Etusivu Tiedotteet Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala valtiontalouden kehyksissä vuosille 2015-2018

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala valtiontalouden kehyksissä vuosille 2015-2018

tiedote
03-04-2014

Hallitus on 25.3.2014 sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2015-2018. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle kohdistuvat kehysriihessä sovitun mukaisesti 138 miljoonan kasvua tukevat toimet ja 100 miljoonan sopeutustoimet vuonna 2015. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirtyy kokonaan valtiolle. Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan kehyskaudella. Oppivelvollisuusikä nousee ja korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti. Esiopetus muutetaan velvoittavaksi.

138 miljoonaa euroa kasvua tukeviin hallinnonalan toimiin vuonna 2015

Valtio varautuu lisäpääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, enintään 75 miljoonalla vuosina 2014 ja 2015 (150 milj. euroa).

Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan 10 miljoonalla eurolla vuosina 2014 ja 2015. Koulutusta suunnataan vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville.

Yliopistojen perusrahoituksesta siirretään 50 miljoonaa euroa asteittain vuosien 2015 - 2019 aikana Suomen Akatemian kautta kilpailtuihin tutkimusmäärärahoihin siten, että vähennys yliopistojen rahoituksessa on kuluvan vuoden tasoon nähden 5 miljoonaa euroa vuonna 2015, 5 M€ vuonna 2016, 10 M€ vuonna 2017, 20 M€ vuonna 2018 ja 10 M€ vuonna 2019. Rahoituksen siirto yliopistoilta kasvattaa Suomen Akatemian myöntövaltuutta 50 miljoonalla eurolla vuodesta 2015. Samanaikaisesti Suomen Akatemian myöntövaltuutta alennetaan sopeuttamistoimenpiteenä 20 miljoonaa euroa vuosina 2015 ja 2016 sekä vuodesta 2017 alkaen 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 toimien kokonaisvaikutus Akatemian myöntövaltuuden lisäykseen on 30 miljoonaa euroa.

Tietovarantojen avaamiseen ja avoimen tieteen edistämiseen varataan kertaluonteisesti 3 miljoonan euron lisäpanostus.

Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa rahoitusta vuonna 2014 ja vuonna 2015.

Sopeutustoimet leikkaavat hallinnonalan määrärahoja 100 miljoonalla eurolla vuonna 2015

Perusopetuksen laadun parantamiseen kohdistetut valtionavustukset puolitetaan. Vähennys on 57 miljoonaa euroa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotus puolitetaan, mikä pienentää valtion menoja 16,6 miljoonaa euroa. Aikuiskoulutuksen työelämän kehittämistehtävän määräraha (6,5 miljoonaa euroa) poistuu.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoitus vähenee vuoteen 2017 mennessä 56 miljoonaa euroa. Vapaan sivistystyön valtion rahoitusta vähennetään 10 miljoonalla eurolla vuodesta 2015 lukien ja 18,5 miljoonalla eurolla vuoden 2017 tasolla. *)

Määrärahoja vähennetään Kansalliselta koulutuksen arviointikeskukselta 0,2 miljoonaa euroa, avustuksista yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin miljoona euroa, yleissivistävän koulutuksen ja lasten päivähoidon kehittämisestä 2 miljoonaa euroa, työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrärahoista 0,5 miljoonaa euroa, ammatillisen koulutuksen kehittämisestä 0,1 miljoonaa euroa ja valtionavustuksista työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen 2 miljoonaa euroa.

Opintotukea ei myönnetä toisen samantasoisen tutkinnon suorittamiseksi korkea-asteella 1.8.2015 lukien. Muutos vähentää opintotukimenoja vuoteen 2018 mennessä noin 11 miljoonaa euroa.

Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin kohdistetaan asteittain 15 miljoonaan euroon nouseva vähennys vuoteen 2017 mennessä. Vähennys vuonna 2015 on viisi, vuonna 2016 kymmenen ja vuosina 2017 ja 2018 15 miljoonaa / vuosi. OKM päättää vähennyksien kohdennuksen.

Veikkausvoittovaroihin kohdistuu vuonna 2015 yhteensä 10 miljoonan euron tuottoarvion pienennys, mistä aiheutuu leikkauksia kuluvan vuoden tasoon nähden taiteeseen ja kulttuuriin 4,3 miljoonaa, liikuntaan 2,8 miljoonaa, tieteeseen 1,9 miljoonaa ja nuorisotyöhön yksi miljoona.

Päivähoito-oikeutta rajataan

Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Rajoitusta koskeva hallituksen esitys annetaan eduskunnalle vuonna 2014 ja muutos tulee voimaan 1.1.2015. Muutoksen arvioidaan säästävän valtionosuuksia 7 miljoonaa euroa vuodesta 2015 alkaen.

Päivähoidon asiakasmaksuja nostetaan

Kuntien tulopohjaa vahvistetaan 25 miljoonalla eurolla tarkistamalla päivähoidon asiakasmaksuja. Maksuja korotetaan maltillisesti siten, että maksujen korotus painottuu suurituloisiin. Muutosten vaikutukset ajoittuvat vuodelle 2017.

Muutoksia perusopetukseen

Muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa tarkistetaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta siirretään oppilaitosten ja yleisten kirjastojen perustamiskustannusten rahoitusosuus 46,6 miljoonaa euroa vuodesta 2015 lukien. Valtio ei jatkossa osallistu oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen. Säästö valtiontaloudelle nousee vuoden 2015 noin 12 miljoonasta 22 miljoonaan kehyskauden lopulla.

Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla vuodesta 2016 lukien, minkä johdosta valtionosuuksia korotetaan 3,9 miljoonalla eurolla v. 2016 ja 9,4 miljoonalla eurolla vuodesta 2017 alkaen.

Koulunkäyntiavustajat luetaan osittain osaksi opettaja-oppilassuhdetta valtion rahoituksen perusteissa, minkä seurauksena kuntien menot vähenevät 10 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 3 miljoonaa euroa vuodesta 2017 lukien.

Oppivelvollisuusikä nostetaan

Nuorten työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi nuorisotakuun toimeenpanoa tehostetaan ja oppivelvollisuusikää nostetaan 17 vuoteen vuodesta 2015 alkaen. Tämän johdosta yleissivistävän koulutuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuksia ja koulumatkatukeen varattua rahoitusta lisätään.

Lähtökohtana on tavoittaa erityisesti nuoret, jotka eivät pääse koulutukseen perusopetuksen jälkeen. Jatkovalmistelussa korostetaan yhteyttä ammatilliseen kuntoutukseen ja etsivään nuorisotyöhön sekä opinto-ohjauksen vahvistamista.

Toisen asteen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan

Toisen asteen koulutuksen järjestäjien rahoituksen keskeiseksi määräytymisperusteeksi otetaan suoritettujen tutkintojen ja tutkintojen osien määrä. Valtion rahoituksen kokonaismäärä muutetaan talousarvioon perustuvaksi vastaavalla tavalla kuin yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla. Hallituksen lakiesitys annetaan syksyllä 2014 ja uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran vuodesta 2017 alkaen.

Toisen asteen koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan vuoden 2017 alusta lukien siten, että oppilaitosverkko tehostuu.

Lukiokoulutuksen erityisen koulutustehtävän toteuttamiseen suunnattu valtion lisärahoitus puolitetaan 2015 lukien. Vuodesta 2017 alkaen lopetetaan valtionosuusrahoitus lukiokoulutuksen aineopintoihin ylioppilastutkinnon suorittaneilta.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä valtionosuusrahoitus rajataan enintään kolmeen vuoteen.

Valtion rahoitus lopetetaan ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen. Lisäksi luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa lukuun ottamatta Suomen Ilmailuopiston ja erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitusta, joka siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta. Lisäksi lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus.

Uudistuksilla toteutetaan yhteensä 260 miljoonan euron julkisen rahoituksen vähennys.

Korkeakoulujen hakijasumaa puretaan

Tavoitteena on lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja määräaikaisesti yhteensä noin 3000 paikalla vuosina 2014 - 2016. Lisäpaikat kohdennetaan aloille, joilla on työvoimakysyntää ja tulevaisuuden kasvualoille. Hakijasuman purkamiseksi kohdennetaan korkeakouluille ja opintososiaalisiin etuuksiin lisämäärärahoja yhteensä 123 miljoonaa euroa vuosina 2014 - 2022.

Ammattikorkeakoulujen rahoitus valtiolle

Vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle vuoden 2015 alusta. Kaikki ammattikorkeakoulut tulevat toimimaan osakeyhtiöinä. Uusi verotuksellinen asema ja verotusta vastaavat taloudelliset seuraamukset otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen rahoituksessa. Uudistuksen tueksi valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja.

Uudistus toteutetaan kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä siten, että valtionosuus vähenee kuntien peruspalveluissa ja toisella asteella ja vastaavasti kuntarahoitusosuus nousee samalla euromäärällä.

Strategisen tutkimuksen rahoitusväline ja tutkimuslaitosjärjestelyjä

Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Suomen Akatemian yhteyteen toteutetaan muuttamalla lakia Suomen Akatemiasta ja siten, että Suomen Akatemia voi tehdä ensimmäiset rahoituspäätökset strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä vuonna 2015. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineellä on vuosittain noin 57 miljoonaa euroa sopeuttamistoimien jälkeen.

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien.

Rahoitusuudistus myös vapaaseen sivistystyöhön

Vapaan sivistystyön rakenne ja rahoitus uudistetaan. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden varmistamiseksi luoda riittävän suuret vapaan sivistystyön oppilaitokset. Uudistuksessa selkeytetään ja ajantasaistetaan rahoituksen määräytymisperusteet.
_ _ _

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2015 - 2018 on saatavilla VM:n verkkosivuilla http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20140402Julkis/name.jsp

Lisätietoja:

Koulutus- ja tiedepolitiikka
- erityisavustaja Esa Suominen, puh. 043 8245 668
- ylijohtaja Tapio Kosunen, puh. 0295 3 30440
- ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen, puh. 0295 3 30258
- johtaja Kirsi Kangaspunta, puh. 0295 3 30136

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikka
- ylijohtaja Riitta Kaivosoja, puh. 0295 3 30129

Opintotuki
- neuvotteleva virkamies Virpi Hiltunen, puh. 0295 3 30110

*) 4.4.2014 Tiedotetta täydennetty vapaan sivistystyön rahoituksen osalta.

Etusivu Tiedotteet Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala valtiontalouden kehyksissä vuosille 2015-2018