Etusivu Tiedotteet Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta

tiedote / pressmeddelande
04-09-2015

Hallituksen osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeiden tavoitteena on luoda pysyvä muutos suomalaiseen koulutukseen. Hallitus osoittaa kuuden kärkihankkeen toteutukseen yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018.

-Suomalainen koulutus on tasoltaan maailman huippuluokkaa. Jokaisella on mahdollisuus kehittää itseään omista lähtökohdista perhetaustasta riippumatta. Tästä me haluamme pitää kiinni. Kärkihankkeiden tavoitteena on tehdä Suomesta koulutuksen kärkimaa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. 300 miljoonan kasvupanos sivistykseen ja tutkimukseen vauhdittaa pysyvää muutosta koulutuskenttäämme, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.

- Kansallisesta panostuksesta tutkimukseen ja innovaatioihin on saatava aikaan enemmän uutta liiketoimintaa ja kasvua. Tämä tulee ottaa aiempaa paremmin huomioon tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen rahoituksessa, mm. Tekesin rahoitusinstrumentteja uudistetaan tukemaan tutkimuksen ja osaamisen kaupallistamista, toteaa elinkeinoministeri Olli Rehn.

Peruskoulun uudistamisella vauhditetaan uutta oppimista ja liikkuvaa elämäntapaa

Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän.

Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Uuden oppimisen vauhdittamiseksi jokaiselle opettajalle tarjotaan mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan omalta lähtötasoltaan.

Kärkihanke tuo tunnin liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään. Liikkuva koulu –hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kattamaan kaikki perusopetuksen lapset ja nuoret. Lisäksi hanke ulotetaan kokeilujen avulla myös osaan lukioista ja ammatillista oppilaitoksista.

Kielten opetuksen määrärahalla käynnistetään alueellinen kokeilu vieraan kielen opiskelusta jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu toisen kotimaisen kielen korvaamisesta.

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja pääomitetaan. Korkeakoulujen profiloitumista ja työnjakoa sekä tutkimuksen vaikuttavuutta ja kaupallistamista tehostetaan. Tavoitteena on luoda vahvoja osaamiskeskittymiä ja nostaa tutkimuksen vaikuttavuutta ja tasoa.

Tieteen ja tutkimuksen resursseja hyödynnetään entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin. Kehitetään TKI-rahoitusta vaikuttavuutta ja kaupallistamista tukevaksi yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, Tekesin ja Suomen Akatemian kanssa.

Koulutusviennin kasvuun panostetaan. Puretaan esteitä kaikilta koulutusasteilta ja otetaan käyttöön lukukausimaksut EU/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen luodaan uusi koulutussopimus

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopimusmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa.

Nuorten siirtymistä työelämään vauhditetaan

Toiselta asteelta korkeakouluihin siirtymistä vauhditetaan yhteistyössä korkeakoulujen kanssa. Valintakoemenettelyjä uudistetaan mittaamaan hakijoiden soveltuvuutta ulkoa opitun tiedon sijasta.

Yhteistyötä toisen asteen ja korkeakoulujen välillä lisätään turvaten joustavat koulutuspolut.

Korkeakoulujen digitaalisia oppimisympäristöjä kehitetään ja opiskelijoille mahdollistetaan ympärivuotinen opiskelu. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista lisätään. Tavoitteena on nostaa kesäkuukausina suoritettujen opintopisteiden osuus korkeakouluissa suoritetuissa opinnoissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan

Lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. Taiteen perusopetuksen ja muun taide- ja kulttuuritoiminnan tarjontaa lisätään ohjatulla kerhotoiminnalla ja lasten kulttuuritoiminnalla kouluissa.

Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin. Tavoitteena on parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta erityisesti lapsille ja nuorille ja myös koko väestölle.

Nuorten yhden luukun palveluita kehitetään

Nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla.

Olemassa olevia yhden luukun palvelupisteitä eli Ohjaamoita kehitetään ja laajennetaan. Etsivää nuorisotyötä vahvistetaan kehittämällä luottohenkilötoimintamallia. Nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita ja mielenterveyspalveluita vahvistetaan sekä taataan kuntoutuspaikat. Nuorisotakuun hyvät käytännöt pyritään laajentamaan valtakunnallisiksi.


Lisätietoja:

Erityisavustaja Matias Marttinen (opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen lehdistösuhteet) p. 044-269 3113, matias.marttinen@minedu.fi
Erityisavustaja Hannu Väänänen (elinkeinoministeri Olli Rehnin lehdistösuhteet) p. 050 410 4909, hannu.vaananen@tem.fi

Tiedotustilaisuuden 4.9.2015 tallenne / valtioneuvosto

Tilaisuuden aineisto PDF /valtioneuvosto

Etusivu Tiedotteet Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeilla uudistetaan suomalaista koulutusta