Etusivu Tiedotteet OECD-raportti: Koulutus periytyy ja kannattaa, koulutustason nousu hidasta

OECD-raportti: Koulutus periytyy ja kannattaa, koulutustason nousu hidasta

tiedote / pressmeddelande
10-09-2012

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvaa Suomessa selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä. Koulupudokkuuden yleisyys näkyy vertailussa Euroopan kärkimaihin. Nuoret miehet ovat Suomessa vanhempiaan matalammin koulutettuja. Matalammin koulutettujen lapset ovat aliedustettuja korkeakouluissa. Koulutetut elävät pidempään ja äänestävät useammin.

Koulutettujen määrä kasvaa hitaasti

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus Suomessa on kasvanut selvästi hitaammin kuin OECD-maissa yleensä. Suomessa 25-64-vuotiaiden korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden vuosittainen kasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä oli 1,8 prosenttia, kun se OECD-maissa keskimäärin oli 3,7 prosenttia. Irlannissa ja Puolassa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kasvoi vuosittain yli 7 prosentilla. Suomea hitaampaa kasvu oli vain kolmessa vertailun kolmestakymmenestä maasta.

Hidas kasvu johtuu siitä, että Suomessa 55-64-vuotiaat ikäluokat ovat korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudessa OECD-maiden koulutetuimpien joukossa, 7 prosenttiyksikköä yli OECD-keskiarvon. Nuoremmat 25-34-vuotiaat puolestaan kuuluvat OECD-maiden keskijoukkoon, 1 prosenttiyksikön yli OECD-keskiarvon.

Korkea-asteen tutkinnon (yliopistot, ammattikorkeakoulut, opistoaste) suorittaneiden osuus vuonna 2000 oli Suomessa OECD-maiden neljänneksi suurin, mutta vuonna 2010 Suomi oli pudonnut sijalle seitsemän yhdessä Australian ja Iso-Britannian kanssa. Suomessa vuonna 2010 korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 38 prosenttia 25-64-vuotiaista. Kanadassa korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut yli puolet työikäisestä väestöstä. Suomessa 25-34-vuotiaista korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 39 prosenttia ja OECD-maissa keskimäärin 38 prosenttia. Vertailun kärjessä olivat Etelä-Korea 65 prosenttia ja Japani 57 prosenttia.

Koulupudokkuus näkyy vertailussa

Suomessa tavoitteena on ollut saada lähes koko ikäluokalle perusasteen jälkeinen koulutus mahdollisimman nopeasti perusopetuksen jälkeen. Suomi ei kuitenkaan ole OECD-maiden kärjessä 15-19-vuotiaiden koulutukseen osallistumisessa. Tästä ikäryhmästä Suomessa 87 prosenttia on opiskelemassa, kun Irlannissa, Belgiassa, Puolassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Hollannissa osuus on yli 90 prosenttia.

Yli kolmasosa OECD-maiden nuorista saavuttaa vanhempiaan korkeamman koulutustason

OECD-maissa keskimäärin 37 prosentilla 25-34-vuotiaista tutkinnon suorittaneista oli vuonna 2009 korkeampi tutkinto kuin vanhemmillaan. Vain 13 prosenttia nuorista OECD-maissa oli suorittanut vanhempiensa tutkintotasoa alemman tutkinnon.

Suomessa 27 prosenttia nuorista liikkui tutkintotasossa ylöspäin vanhempiensa tasosta ja 21 prosenttia alaspäin. Suomessa, kuten OECD-maissa keskimäärinkin puolet nuorista oli vanhempiensa kanssa samalla koulutustasolla. Tuloksissa näkyy sukupuolten välinen ero koulutukseen osallistumisessa. Miehistä 23 prosenttia oli vanhempiaan korkeammin koulutettuja ja 26 prosenttia vanhempiaan matalammin koulutettuja. Naisista 32 prosenttia oli vanhempiaan koulutetumpia ja 16 prosenttia vanhempiaan matalammin koulutettuja.

Se, että Suomessa liikkuvuus ylöspäin koulutustasossa suhteessa vanhempien koulutustasoon on vähäisempää kuin OECD-maissa keskimäärin, johtuu osittain vanhemman väestön suhteellisen korkeasta koulutustasosta.

Matalammin koulutettujen lapset aliedustettuja korkeakouluissa

Suomalaisista korkeakouluopiskelijoista 68 prosentilla myös vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, viidellä prosentilla korkeakouluopiskelijoista vanhemmilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta. Opiskelijoiden ikäluokassa osuudet ovat 46 prosenttia ja 11 prosenttia. Kaikkien OECD-maiden opiskelijoista 48 prosentilla vanhemmat ovat korkeasti koulutettuja, 28 prosentilla perusasteen koulutuksen varassa.

Parhaiten heikosti koulutettujen vanhempien lapset menestyvät suhteellisesti Islannissa, joissa heidän todennäköisyytensä päästä korkea-asteen koulutukseen on 73 prosenttia koko ikäluokan osallistumistodennäköisyydestä. Yhdeksässä OECD-maassa suhteellinen todennäköisyys ylittää 50 prosenttia ja OECD-keskiarvo on 44 prosenttia. Suomessa tilanne on hieman OECD-keskiarvoa heikompi 43 prosenttia. Sukupuolten ero on merkittävä. Naisilla suhteellinen todennäköisyys on 51 prosenttia, miehillä 36 prosenttia. Toisaalta Suomessa vähän koulutettujen vanhempien osuus on muihin maihin verrattuna pieni ja siten useimpia OECD-maita harvemmilla nuorilla on koulutustaustaan liittyvä este ylitettävänään.

Keskiasteen koulutuksen suorittaneiden vanhempien lapset olivat Suomessa selvästi heikommin edustettuina koulutuksessa kuin OECD-maissa keskimäärin. Heidän suhteellinen todennäköisyytensä osallistua korkea-asteen koulutukseen oli OECD-maissa 103 prosenttia koko ikäluokan osallistumistodennäköisyydestä. Suomessa vastaava osuus oli vain 63 prosenttia. Suomea suurempi aliedustus oli vain Virossa ja Uudessa Seelannissa.

Koulutetut elävät pidempään ja äänestävät useammin

Koulutuksella on yhteys elinikään kaikissa vertailluissa 15 OECD-maassa. Näissä maissa 30-vuotiaan korkeakoulututkinnon suorittaneen elinajan odote on 53 vuotta eli keskimäärin he eläisivät 83-vuotiaiksi. Pelkän perusopetuksen varassa olevilla vastaava odotettavissa oleva keskimääräinen elinikä olisi 77 vuotta. Miehillä koulutuksen vaikutus näyttää olevan suurempi kuin naisilla. Tutkituissa maissa 30-vuotiaan korkeakoulututkinnon suorittaneen miehen elinajan odote oli kahdeksan vuotta enemmän kuin pelkän peruskoulun varassa olevan miehen elinajan odote. Naisilla ero oli vain runsaat neljä vuotta.

Suomessa perusopetuksen varassa oleva 30-vuotias mies voi odottaa elävänsä keskimäärin 75-vuotiaaksi eli pari vuotta kauemmin kuin tutkituissa maissa keskimäärin. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden suomalaismiesten keskimääräinen eliniän odote puolestaan on 81 vuotta, joka on sama kuin maiden keskiarvo. 30-vuotiaiden suomalaisnaisten odotettavissa olevat eliniät ovat vastaavasti 82 ja 85 vuotta.

Äänestyskäyttäytyminen vaihtelee koulutustason mukaan kaikissa OECD-maissa niin, että korkeimmin koulutetut ovat aktiivisimpia vaaleissa. OECD-maissa 25-64-vuotiaista korkeakoulututkinnon suorittaneista keskimäärin 86 prosenttia osallistui kansallisiin vaaleihin, toisen asteen tutkinnon suorittaneista 78 prosenttia ja perusasteen varassa olevista 71 prosenttia.

Äänestyskäyttäytymisessä on maiden välillä suuria eroja. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 42 prosenttia vähän koulutetuista osallistui vaaleihin, kun korkeasti koulutetuilla osuus oli yli 87 prosenttia. Aktiivisuuteen vaikuttaa osin Yhdysvaltain järjestelmä, jossa äänestäminen edellyttää rekisteröitymistä. Suomessa ero vähän koulutettujen ja korkeimmin koulutettujen välillä on hieman suurempi kuin OECD-maissa keskimäärin. Vähän koulutetuista 72 prosenttia ja korkeimmin koulutetuista 89 prosenttia äänesti vaaleissa.

OECD julkisti koulutusjärjestelmiä vertailevan tilastoraporttinsa Education at a Glance 2012 tiistaina. Uusimmat tiedot julkaisussa ovat vuodelta 2010, mutta siinä on myös runsaasti koulutusjärjestelmien kehitystä kuvaavia trenditietoja aina vuodesta 1995 lähtien.

Lisätietoja:
- opetusneuvos Matti Kyrö (Opetushallitus), puh. 0295 3 31114
- neuvotteleva virkamies Ville Heinonen (opetus- ja kulttuuriministeriö), puh. 0295 3 30105
- www.oecd.org

Julkaisua Education at a Glance 2012 (ISBN 978-92-64-17715-4) voi tilata Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta www.suomalainen.com

Etusivu Tiedotteet OECD-raportti: Koulutus periytyy ja kannattaa, koulutustason nousu hidasta