Etusivu Tiedotteet Selvitysryhmä: Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa

Selvitysryhmä: Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa

tiedote
04-11-2013

Koulutusviennin toimenpideohjelma luovutettiin opetusministeri Krista Kiurulle maanantaina 4.11.2013. Selvitysryhmä esittää seitsemän kohdan toimenpideohjelmaa koulutusviennin edistämiseksi. Koulutuksen laadunhallinta ja oppiminen nostetaan keskiöön, Suomeen rekrytoidaan lisää motivoituneita opiskelijoita, lainsäädännölliset esteet poistetaan ja koulutusviennistä tehdään kannattavaa liiketoimintaa. Koulutusviennillä tuetaan kehityspolitiikkaa ja vahvistetaan myönteistä Suomi-maakuvaa. Toimenpideohjelman seurantaa varten perustettaisiin arvovaltainen arviointi- ja kehitysryhmä.

Selvitysryhmä, jonka puheenjohtajana oli kansanedustaja Päivi Lipponen ja jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen ja Aalto-yliopiston kehitysjohtaja Jari Jokinen, on rajannut tarkastelunsa korkeakoulutukseen. Valtaosa selvitysryhmän ehdotuksista on kuitenkin sovellettavissa myös ammatilliseen koulutukseen.

Suomalaisilla oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on hyvät edellytykset kasvattaa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. Tavoitteena on, että vuonna 2025 suomalaisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on tutkintoa suorittavia ulkomaisia opiskelijoita vähintään 60 000. Nykyisin heitä on noin 20 000.

Selvitysryhmä ehdottaa, että Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden kansalaisille korkeakoulututkintoon johtava koulutus olisi maksullista, kun se järjestetään muulla kuin suomen ja ruotsin kielellä. Korkeakoulujen vieraalla kielellä järjestämä tutkintokoulutus olisi kuitenkin maksutonta suomalaisille ja muille Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden kansalaisille. Kotimaisilla kielillä järjestetty tutkintokoulutus olisi kaikille opiskelijoille maksutonta.

Korkeakoulut päättäisivät itse maksun suuruudesta. Maksun olisi katettava vähintään tutkintokoulutuksesta aiheutuvat kustannukset. Maksujen perimisen edellytyksenä olisi, että korkeakoululla on apurahajärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa tukea maksulliseen tutkintokoulutukeen osallistuvien opiskelijoiden opiskelua.

Selvitysryhmä ehdottaa myös, että korkeakoulu voisi järjestää opiskelijaryhmille maksullista tilauskoulutusta, ja että korkeakoulut voisivat periä lukukausimaksuja ulkomailla toteutettavassa ensimmäisen ja toisen syklin tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Korkeakoulu voisi järjestää Suomessa maksuttomana tarjottavaa koulutusta ulkomailla maksullisena.

Selvitysryhmä ehdottaa, että kehitysyhteistyövaroista rahoitettaisiin kehitysmaista tuleville opiskelijoille stipendejä, jotka kattaisivat ainakin osittain lukukausimaksun. Apurahaohjelma tulisi kohdentaa köyhimmille kehitysmaille ja Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisista yhteistyömaista tuleville opiskelijoille.

Selvitysryhmä ehdottaa, että koulutusvientiä varten perustettaviin yrityksiin ja vastaaviin organisaatioihin hankitaan kansainvälisen palveluliiketoiminnan osaamista. Julkisen koulujärjestelmän ja huomattavia investointeja vaativan vientiliiketoiminnan rajapintaan on luotava uudenlaisia toimintamalleja, jotka houkuttelevat myös yksityistä pääomaa mukaan.

Selvitysryhmä ehdottaa, että kaikissa tukipalveluissa ja vientituen muodoissa otetaan huomioon koulutusvientisektorin erityispiirteet. on tarkoituksenmukaista, että koulutusviejät saavat palvelunsa sieltä, mistä muutkin vientisektorit saavat.

Koulutusviennin edistämisessä tulisi tehokkaasti hyödyntää myös CIMO:n asiantuntemusta sekä suomalaisten korkeakoulujen kotimaisia ja kansainvälisiä alumneja. Team Finland -toimijoiden läsnäoloa kohdemaissa on hyödynnettävä. Tämän lisäksi koulutusvientiliiketoiminnan edellytyksiä voidaan edistää alueiden ja kaupunkien yhteistyöllä, tutkimusrahoittajien, oppilaitosten ja korkeakoulujen yhteistyöllä.

Korkeakoulujen yhteinen yksikkö vahvistaisi vientiä ja nostaisi yleistä tietoutta koulutusmahdollisuuksista suomalaisissa korkeakouluissa. Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkoston osaamista ja paikallistuntemusta pitää hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Opetus- ja kulttuuriministeriö voisi järjestää säännöllisesti yhdessä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden esimerkiksi Maailmapankin kanssa Suomessa korkeatasoisia kansainvälisiä koulutusalan konferensseja.

Koulutusviennin toimenpideohjelmaa arvioimaan ja tukemaan selvitysryhmä esittää arvovaltaisen ja korkeatasoisen arviointi- ja kehitysryhmän asettamista. Opetus- ja kulttuuriministeriö raportoisi koulutusviennin kehittymisestä eduskunnalle.

Selvitysryhmä keräsi lokakuussa 2013 avoimella kyselyllä ideoita koulutusviennin edistämisestä. Avoimeen nettikyselyyn vastasi 127 henkilöä. Lisäksi selvitysryhmä järjesti 17.10.2013 tilaisuuden, jossa kuultiin laajasti keskeisiä toimijoita.



Suomi kansainvälisille koulutusmarkkinoille, koulutusviennin toimenpideohjelma (pdf )

Lisätietoja:

- selvitysryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Päivi Lipponen, puh.050 512 2264
- kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, OKM, puh. 040 518 4891
- kehitysjohtaja Jari Jokinen, Aalto-yliopisto, puh. 0400 914 839

  • Opetusministeri Kiuru asetti 15.8.2013 selvitysryhmän laatimaan toimenpideohjelman koulutusviennin edistämiseksi. Ryhmän asettamisen taustalla oli valtioneuvoston kesäkuussa 2013 hyväksymä Team Finland -strategia, jossa OKM:n tehtäväksi annettiin koulutusviennin toimenpideohjelman laatiminen vuoden 2013 aikana.
  • Eduskunta kiinnitti koulutusviennin edistämisen tarpeisiin huomiota käsitellessään keväällä 2013 lakia ammattikorkeakoululain muuttamisesta. Lausumassaan sivistysvaltiokunta viittaa mahdollisuuteen erottaa normaalina opetuksena tarjottava tutkintokoulutus ja koulutuksen vientinä toteutettava tutkintokoulutus toisistaan.
  • Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on meneillään kokeilu, joka mahdollistaa tiettyjen reunaehtojen mukaisesti lukukausimaksujen perimisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa muilta kuin EU- ja ETA-maiden kansalaisilta.
  • Koulutusvientiä on aktiivisesti kehitetty vuodesta 2010 lähtien, jolloin valtioneuvosto hyväksyi asiaa koskevan periaatepäätöksen. Viennin tueksi kehitettiin Future Learning Finland -toimintarakenne.
  • Lisätietoa koulutusviennistä ja sen kehittämisestä
Etusivu Tiedotteet Selvitysryhmä: Koulutusviennistä kannattavaa liiketoimintaa