimään tasa-arvon, yhdenvertaisuuden, kulttuurien kohtaamisen kysymyksiä.

Kirjailija, elokuvaohjaaja Hassan Blasim,

on irakilaissyntyinen Suomessa asuva elokuvaohjaaja ja kirjailija. Blasim muutti Suomeen 2004 jouduttuaan ohjaustensa vuoksi vaikeuksiin Irakissa. Kirjailija Hassan Blasim on ajankohtaisempi kuin koskaan, hän antaa novelleissaan äänen pakolaisvirroille, puhuttelee ihmisiä yli kulttuurien ja kielirajojen, luo epätoivon keskellä toivoa ja uskoa elämään. Blasim on uraa uurtava vahvistaessaan ja luodessaan suomalaisten ja ulkomaalaisten kirjailijoiden välistä dialogia. Hän on herättänyt keskustelua maahanmuuttajataustaisten kirjailijoiden asemasta Suomessa ja osoittanut monikulttuurisen käännöskirjallisuuden merkityksen.

Blasim on loistava esimerkki Suomessa asuvan muunkielisen kirjailijan integroitumisesta suomalaiseen kirjallisuuskenttään ja omiaan vahvistamaan myös maahanmuuttajien omaa monikulttuurista identiteettiä.
Hassan Blasimin Irakin purkkajeesus on ollut kansainvälinen taiteellinen läpimurto ja Hasan Blasimia pidetään aikamme yhtenä merkittävimpänä arabikirjailijana. Blasimin merkitys monikulttuuristuvassa Suomessa on kiistaton.

Kirjailija Nura Farah

Somaliasta Suomeen 13 -vuotiaana muuttanut Nura Farah on Suomen ensimmäinen somalitaustainen suomeksi kirjoittava kirjailija.

Teoksellaan Aavikon tyttäret sekä julkisella esiintymisellään Nura Farah on pyrkinyt murtamaan suomalaisten ennakkoluuloja Somaliasta.

Nura Farah puhuu kulttuuri- ja kielimuurin yli Suomessa syntyneiden siirtolaislasten puolesta ja toimii samalla esikuvana maahanmuuttajanuorille. Farah on itse loistava esimerkki kielen ja koulutuksen merkityksestä tyttöjen tasa-arvoistumisessa. Aavikon tyttäret -romaani on maahanmuuttajanuorille esimerkki siitä, että unelmistaan ei kannata luopua.

Koreografi Kenneth Greve

Kenneth Greve on työskennellyt Suomessa Kansallisbaletin johtajana vuodesta 2008 alkaen. Kenneth Greve on johtajakautensa aikana nostanut Suomen Kansallisbaletin kansainvälisen tason taiteelliseksi toimijaksi.

Suomalainen yleisö on onnekseen saanut ihastella Kansallisbaletin loistavia esityksiä, Greven luoma baletti Scheherazade sai ensi-iltansa 2010, 2012 ensi-iltansa sai Greven lkokoillan baletti Lumikuningatar. Häikäisevän kaunis baletti Pieni Merenneito on Kenneth Greven viimeisin taidonnäyte.

Kenneth Greve on uudistanut tanssiopetusta ja panostanut onnistuneesti muun muassa poikien saamiseen mukaan tanssiharrastuksen ja tanssin ammattilaisuuden piiriin. Greve on myös aktiivisesti ja konkreettisesti toiminut liikuntahankkeissa ja laajentanut monella tavalla tanssitaiteen yleisöpohjaa.

Säveltäjä Aulis Sallinen

Aulis Sallinen on kunnioitettu maestro, jonka musiikillinen ura on kestänyt jo yli puoli vuosisataa. Hän on pedagogi ja yksi maamme ehdottomasti merkittävimmistä kansainvälisen luokan säveltäjistä. Maailmalla runsaasti mainetta niittänyt Aulis Sallinen on oopperoiden lisäksi tunnettu myös mm. orkesteri- ja kamariorkesteriteoksistaan sekä vokaalimusiikki- ja kamarimusiikkiteoksistaan.

Aulis Sallisen merkittäviin teoksiin kuuluvat oopperat Punainen viiva, Kullervo ja Kuningas lähtee Ranskaan Oopperoiden lisäksi Sallisen tuotantoon kuuluvat muun muassa kahdeksan merkittävää sinfoniaa, sello-, viulu-, huilu- ja käyrätorvikonsertot sekä useita kamarimusiikkiteoksia, kuten viisi jousikvartettoa ja pianokvintetto. Aulis Sallisen työt ovat edustaneet korkeatasoista suomalaista säveltaidetta maailmalla.

Näyttelijä Birgitta Ulfsson

Teatterin Grand Old Lady, joka on tehnyt merkittävän, yli 60 vuotta kestäneen uran. Suomenruotsalainen, joka on työskennellyt sekä suomeksi että ruotsiksi. Tällä hetkellä Ulfsson näyttelee Svenska Teaterin ja Göteborgin kaupunginteatterin yhteisproduktiossa Fosterlandet, joka kertoo sotalapsista. Hänen lämmin, viisas huumorinsa antaa yleisölle edelleen rikkaita elämyksiä ja ajatuksia.

Entressen kirjasto

Entressen kirjasto Espoossa voisi olla esikuvana kaikelle Suomessa tehtävälle kulttuurityölle. Se tarjoaa henkilökohtaista palvelua, se panostaa erilaisten kohtaamiseen, se rakentaa yhteisöllisyyttä ja panostaa sekä fyysiseen että kulttuuriseen saavutettavuuteen. Kirjaston työntekijät ovat kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijoita.

Vuonna 2009 avatun Entressen kirjaston asiakaskunnasta hyvin suuri osuus on maahanmuuttajia ja uussuomalaisia. Kirjasto panostaa vahvasti nuorten ja maahanmuuttajien palveluihin sekä kehittää tarjontaa alueen asukkaita kuunnellen. Entressen kirjastossa asiakkaan on taustastaan riippumatta mahdollista löytää elämyksiä, informaatiota, yhteisö, ystäviä sekä päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään.

Pelkästään syksyn 2015 aikana kirjastossa on järjestetty mm. Uusia suomalaisia – valokuvanäyttely ja paneelikeskustelu, Luetaan yhdessä – suomen kielen opintoryhmä naisille sekä lapsille suunnattuja erikielisiä tapahtumia.

Entressen kirjaston kulttuurinen moninaisuus näkyy paitsi asiakkaissa myös kirjaston henkilökunnassa.

- - -

Suomi-palkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain jakama kulttuuripalkinto. Se myönnetään tunnustukseksi joko merkittävästä taiteellisesta urasta, huomattavasta taiteellisesta saavutuksesta tai lupaavasta läpimurrosta.

Suomi-palkinnoista päättää opetus- ja kulttuuriministeri apunaan eri taiteenalojen edustajista koostuva raati. Tänä vuonna raatiin oli kutsuttu taidekriitikko, galleristi Veikko Halmetoja, ohjelmajohtaja Hanna Harris, pääjohtaja Risto Ruohonen, festivaalijohtaja Jan Strandholm, teatterinjohtaja Joachim Thibblin ja toiminnanjohtaja Ilmi Villacís.

Lisätietoja:
- erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministerin lehdistösuhteet), puh. 044 269 3113
- johtaja Marjo Mäenpää, opetus- ja kulttuuriministeriö, p. 0295 3 30384

Kuvia tilaisuudesta 

Etusivu Tiedotteet