Etusivu Tiedotteet OKM:n hallinnonala talousarvioesityksessä 2016 ja julkisen talouden suunnitelmassa 2017-2019

OKM:n hallinnonala valtion vuoden 2016 talousarvioesityksessä ja julkisen talouden suunnitelmassa 2017-2019

tiedote / pressmeddelande
28-09-2015

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään 6,8 miljardin euron määrärahaa vuodelle 2016. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeisiin varataan yhteensä 300 miljoonaa euroa vuosille 2016-2018. Hallinnonalalle kohdistuvista säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja vuosien 2017-2019 julkisen talouden suunnitelmassa.

Hallituksen kärkihankkeilla uudistetaan osaamista ja koulutusta vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Uuden pedagogiikan ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntämistä vahvistetaan peruskouluissa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan vastaamaan uuden ajan oppimisen tarpeisiin. Toisen asteen ammatillinen koulutus uudistetaan. Nuorten siirtymistä työelämään siirtymistä nopeutetaan edistämällä joustavien opintomahdollisuuksien, kuten verkko-opintojen ja tenttiakvaarioiden käyttöä. Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamisen edistämiseksi. Nuorisotakuuta uudistetaan yhteisötakuun suuntaan. Hankkeille esitetään vuoden 2016 budjetissa 30 miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöistä on sovittu hallitusohjelmassa ja julkisen talouden suunnitelmassa osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. Vuoden 2016 noin 190 miljoonan euron säästöt kohdistuvat yleissivistävän koulutuksen avustuksiin, ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen.

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset jäädytetään. Opintotuen indeksikorotus poistetaan.

Osana valtion talouden sopeuttamistoimenpiteitä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalan virastojen toimintamenomäärärahoja vähennetään 1 478 000 euroa vuonna 2016.

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen uudistuksia ja leikkauksia

Varhaiskasvatus ja yleissivistävä koulutus turvaavat sivistykselliset perusoikeudet jokaiselle lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen sekä koulu- ja oppilaitosverkon toimintakyvyn, saavutettavuuden sekä toiminnan vaikuttavuuden turvaaminen. Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 767 miljoonan euron määrärahaa.

Subjektiivista päivähoito-oikeutta esitetään muutettavaksi siten, että jokaisella lapsella on oikeus saada varhaiskasvatusta 20 tuntia viikossa. Lapsella olisi oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen, kun vanhemmat työskentelevät tai opiskelevat kokoaikaisesti. Päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden kokopäivähoidossa kasvattajien ja lasten suhdeluku olisi jatkossa 1/8 nykyisen 1/7 sijaan. Pienten, alle 3-vuotiaden lasten ryhmäkokoihin ei tehdä muutoksia. Päivähoitomaksuja ja aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuja esitetään korotettaviksi.

Lastentarhaopettajien koulutusta lisätään ja kehitetään varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa. Osana opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa lisätään kertaluontoisesti yliopistoissa lastentarhanopettajien koulutusmäärää 120 opiskelijalla vuonna 2016.

Peruskoulun uuden pedagogiikan, uusien oppimisympäristöjen ja opetuksen digitalisaation tavoitteena on parantaa oppimistuloksia, uudistaa pedagogiikkaa kokeillen ja tehdä oppimisesta innostavaa läpi elämän. Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeen avulla on tarkoitus tukea kaikkien oppilaiden mahdollisuutta saada moderniin tekniikkaan ja työskentelytapoihin perustuvaa opetusta. Opettajien perus- ja täydennyskoulutus uudistetaan. Kärkihankkeeseen on varattu kolmelle vuodelle yhteensä 90 miljoonan euron määräraha. Vuonna 2016 esitetään käytettäviksi opettajankoulutukseen 9,5 miljoonaa euroa ja digitaalisten materiaalien käyttöönoton vauhdittamiseen ja digioppimisen kokeiluihin ja kehittämiseen 6 miljoonaa euroa.

Lukiokoulutusta kehitetään ja valmistellaan rahoitusjärjestelmän uudistamista. Ylioppilastutkintoa kehitetään mahdollistamaan tutkinnon nykyistä laajempaa hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa.

Vapaa sivistystyö vahvistaa toiminnallaan yhteiskunnan eheyttä, aktiivista kansalaisuutta sekä elinikäistä oppimista. Vapaassa sivistystyössä otetaan käyttöön uusi rahoitusjärjestelmä. Vapaaseen sivistystyöhön esitetään opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle 158 miljoonan euron määrärahaa.

Ammatillisen koulutuksen reformi käyntiin

Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen toteutetaan hallituksen kärkihankkeena laaja reformi, jossa koulutuksen sääntely, rahoitus ja ohjaus uudistetaan. Tavoitteena on uudistaa ammatillinen koulutus osaamisperustaiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi ja tehostaa sitä. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat poistetaan ja sääntelyä puretaan. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista edistetään muun muassa luomalla uusi koulutussopimusmalli ja vähentämällä oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakkaa. Lisäksi jatketaan ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä.

Ammatilliseen peruskoulutukseen esitetään 483 miljoonan euron määrärahaa ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen 292 miljoonan euron määrärahaa.

Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä tiivistetään

Korkeakouluille asetetaan tavoitteeksi edistää profiloitumista tukevaa työnjakoa ja tiivistää keskinäistä yhteistyötä ja myös yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan innovaatioiden kaupallistamiseksi. Tavoitteena on osaamisen kokoaminen kilpailukykyisiksi keskittymiksi sekä tieteen ja tutkimuksen resurssien entistä tehokkaampi ja vaikuttavampi käyttö. Toimenpiteitä valmistellaan tiiviissä yhteistyössä ministeriöiden ja eri toimijoiden kanssa.

Kärkihankepanostuksena vuonna 2016 lisätään Suomen Akatemian myöntövaltuutta 30 miljoonalla eurolla ja vuonna 2018 varaudutaan pääomittamaan yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä 70 miljoonalla eurolla.

Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään työurien pidentämiseksi. Ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakevien osuutta lisätään opiskelijavalinnoissa.

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen esitetään yhteensä 3,2 miljardia euroa. Yliopistojen valtionrahoitukseen esitetään 1,8 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen 858 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2016-2019. Vuoden 2016 säästöistä 75 miljoonaa euroa kohdistuu korkeakoulujen kustannustehokkuuden parantamiseen sekä hallinnon ja korkeakouluverkon rationalisointiin.

Opintotukeen 933 miljoonaa euroa

Opintotukeen esitetään varattavaksi yhteensä 933 miljoonaa euroa, josta opintoraha ja asumislisä olisivat 816 miljoonaa euroa. Opintorahan indeksisidonnaisuudesta luovutaan. Itsenäisesti asuvien 18-19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden opintorahaan vähentävästi vaikuttavia vanhempien tulorajoja esitetään korotettavaksi 13 prosentilla.

Opintotukijärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että opintorahan, asumislisän ja lainan taso on vähintään 1100 euroa kuukaudessa. Opintotukiuudistuksen johdosta opintorahan ja asumislisän määrärahataso alenee 70 miljoonalla eurolla vuoteen 2019 mennessä.

Taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta parannetaan kärkihankkeen toimenpitein

Kulttuuripolitiikan tavoitteena on vahvistaa kulttuurin perustaa, turvata luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä, lisätä kansalaisten kulttuuriosallistumisen mahdollisuuksia, tukea kulttuurin taloutta sekä turvata kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus.

Hallituksen kärkihankkeella parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta. Lasten ja nuorten tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin lisätään. Prosenttitaiteen periaatetta laajennetaan muille kuin visuaalisille taiteenaloille ja laajemmin kulttuuriin. Toimenpiteisiin on varattu vuosille 2016 -2018 yhteensä 10 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 osuudeksi esitetään 2,6 miljoonaa euroa.

Taiteen ja kulttuurin edistämiseen esitetään käytettäväksi yhteensä 458 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 233 miljoonaa euroa.

Toimialalle kohdistetaan viiden miljoonan euron sopeuttamistoimet liittyen edellisen hallituksen tekemiin päätöksiin. Lisäksi yleisten kirjastojen uusien perustamishankkeiden rahoittamisesta luovutaan. Veikkausvoittovarat pysyvät vuoden 2015 tasolla lukuun ottamatta erillisiä työllistämisavustuksia teattereille, orkesterille ja museoille, joista luovutaan.

Kärkihankepanostuksia nuorisotyöhön ja liikuntaan

Nuorisotyöllä edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan heidän kasvu- ja elinolojaan. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön avustamiseen on varattu yhteensä 16 miljoonaa euroa. Nuorisotyöhön esitetään käytettäväksi yhteensä 69 miljoonaa euroa, josta veikkausvoittovarojen osuus on 53 miljoonaa euroa.

Nuorisotakuuta kehitetään yhteisötakuun suuntaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Kärkihankkeessa nuorisotakuusta kehitetään malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. Vuoden 2016 etsivän nuorisotyön määrärahaan sisältyy 2 miljoonan euron kärkihankepanostus.

Liikuntapolitiikan tavoitteena on luoda edellytyksiä yhdenvertaisille liikuntamahdollisuuksille, osallistumiselle ja liikunnallisen elämäntavan yleistymiselle. Liikuntatoimelle esitetään 148 miljoonan euron määrärahaa, joka katetaan pääosin veikkausvoittovaroista.

Liikkuva koulu -ohjelmalle esitetään 7 miljoonan euron määrärahaa vuodelle 2016. Tavoitteena on laajentaa ohjelma koskemaan kaikkia perusopetusikäisiä lapsia ja nuoria. Kärkihankkeen tavoitteen mukaisesti liikuntaa lisätään kaikille peruskoululaisille. Kärkihankkeen panostus on yhteensä 21 miljoonaa euroa vuosina 2016-2018.

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin valtion rahoitus

Evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisten tehtävien rahoituksen uudistus lisää määrärahoja 114 miljoonaa euroa. Seurakuntien oikeus yhteisöveron tuottoon poistuu ja tilalle tulee lakisääteinen valtion rahoitus.

Veikkausvoittovaroja edunsaajille yhteensä 537 miljoonaa euroa

Veikkauksen voittovaroja esitetään käytettäväksi yhteensä 537,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 520,9 miljoonaa euroa. Lisäksi puretaan jakamattomien voittovarojen rahastoa 16,5 miljoonaa euroa. Tieteen, taiteen ja kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 48,2 prosenttia esitetään rahoitettavaksi veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.


Valtion talousarvioesitys: http://budjetti.vm.fi


Valtion talousarvioesitys 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (PDF) 
Opetuksen ja koulutuksen kärkipanostukset 2016-2018 (PDF)
TAE 2016 säästöt opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa (PDF) 

Säästöt julkisen talouden suunnitelmassa: OKM (PDF)


Talousarvioesitykseen liittyvät hallituksen esitykset:

  • HE perusopetuslain 48 f §:n muuttamisesta / Aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen ajantasaistaminen
  • HE laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta / Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttäminen 2016-2019.
  • HE laiksi opintotukilain muuttamisesta / Opintorahan määriä ei enää tarkistettaisi kansaneläkeindeksin perusteella. Opintotuen myöntämisen edellytyksiä ulkomailla harjoitettaviin opintoihin esitetään muutettavaksi. Muualla kuin vanhempiensa luona asuvien toisen asteen 18 - 19-vuotiaiden opiskelijoiden vanhempien tulorajoja korotettaisiin 13 prosentilla. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi ja selkeytettäväksi eräitä opintotukilain säännöksiä opintojen riittävän edistymisen seurannasta opintotuen toimeenpanon sujuvoittamiseksi.
  • HE opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta
  • HE laiksi varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b §:n muuttamisesta/ Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muuttaminen. Toteutetaan hallitusohjelman kirjaus varhaiskasvatusoikeuden 1 ja 2 vaiheen rajaamisesta. Siirtyy esiteltäväksi lokakuussa.
  • HE laiksi oikeustulkkirekisteristä

Lisätietoja:

- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, puh. 0295 3 30182
- johtaja Aki Tornberg (yleissivistävä koulutus, varhaiskasvatus ja vapaa sivistystyö), puh. 0295 3 30316
- ylijohtaja Mika Tammilehto (ammatillinen koulutus), puh. 0295 3 30308
- ylijohtaja Tapio Kosunen (korkeakoulutus ja tiede), puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja (kulttuuri- ja taidepolitiikka), puh. 0295 3 30129
- ylijohtaja Esko Ranto (nuoriso- ja liikuntapolitiikka), puh. 0295 3 30115
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen (opintotuki), puh. 0295 3 30110
- taloussuunnittelupäällikkö Pasi Rentola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30211
- talouspäällikkö Tiina Heikkinen (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30103
- finanssisihteeri Timo Ertola (yleinen taloussuunnittelu), puh. 0295 3 30083

Etusivu Tiedotteet OKM:n hallinnonala talousarvioesityksessä 2016 ja julkisen talouden suunnitelmassa 2017-2019